Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Eihän Pukkalan julkaisu riitä, koska se on pelkkää tarkoitushakuista puppua.
Et vain Jovain usko selkeitä faktoja. Kun tuloksia tarkastelee ja metsän kasvua seuraa kymmenien vuosien aikana tehtyjen mittausten perusteella, niin ei jaksollisessa tarvitse ”satuilla”. Kyse on selvistä kovista faktoista, jotka näkyvät metsän kasvuna ja hakkuutuloina. Mukava on myydä paljon puuta kovaan hintaan, kun sitä on onnistunut kasvattamaan vaikeissakin oloissa.
Nuo eurot vaan vilisevät, kun nykyään tekee puukauppaa. Kuidut ovat muutaman vuoden takaisesta noin kaksinkertaistuneet. Koskee tietenkin vain kunnon leimikoita. Tässä puukauppatilanteessa leimikon koolla on yllättävän suuri merkitys.
EDIT
Noista tuhon ennusteista useimmat poistuu kun siirtyy sekametsään ja jatkuvaan kasvatukseen.
Sauli Valkonen taitaa olla Suomen arvostetuin jatkuvan kasvatuksen puhtaasti tieteellinen asiantuntija. Kuulin omin korvin kuinka hän totesi, etteivät koivu ja mänty taimetu jatkuvan kasvatuksen metsässä. Saman näin omin silmin. Kaikki uudet taimet olivat kuusia.
Usko Perko luotettavia tiedemiehiä. Älä satusetiä.
Riskikeskustelut ovat jonnin joutavaa piipertelyä. Oleellista on vain se, että jaksollinen kasvaa kymmeniä prosentteja, huonosti taimettuvissa jopa 100 %, paremmin.
Kyllä JK-puistakin voi saada hyvän hinnan kilpailutuksen kautta. Metsälehden artikkeli kertoo, että Konneveden sittemmin myrskyssä kaatuneen leimikon kilpailutuksessa parhaassa ja valitussa tarjouksessa JK-hakkuussa tukin hinta oli 3€ alle avohakkuun tukin hinnan<
Rehellisyyden vuoksi kannattaa todeta, ettei Konnevedellä tehty aitoa jatkuvan kasvatuksen hakkuuta, vaan hakkuu, jota vanha kansa kutsui ryöstöhakkuuksi. Siinä hakattiin kaikki kunnon puut, mikä nosti tietysti hehtaarikokoisen kertymän suureksi ja sitä kautta pudotti korjuukustannuksia. Tietysti myös suuri leimikko nosti hintaa. Ei ole siis missään tapauksessa kelvollinen jatkuvan kasvatuksen puun hintoja kuvaamaan..
Jos joku laji olisi todella harvinainen, niin sen havaitseminen olisi erittäin epätodennäköistä. Kaikki harvinaisiksi väitetyt lajit ovat todellisuudessa yleisiä. Ei muuten olisi millään mahdollista, että lähes jokaisen suuren rakennushankkeen paikalta löytyy joku harvinaiseksi väitetty laji.
Metsätalous (puujalka) on standardeilla ohjattua ja toteutetaan markkinoiden ja logistiikan haltuun otolla.
Jos näin ei olisi, niin metsillämme olisi vain polttopuun arvo.
On täysin käsittämätöntä kuinka tehokas nykyinen puumarkkina on ja kuinka hieno logistiikka on onnistuttu kehittämään.
Pystyn tekemään puukauppaa kotoa, jos en halua tavata ketään ostajaa tai muutakaan yhtiön edustajaa. Lähetän sähköisesti kartan ja arvion puumäärästä. Saan sähköpostiin tarjoukset, joista valitsen edullisimman. Allekirjoitan sopimuksen sähköisesti. Riittää, kun tiedän y-tunnukseni ja tilinumeroni. Yhtiön porukka tekee halutessani uudistustyöt.
Minun henkilökuntani on ne sienet ja bakteerit, jotka puuhastelevat maassa ruokapalkalla 24/7. Ei ole toista niin hienoa systeemiä kuin nykypäivän metsätalous.
Ei ole todellakaan huono vertaus. Oli harsittu ja muutos tapahtui, kun systeemiä muutettiin. Olen katsellut aivan tarpeeksi noita harsittuja metsiä joten kyllä niistä näkee mikä on mahdollista ja mikä ei. Olen lukuisdia kertoja kirjoittanut siitäkin, että meidän jaksollisen metsät kasvavat paljon paremmin kuin Suomen parhaiden asiantuntijoiden kasvattama jatkuvan kasvatuksen metsä. Minä en arvaile. Luotan vain mitattuun tietoon. En Arvometsän mainoksiin, joissa kasvaa kauniita lehtipuita.
Jos siis haluaa kasvattaa lahovikaista kasvussaan taantuvaa kuusikkoa, joka joko tuhoutuu jossain katastrofissa tai lopulta kuitenkin harventuu niin paljon, että tyhminkin ymmärtää, että se on uudistettava, niin jatkuva kasvatus on paras vaihtoehto.
Minä kasvatan monenlaisia metsiä maapohjan ja olosuhteiden mukaan, koivikoita, männiköitä, kuusikoita tai sekametsiä. Tilanne on hallinnassa. Porukkaa saa tarpeen mukaan töihin.
Nämä jk-uskovat ovat kyllä oma uskontolahko, mihin mikään fakta ei tehoa.