Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tämä kelpasi Hesarille:
Ilmastopaneelin asenne on täydellinen esimerkki siirtomaaherra-asenteesta. Siis estotta voidaan hyödyntää ”alkuasukkaiden” omistamia luonnonvaroja. Eiväthän nämä ”alkuasukkaat” ymmärrä omaa hyväänsä.
Miksi jonkun metsänomistajan pitäisi luopua oikeudestaan tuottaa arvokasta raaka-ainetta siksi, että stadilaiset saavat esimerkiksi rakentaa suuria urheiluhalleja, joiden todellinen funktio on saada edistää ulkomaalaisten omistuksessa olevien oluttehtaiden myyntiä. Miksei Ilmastopaneeli puutu tähän?
Aletaan puhua todellisista asioista.Tietysti siitäkään ei välitetä, että metsien käytön rajoittaminen tuottaisi lukuisia työttömiä niin maaseudulle kuin metsäteollisuuspaikkakunnille. Samalla heidän asuntonsa ja kaikki palvelurakennukset muuttuisivat ongelmajätteeksi. Porukan pitäisi muuttaa muuttaa kasvukeskuksiin, johon pitäisi rakentaa korvaavat tilalle. Eikö tästä aiheutuisi päästöjä?
Samalla luovuttaisiin arvokkaan raaka-aineen puun tuottamisesta. Puun, joka kasvaa auringon ilmaisenergialla ilmaisista raaka-aineista, sadevedestä ja ilman hiilidioksidista ja jota ei tarvitse louhia maasta ja valmistaa saastuttavissa tehtaissa.
Toivoisin todella, että alettaisiin tarkastella näitä metsäasioita syvällisemmin. Tietysti myös Ilmastopaneelin pitäisi esittää sekin, mitä seuraa sen vaatimuksista. Ymmärrän kyllä, ettei sitä haluta tehdä, koska seuraukset olisivat Suomelle tuhoisia. Myös ilmasto kärsisi, koska uusiutuvia luonnonvaroja jouduttaisiin korvaamaan fossiilipohjaisilla.
Ei ole edellinen juttuni vielä läpäissyt Hesarin sensuuria. Tässä toinen näkökulma.
Aivan. Kivihiilikaudella ei ollut lahottajasieniä ja silloin kuolleet kasvit eivät lahonneet vaan kerääntyivät paksuiksi kerroksiksi, joita nyt kutsumme kivihiileksi. Hiiltä poistui ilmakehästä ja maapallon ilmasto viileni.
Sitten maapallo muuttui uuteen moodiin. Tulivat lahottajasienet, joiden funktio on hajottaa kuollut kasviaines ja vapauttaa siis sen sitoma hiili taivaalle hiilidioksidiksi mahdollistamaan uutta kasvua. Syntyi ”kiertotalous” jolloin sama hiili oli välillä ilmassa, välillä elävissä kasveissa ja lopulta niiden lahottua palasi taivaalle.
Koska ihminen polttamalla kivihiiltä vapauttaa lisää hiilidioksidia ilmakehässä, niin nykyisten lahottajasienten toiminta on yhtä haitallista kuin kivihiilenkin polttaminen. Koska kivihiilen polttoa ei saada hillittyä, niin metsät pitäisi käsitellä niin, että niissä olisi mahdollisimman vähän lahoavaa ja siis ilmakehää pilaavaa puuta. Nykyinen tavoite kasvattaa metsät vanhoiksi runsaasti lahopuuta sisältäväksi on täysin ilmastotavoitteiden vastainen.
Ei se Piia muuta asennettaan, kirjoitan mitä vaan.
Tässä taas kommentti Hesariin. Saa nähdä miten käy.
Ilmastopaneelin ja Hesarin asenne on täydellinen esimerkki siirtomaaherra-asenteesta. Siis estotta voidaan hyödyntää ”alkuasukkaiden” omistamia luonnonvaroja. Eiväthän nämä ”alkuasukkaat” ymmärrä omaa hyväänsä.
Miksi jonkun metsänomistajan pitäisi luopua oikeudestaan tuottaa arvokasta raaka-ainetta siksi, että stadilaiset saavat esimerkiksi rakentaa suuria urheiluhalleja, joiden todellinen funktio on saada edistää ulkomaalaisten omistuksessa olevien oluttehtaiden myyntiä. Aletaan puhua todellisista asioista.
Tietysti siitäkään ei välitetä, että metsien käytön rajoittaminen tuottaisi lukuisia työttömiä niin maaseudulle kuin metsäteollisuuspaikkakunnille. Samalla heidän asuntonsa ja kaikki palvelurakennukset muuttuisivat ongelmajätteeksi. Porukan pitäisi muuttaa muuttaa kasvukeskuksiin, johon pitäisi rakentaa korvaavat tilalle. Eikö tästä aiheutuisi päästöjä?
Samalla luovuttaisiin arvokkaan raaka-aineen puun tuottamisesta. Puun, joka kasvaa auringon ilmaisenergialla ilmaisista raaka-aineista, sadevedestä ja ilman hiilidioksidista ja jota ei tarvitse louhia maasta ja valmistaa saastuttavissa tehtaissa.
Toivoisin todella, että Hesari alkaisi tarkastella näitä metsäasioita syvällisemmin sen sijaan, että peesaa metsätalousvihamielisten juttuja.
Tässä taas yksi kommentti:
Millaiseen tutkimustietoon väittämäsi perustuu?
