Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 6,862)
  • Timppa

    Minun periaate:  Kasvatetaan kullekin paikalle parhaiten sopivaa puustoa järkevin menetelmin.   Uudistaminen silloin, kun omiin tarkoituksiin ja riskien hallintaan parhaiten sopii.

    Ei kannata vaivata sellaisten asioiden laskemisella, joiden lähtötiedot ovat arvauksen varassa.

    Lähtöolettama on, että puuperäisten tuotteiden merkitys tulee kasvamaan, mikä nostaa puun kysyntää ja hintaa.

    Timppa

    Tuottavuus aukosta vois olla parempi ja rahaa sais tulla useimmin!

    Joka vuosi meille tulee rahaa niin aukosta kuin harvennuksesta.  Riittää meille.

    Timppa

    Avohakkuuta ja keinollista uudistamistra pitää pyrki välttämään eikä nopeuttamaan.

    Meidän yhteismetsä toimii juuri noin.  Kasvatetaan niin pitkään, kun kasvu on selvästi hiipunut.  Sopiiko systeemi kaikille metsänomistajille ja kaikkiin metsiin on eri asia.  Nousevien puunhintojen aikaan hyvin tuottava systeemi.  Soveltuu erityisesti männiköihin, joita tuhot eivät uhkaa.

    Jos tilanne on sellainen, että kirjanpainaja uhkaa, niin ei kannata harjoittaa.  Ei myöskään silloin, kun metsän kasvupotentiaali on vajaassa käytössä.

    Jos kasvatetaan lahoriskialueilla kuusia, niin systeemi ei sovi lainkaan.

    Harvennukset pitää toteuttaa laatuharvennuksina, jolloin kaikki heikoimmin menestyneet puut poistetaan, samoin suurimmat.  Tavoitteena tasalaatuinen hyvin kasvavia puuyksilöitä sisältävä metsä.

    Timppa

    Näin sanoo Metsälain 10§:

    Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. 

    Laki on viisaampi kuin sertti.  Aivan selvästi saa laillisesti hakata puroon asti, jos em edellytykset eivät täyty.  Asia erikseen on siis sertti.

    Timppa

    Meillä jätettiin lähteen ympärille pystyyn järeä kuusikko.  Osa puista kuoli, osa kaatui.  Surullinen ryteikkö.

    Nämä suojavyöhykkeet ovat osa luontojärjestöjen vallankäyttöä, ei useinkaan biologisesti perusteltuja.  Metsälain mukaan ne saisi usein kaataa, muttei serttien.

    Järkevää olisi joko jättää hyvin toimiva suojakaista tai sitten luoda sille edellytykset hakkaamalla isot puut pois ja istuttamalla esimerkiksi tervaleppiä.

    Timppa

    vaihtoehtoisesti sijoitankin sen 1500e/ha esim. UPM:n osakkeisiin osakesäästötilille 

    Ei voi sijoittaa, jos tilille on sijoitettu muita varoja maksimimäärä.

    Jos RR pystyt näkemään noin tarkasti noin kauas, niin olet kyllä väärällä alalla, kun touhuat metsäasioissa.

     

    Timppa

    Jännä homma.

    Olin muutama vuosi sitten erään porukan mukana tutustumassa Porvoon lähellä olevan Bosgårdin kartanon jatkuvan kasvatuksen metsiin.  Tämä Walsh oli siellä oppaanamme.   Hän kertoi olevansa tilan metsävastaaja, koulutukseltaan matemaatikko.

    Hän esitteli siellä tulevan jatkuvan kasvatuksen hakkuun.  Siiä oli tarkoitus hakata lähellä päätehakkuuikää oleva männikkö ja jättää kasvamaan n. metriset alikasvuskuuset, joita oli arvioni mukaan n 500 kpl/ha.

    Walsh kertoi, ettei heillä ole varaa hankkia taimia.  Outo juttu.  Walsh oli tullut naimakaupan kautta Jyväskylässä vaikuttaneeseen erittäin rikkaaseen Schildtin sukuun, joka oli myynyt 1980-luvulla viimeiset omistuksen Jyväskylässä  vajaaseen 30 miljoonaan markkaan.

