Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Onko Timpan metsän vuosituottavuus kohentunut kuinka paljon ?
Noista harsintavuosista luokkaa 70-80 %. Nyt metsän luontainen uudistuminen on typpilaskeutumasta johtuen entistä vaikeampaa. Jos siirryttäisiin jatkuvaan kasvatukseen, niin hakattaisiin nykyisiä puita niin kauan, kun ne loppuisivat. Uusia kunnon puita syntyisi vain erittäin vähän.
Kun ei ole vaihtoehtoja, ei ole. Biologia sen määrää. Täytyy olla tosi tyhmä tyyppi, joka yrittää muuttaa luonnonlakeja.
Olen käynyt katsomassa Suomen parhaiden asiantuntijoiden ohjeiden mukaan kasvatettuja jatkuvan kasvatuksen metsiä. Häviävät kirkkaasti meikäläisen aukoista kasvatetuille. Tänäkin vuonnakin on ollut yhtä juhlaa myydä jaksollisen kasvatuksen metsien puuta. Sitä on ollut paljon ja huippuhintaan. Ja sama meno jatkuu vuodesta toiseen.
Meillä aukkojen tekemisessä on kyse omasta edusta. Jos niitä ei tehtäisi, niin metsätaloutemme loppuisi 60 vuodessa kuten oli jo kerran käydä. Piti antaa metsien olla 30 vuotta rauhassa ennen kuin niissä oli niin paljon puuta, että kannatti hakata.
Oman metsätalouden menestymisen sivussa tulee yhteiskunnalliset edut.
Insinöörinä lähden siitä, että faktat pitää olla oikein eikä mitään asiaan vaikuttavaa saa jättää pois. Soistumisen seuraukset ovat kovaa fakta siis, että että Suomen metsät ja järvet ovat rajusti vähentyneet soistumisen seurauksena.. Siihen minä en ota kantaa, mitä pitää tehdä tai ei. Ne ovat filosofisia kysymyksiä, joihin ei ole selvää vastausta.
Kun verrataan nykyistä metsien käsittelyä, niin sen vaikutus (positiivinen tai negatiivinen) on olematon luonnon aiheuttamaan metsäkatoon verrattuna. Tätä mittakaava-asiaa korostan. Sama koskee kaikkia ekokäytäviä. On syntynyt valtavia avoimia suoalueita, mutta niillä tuskin on vaikutusta mihinkään metsäekosysteemiin. Nyt leikitään joillakin pienillä käytävillä, joista ei ole mitään hyötyä.
Olen kyllä sitä mieltä, että soistuminen on pysäytettävä. Onneksi edelliset metsänomistajapolvet huolehtivat tarvittavista ojituksista, joten soiden leviäminen on ainakin hetkeksi pysähtynyt.
Luin jostain, että Etelä-Suomen soista 50 % on syntynyt järvien umpeenkasvamisesta ja 50 % metsien soistumisista. Pohjois-Suomessa 1o % on järvien umpeenkasvamisista ja 90 % metsien soistumisista.
Soistumisessa kyseessä on siis valtava metsiä ja järviä koetteleva ekokatastrofi, jonka rinnalla uudelleen metsittyvä hakkuuaukko ei merkitse yhtään mitään.
Jos siis oltaisiin viisaita, niin meidän tulisi ennallistaa soita metsiksi.
Minä taas ajattelen, että yksinkertainen systeemi on varma. Koska siinä on vähän liikkuvia osia, niin systeemi toimii. Verrokkina miljoonia vuosia vanhat sademetsät, jotka eivät toivu, jos puut hakataan.
Lajeja voidaan menettää vain, jos ekosysteemiin puututaan. Suomessa tämä tapahtuisi, jos siirryttäisiin jatkuvaan kasvatukseen ja hävitettäisiin siis avoimien paikkojen ekosysteemit.
Metsien käytön historia kertoo, että 150-250.vuotinen raju käyttö ei ole vaikuttanut metsiemme kasvuun negatiivisesti. Miksi siis nykyuinen käsittely vaikuttaisi?
Boreaaliset havumetsät ovat sopeutuneet monenlaisiin katastrofeihin. Kestävät myös aika rajuja sään vaihteluita. Emme edes tiedä miten Suomen ilmasto muuttuu. Sehän riippuu monenlaisista napa-alueiden tapahtumista.
Varmoja on vain kaksi asiaa. Mahdollisimman hyvä kasvu on kasvihuoneilmiön kannalta tärkeää. Runsaspuustoiset hyväkasvuiset metsät ovat ovat erinomainen vakuutus tulevaisuuden erilaisia ongelmia vastaan.
Metsän kasvu on älyttömän yksinkertaista. Kullakin puulajilla on sille parhaiten luonteisesti sopivat kasvupaikat. Kasvuprosessissa tarvitaan apuna sieniä, joiden itiöitä leijailee kaikkialla. Riskejä ovat sellaiset sääolot, jotka haittaavat siementen itämistä. Myös pintakasvullisuutta lisäävä typpilaskeuma haittaa luontaista uudistumista. Kuten tiedetään näihin tehoaa keinollinen uudistaminen.
Metsä ja osakkeet ovat periaatteessa samanlaisia. Realisoitumatonta tuottoa tai tappiota tulee osakkeiden arvonmuutoksista. Sama juttu puilla. Metsän markkinahinta voi nousta tai laskea. Osakkeista saa osinkotuloa, puista myyntituloa kahta kautta. Hyvän kasvun ansiosta ja myyntihintojen noususta. Viime vuosina puun hintataso on noussut erittäin vahvasti. Voittajia ovat olleet runsaspuustoisten metsien omistajat.
RR:n NNA-laskelmat kertovat vain yhden jakolaskun tuloksen, jonka arvo on vähäinen, koska siinä ei oteta huomioon markkinatilanteen vaikutusta.
1500, siitä kahdessa harvennuksessa molemmissa pois 500 (kolmasosa), ja päädyttäisiin tuohon Kuusiuskovan lopputiheyteen 500.
Ensimmäisen harvennuksen jälkeen jäisi 1000 runkoa. Kolmasosa siitä 333. Mielestäni parempi tapa olisi poistaa ensiksi 600 runkoa ja sitten 400 runkoa.
Suurimmat metsätalouden kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ovat:
Kasvatetaan oikeita puita oikeilla paikoilla parhaissa oloissa.
Halpaa, kun osaa.