Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Miten metsät ovat ennen pärjänneet? Kuuluvainen ja kumppanit leikkivät toisten omaisuudella. Kuuluvainen on huolissaan ilmaston muutoksesta, mutta hänen ohjeillaan ilmastonmuutos vain kiihtyy. Vain hyvin kasvavat metsät torjuvat ilmastonmuutosta.
En ymmärrä sitäkään, miksi joku vanha metsä tuhoutuisi. koska sertit tuovat sille kavereita.
On meillä sentään vaihtoehto. Dumpataan puut soihin hiilivarastoiksi.
Voihan olla sekin vaihtoehto, että puusta tehdään suurinta huutoa olevat vaatteet.
On kummallista tuo eräiden suorittama puukuidun vähättely. Ei uskoisi alan professorilta.
Satumetsäkriteerit voittivat, eli suojellaan metsiä joita ei ole olemassa.
Kun oikeasti vanhoja metsiä ei juuri ole, niin on turhaa näytellä mitään suojelunäytelmää. Sari on rehellinen. Todellakin nainen paikallaan. Suojelee, jos on suojeltavaa. Jos ei ole, ei suojella periaatteen vuoksi.
Yhteismetsän maalla on pieni alue, jonka luulen olevan ikimetsää. Se on suojeltu. Luulen, että yleensä kaikki Etelä-Suomen ikimetsät on suojeltu. Eikä varmaan kukaan vastusta ikimetsän suojelua.
Jos suojelua haluttaisiin lisää, niin sitten jouduttaisiin suojelemaan tavallisia talousmetsiä, missä taas ei ole mitään järkeä.
Metsäthän ovat kehittyneet hyvin nykysysteemeilläkin. Sertifikaatit tulevat lisäämään vanhoja metsiä. Tätä näissä keskusteluissa ei ole otettu lainkaan huomioon. Enempää kuin sitäkään, että tämän suojelun kustantavat metsänomistajat.
En kyllä yhtään ymmärrä miten vanha metsä voi olla parempi kuin nuori metsä. Kyseessä on vain subjektiivinen vertailu. Samalla logiikalla hautausmaa on parempi kuin päiväkoti tai koulu, koska siellä on paljon kuollutta massaa.
Mitä me tarvitsemme, on paljon hyvin yhteyttävää metsää. Näin huolehdimme parhaiten maapallosta. Korvaamme fossiilisia tuotteita ja tuotamme aerosoleja, jotka edistävät sadantaa ja poistavat näin ollen ilmakehästä vesihöyryä.
Tällaiset yhden asian suojelijat eivät ymmärrä tai halua tunnustaa miten paljon erilaista haittaa suojelu tuottaa.
Tilanne on sellainen kuten avaaja kirjoitti. Metsähallitus ei mielellään luovu maistaan. Niin kävi meidän yhteismetsälle vaikka Metsähallituksen maa on vieressä. Elyllä saattaa olla joskus olla vaihtomaita suojelutarkoitukseen hankittavan maan tilalle. Elyllä olikin nyt kauempana suunnilleen samanarvoinen ja meille kelpaava vaihtomaa tilalle. En tiedä vaikuttiko asiaan se, että Ely halusi meidän maan, emmekä olleet asiasta innostuneita,
Mhy hinnoitteli kummatkin kuviot ja jouduttiin maksamaan vähän tasinkoa. Koska vaihdettu maa on hankittu vastikkeellisella luovutuksella, niin se kasvattaa metsävähennyspohjaa. Vaikka rahaa vasten tehty luovutus on verovapaa, nyt on tietysti huono aika luovuttaa maata Metsoon rahakorvausta vastaan, koska puun hinta on 5 vuoden keskiarvo, josta vähennetään 15 %.
Ainakin Keski-Suomessa on ollut tosi kurjia tilanteita männyn kylvöjen taimettumisen suhteen viime vuosina. Pahin oli kevät 2019, jolloin kylvetyt kohteet ovat jouduttu täydennysistuttamaan. Eivät itäneet enempää kylvö kuin luontaisetkaan siemenet.
Ollaan siirrytty käsinkylvöön, jossa metsuri kylvää siemenet äestysjälkeen ja polkee ne kevyesti maahan. Tulos on varmempi.
Jos kyseessä on tuore kangas, niin sitten istutetaan vielä 1000 kuusta/ha, jolloin syntyy sekametsä.
Yksiköinti niin, että vakiasukas maksaa aurauksen kustannuksista puolet ja muut jakavat toisen puolen. Voivat silloin käydä talvella palstoillaan.
Ei jaksottaisen avohakkuun jälkeistä tuottamatonta aikaa saada tuottavaksi, tarjoillaampa mitä hyvänsä. Siihen tarvitaan tuottava metsä.
Jos myyn puuta esimerkiksi 1000 m3 aukosta tai poimimalla, niin kummassakin tapauksessa metsästä poistuu se 1000 m3. Siis avohakkuusysteemissä tuottaa puuta se tiheämpi metsä, joka jäi harventamatta. Tämän pitäisi olla itsestään selvää, mutta eipä näytä olevan Jovainille.
Tulevaisuuden puuta tuottaa aukon huimasti kasvava taimikko. Jatkuvan kasvatuksen metsäkin tuottaa taimia joskus, mutta todella paljon hitaammin. Joskus ei uutta taimikkoa synny lainkaan, minkä olen omakohtaisesti nähnyt erään jatkuvan kasvatuksen tunnetun asiantuntijan ohjeilla harvennetussa metsässä.
Tuottamatonta aikaa syntyy kiihtyvään tahtiin jatkuvan kasvatuksen harveikkoon, jossa kasvaa vähän puuta eikä synny uudelle metsälle välttämättömiä taimia. Ja lopputuloksen tiedämme. Edessä on tuskallinen uudistamisvaihe, jossa myyntipuuta tulee vähän ja uudistaminen runsaan pintakasvullisuuden vuoksi on kallista ja työlästä. Toisin on täystiheän metsän uudistaminen. Se on usein todella helppoa.
RR. Totta kai metsän vuosikohtainen tuotto on pieni, koska markkinat hinnoittelevat metsän niin suhteessa hakkuutuottoon.
Pitää kuitenkin ottaa huomioon tasearvon muutos. Huippuvuodesta 2018 ovat meidän kuidut nousseet reilun 100 %, koivutukit 70 % ja havutukit 25 %. En pitäisi kovin huonona tuottona.
Saat kyllä RR tuhota metsäsi miten haluat. Voisitko kuitenkin pitää tyhmyytesi omana tietonasi.
Oleellisin tieto on metsänkasvu, mikä päivittyy kymmenen vuoden välein tehtävään metsäsuunnitelmaan. Ollaan tässä kasvu-uralla. Käsitykseni on, että puu tulee olemaan niukkuushyödyke ja siksi sen arvo tulee nousemaan. Mitä paremmin metsä kasvaa, sitä parempi on kannattavuus. Hyvä metsänkasvu on myös sekä ilmaston että yhteiskunnan kannalta tärkeää. Hienoa, kun voi edistää myös näitä tärkeitä asioita.
Menneisyys tallentuu exeliin, josta löytyy hakkuumäärät, tulot, avustukset ja kulut vuosittain ja 10-vuotiskeskiarvoina.