Epäilemättä nuorien metsien harvennushakkuut ovat lisääntyneet, koska metsien uudistushakkuut alkoivat todenteolla 1950-luvulta alkaen. Tuntemani metsien uudistushakkuut alkoivat 1963 ja entistä enemmän puutamme kertyy näiden metsien harvennushakkuista. Ja niin pitääkin olla. Harvennushakkuilla pidämme metsämme kasvukunnossa. Kun katsoo harvennushakkuun vaikutusta, niin näkee, että parin vuoden jälkeen kasvu alkaa kiihtyä ja kompensoida poistunutta puumäärää.
Tilamme hakkuiden vuosien 2018-24 keskiarvo on 4 % suurempi kuin vuosien 2008-17 keskiarvo. Vastaavana aikana harvennushakkuista kertyvä puumäärä on kasvanut 50 % ja uudistushakkuupinta-ala on vähentynyt 23%.
Tutkimukset kertovat, että Etelä-Suomen kuusikoissa suurin keskikasvu saadaan, jos ne uudistetaan n 65-vuotiaina. Hyvin hoidettu hyvällä pohjalla oleva eteläsuomalainen kuusikko saattaa kasvaa niin hyvin, että se on uudistettava jo 60-vuotiaana, koska puut muuten kasvaisivat ylisuuriksi eivätkä mahtuisi kulkemaan sahojen koneistojen lävitse. Ottaen huomioon myös tuhoriskit, niin etenkin kuusikoiden uudistushakkuut pitää tehdä aika varhaisessa vaiheessa.
Jos haluaisin, että metsämme jatkossa kasvaisivat entistä paremmin, niin en kyllä ymmärrä, että ainakaan hakkuita vähentämällä siihen päästäisiin. Harventamattoman metsän kasvu taantuu sen koko loppuiäksi. Myös uudistushakkuukelpoisen metsän kasvu alkaa hiipua nopeasti, mitä tuhot lisäävät.
Ehkä ilmastopaneelin kannattaisi suunnata tarmonsa päästöjen pienentämiseen. Ei energiaa ja hyödyllisiä raaka-aineita tuottavien metsien kasvun tukahduttamiseen.
Tässä meikäläisen kommentti Hesariin:
Rohkenen epäillä sitä, että kivennäismaiden maaperästä on tullut pysyvä hiililähde. Onkohan edes ollenkaan? Kun hakkaan puun ja kasvatan uudet tilalle, niin kaadettujen puiden kannot ja juuret ovat siellä edelleen ja uudet tulleet lisää. Kyllä laskelmassa on jotain pielessä.
Sekin kannattaa huomata, että jostain sinne maaperään pitää sitä hiiltä saada, jotta sieltä sitä hiiltä poistuisi. Jos sinne ei keräänny, niin jossain vaiheessa kaikki loppuu. Niin päästöt kuin metsänkasvu.
Laskelmissa ei ole esitetty metsäkadon vaikutusta. Rakentaminen ja etenkin suuret tuulivoimala- ja sähkölinja-alueet hävittävät metsää ja siis pienentävät hiilinielua. Niillä alueilla maaperä epäilemättä muuttuu ainakin joksikin aikaa päästölähteeksi, koska hiiltä maahan kerryttävä puusto on hakattu.
Kyllä kunnon metsät ovat edelleen hiilinieluja ja niitä pitää kasvattaa ja hakata kuten ennenkin. Vai pitäisikö kieltää puurakentaminen ja vaatia, että kaikki tehdään vain fossiilisilla aineilla tuotetuista raaka-aineista.
Eikä luonnossa tällaisia äkillisiä muutoksia voi tapahtua. Tuntuu, että metsätalousvihamielinen Ilmastopaneeli on tehnyt parhaansa saadakseen hakkuita vähennettyä ja Hesari ilomielin levittää tätä ”ilosanomaa”.
Jo otsikko ”Uudet tiedot Suomen metsistä ovat todellinen uutispommi – Seuraukset eivät ole ihan pieniä” johtaa lukijan harhaan. Hätäinen lukija ajattelee, että normaalit metsät ovat päästölähde, kun tutkimuksesta selviää, että kyse on soista, joiden päästöt tutkimuksen mukaan ovat lisääntyneet. Ovatko todellisuudessa, siinäkin lienee monia epävarmuustekijöitä.
Koska kaupassa oli sovittu havujen keruu, niin soitto ja sähköposti ostajalle, että hoitakaa homma loppuun tai ainakin maksakaa havuista.
Pitäisiköhän sanoa, että tyypillistä MHY:n touhua, ettei tieto liiku. Yhtiöt kyllä tietävät, mistä ovat sopineet.
Pitkäänhän ne havut jäivät maahan ennen kuin niitä alettiin kerätä. Kyllä mätästys onnistuu ja kannattaisi se tehdä muutenkin, koska mättäissä taimet lähtevät paremmin kasvuun.
Havusellua tarvitaan lehtisellun sitomiseen, joten halvan lehtisellun runsas käyttö lisää havusellun kysyntää ja näyttäisi pitävän havukuidut ja sahahakkeen hyvissä hinnoissa. Hyvältä näyttää ja korkeat kuidun hinnat auttavat sahateollisuuttakin korkean sahahakkeen hinnan ansiosta. Savon sellu tekee koivukuiduista aallotuskartonkia, joka on lujuutensa vuoksi kysytty tuote. Koivunkaan osalta ei tulle merkittäviä pudotuksia.
Muistit Berza väärin Osaran aukioilla kasvoi puuta 70 m3/ha ennen niiden uudistushakkuita.
Saattaisi rauduskin menestyä, mutta ne hirvet. Karhunsammal saattaa aiheuttaa sen, ettei luontaista taimikkoa synny ja istutustaimet katoavat ns parempiin suihin.