Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Minä olen nähnyt monta harsintametsää. Voi sanoa, että 10-2o % niistä on kasvanut kunnollisella tavalla.
Olen nähnyt kolme ammattimiesten esittelemää jatkuvan kasvatuksen hakkuuta. Kahdesta voi heti todeta, että ei onnistu, koska taimia ei synny. Yhdessä oli taimia syntynyt voimakkailla hakkuilla harvana pidettyyn kosteapohjaiseen metsään, mutta kasvu vain 70 % meidän kasvusta.
Ja kaikki taimet kuusta, jossa lahovikariski. Ei uusia koivuja tai mäntyjä
Kuin Stalinin Venäjällä. Kun syyllinen tiedetään, níin rikoskin löytyy.
Nyt verrataan todellisia havaintoja ja metsiä. Niistä havainnoista metsätalous syyllistetään.
Sen olen omakohtaisesti havainnut, että puun tuotannon maksimointi lisää metsänomistajan tuloja.
Edelleen kinaan. Nykyiset talousmetsämme ovat monimuotoisempia kuin metsät vaikkapa 80 vuotta sitten. Jos linnusto on muuttunut yksipuolisemmaksi, niin miten tällainen negatiivinen korrelaatio on selitettävissä?
Onko tässäkin kyse maatalouden rakennemuutoksesta, koska metsälaiduntaminen on loppunut? Tai sitten kiinalaisten ja ranskalaisten ruokailutavoista?
Asia on niin poliittinen ja yliopistoväki metsätalousvastaista, ettei koskaan saada mitään objektiivista tietoa.
Samoin se herättää huolta, että ekosysteemit samankaltaistuvat kun monenlaisiin ympäristöihin sopeutuvat yleislajit yleistyvät.
Mihin perustat väitteesi, että ekosysteemit samankaltaistuvat. Minun silmissäni metsissä on paljon enemmän erilaisia ekosysteemejä kuin nuoruudessani 70-80 vuotta sitten.
Niityt ja kedot ovat hävinneet ja muuttuneet metsäekosysteemeiksi, mutta kyseessä on maa- ei metsätalouden vaikutus.
Vähän aikaa sitten kuulin kuinka eteläiset lintulajit yleistyvät ja pohjoiset siirtyvät pohjoisempaan. Tällaista muutosta tapahtuu. Jos joku lintu tai muu eliö vähenee, mutta toinen tulee tilalle, niin usein puhutaan kuitenkin luontokadosta vaikka kyse on lajien sopeutumisesta uusiin oloihin.
Jos nyt tapahtuisi Keskiajan lämpökauden muuttuminen pieneksi jääkaudeksi, niin todettaisiin maailmanlopun tulevan. Vaikka silloinkin oli kyse vain erittäin nopeasta ilmastomme muutoksesta.
Luontokato ja biodiversiteetti keräävät vihreästi suuntautuneilta toimittajilta raflaavia otsikoita ilman tarkempaa analyysiä siitä, mitä oikeasti tapahtuu.
Luontokatokeskustelulle ja jatkuvan kasvatuksen hehkuttamiselle on yhteistä se, että yleisöä yritetään saada uskomaan niihin ilman mitään kriittistä ajattelua. Kukaan urakehityksestään välittävä ei voi niitä kyseenalaistaa. Luontoasioissa olemme joutuneet totalitaariseen yhteiskuntaan.
Monta vuotta sitten meiltä katosivat räystäspääskyt. Pari vuotta sitten alkoivat taas pesiä. Pyörivät kuistin ympärillä. Oli kiva juoda kahvia ja katsella taidokkaita lentäjiä. Eivät nämä luontoasiat ole suinkaan pelkkää kurjuutta.
Tässä meikäläisen kommentti Kuuluvaisen kirjoitukseen:
On täyttä sumutusta puhua Etelä-Suomen vanhoista metsistä. Ne olivat suurelta osalta hävinneet jo 1850 mennessä. Ainoa vanhojen metsien alue oli Pirkanmaalta Keski-Suomen kautta Kainuuseen ulottuva vyöhyke. Se tuli käsiteltyä 1900 mennessä, kun teknologia ja markkinat aikaansaivat sahausboomin.
Vanhoja metsiä löytyy enää vain suojelualuilla. Esimerkiksi meikäläisen edustaman yhteismetsän maalla on pala ikimetsää.En ymmärrä mikä muu kuin ilmastonmuutos voi metsiämme uhata. Kun katselee hyvin hoidettuja talousmetsiä, niin ne kasvat melkein tuplasti sen mitä entisajan metsät. Oikein ihmetyttää miten 50 vuotta sitten kylvetty männikkö on kasvanut lähes yhtä järeäksi kuin 100-.vuotias metsäpalon jälkeen syntynyt.
Boreaaliset havumetsämme ovat sopeutuneet katastrofeihin ja lajien väliseen kilpailuun. EIvät ne tarvitse selviytyäkseen montaa vanhaa puuta. Tämän osoittaa metsiemme historia.
Sopikaa Perko ja Visakallo treffit lounaalle ja metsään, niin suomukset tippuvat silmiltä.
Turha toivo. Tosiuskovaista mitkään faktat eivät käännytä!
En tarkoita FSC:n jatkuvan kasvatuksen osuutta vaan lisääntyneitä jättöpuuryhmiä ja levinneitä vesistöjen suojakaistoja.
On muuten jännä piirre, kun kuidun hinta nousi puoleen myös nousseesta tukin hinnasta.