    Walsh siis kertoi Bosgårdin mailla harjoitettavan jatkuvaa kasvatusta,  Tuli mieleen, että on se tosi kallis harrastus, koska superrikas sukukin noin köyhtyy.

    Siellä Bosgårdissa on luontopolku, jonka varrella on erilaisia infokylttejä.  Olin tänä vuonna siellä retkellä erään metsäammattilaisen kanssa.  Eräässä paikassa katselimme kylttiä, jossa kerrottiin. että tässä on jatkuvan kasvatuksen metsä.  Kuusivaltainen ikääntynyt järeä metsä oli syntynyt joskus aikoja sitten.  Kuviota ei ollut aikoihin hakattu eikä  siinä  ollut luonnollisestikaan  uusia taimia.

    Tulee aika hämmentynyt olo näistä Waöshin touhuista.

    Timppa

    On kyllä hienoa katsella meidän yhteismetsän ”jatkuvaa kasvatusta”.  Ikäluokkia välillä 0-100 vuotta.  Kuvioilla kasvaa paikalle parhaiten sopiva puusto.  Nuoret kuusikot ja koivikot kasvavat uskomatonta vauhtia.  Samoin sekametsät.  Männiköt vähän hitaammin.

    Timppa

    Annelin linkittämä lintukantojen seuranta 1983-2005 oli mielenkiintoinen.  Siitä selvisi, että yksittäisten lintulajien kannat lisääntyivät, vähenivät tai säilyivät ennallaan.  Ennallaan  säilyi myös 86 lajin esiintymisien keskiarvo.  

    Tuona aikana nuoret metsät ovat lisääntyneet, koska varttuneita metsiä on uudistettu eivätkä ensimmäiset uudistushakatut metsät ole vielä ennättäneet ikääntyä.  Toisaalta uudistushakkuusysteemissä osa metsistä jää ikääntymään vanhemmaksi kuin harsintaa eli jatkuvaa kasvatusta käyttäen on mahdollista.  Voi tietysti olla niin, että nämä muutokset metsissä vaikuttavat joihinkin lintukantoihin.  Kun joillakin lajeilla kannan vaihtelut ovat olleet erittäin suuria, niin selvää on, että lintukantoihin vaikuttavat pääasiasiassa muut kuin metsätaloudesta johtuvat tekijät.   Nämä voivat olla toisille lajeille myönteisäi ja toisille negatiivisia.

    Timppa

    Kysymys oli jk:sta. Toimenpiteenä jk kuuluu jo tällä hetkellä hyvin pit  källe jaksottaiseen metsänhoitoon. Voisiko myös jk:n luokituksen siirtää jaksottaisen metsänhoidon luokitukseen?

    Ei voi, koska kyse on eri asiasta.  Harsintajulkilausuman laatijat vaativat, että metsänkäsittelyssä siirrytään metsälöiden kasvattamiseen.  Silloin metsälö harvennetaan niin, että se taimettuu luontaisesti.  Kun taimikko on syntynyt, siemenpuut poistetaan ja puustoa kasvatetaan tasaikäisenä seuraavaan uudistushakkuuseen saakka.  Me kutsumme tallaista metsänkäsittelyä jaksolliseksi kasvatukseksi. Tuosta Harsintajulkilausumasta on kulunut 75 vuotta ja sen perusidea metsälötalous on edelleen  yhtä ajankohtainen. Muuttuneet resurssit ovat jättäneet hitaan ja epävarman luontaisen uudistamisen sivuosaan.  Uudistus hoidetaan kehittyneellä teknologialla käyttäen yleensä jalostetuista siemenistä kasvatettuja taimia.

    Jatkuvassa kasvatuksessa, jota 1948 kutsuttiin harsinnaksi, samalla alueella on tarkoitus kasvattaa eri-ikäisiä puita ja uskotaan metsän uudistuvan luontaisesti.

    Toivottavasti asia tuli Jovainillekin selväksi!

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 6,862)