Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tietysti, jos ostaa tilan, niin pitää asettaa joku tavoite tai vaan uskoa ja maksaa niin paljon, että saa tilan. Kumpi taktiikka on viisaampi, sen aika näyttää. Tuottotavoitteen asettajat voivat jäädä rahojensa kanssa ilman tilaa ja joku on maksanut liikaa, mutta sen aika ehkä hoitaa.
Koko tilalle ei kannata asettaa mitään tavoitteita vaan kullekin kuviolle. Sitten puukauppavaiheessa optimoidaan tilanne. Sopivien leimikoiden saamiseksi joudutaan joskus poikkeamaan kuvion optimikäsittelystä.
Metsätalous on yksinkertaista puuhaa. Puuta hakataan. Uutta kasvatetaan siten, että kunkin kuvion maapohjan tuottokyky on täydessä käytössä.
Annelille sanoisin, etten eikä kukaan muukaan pysty laskemaan kannattavuuden maksimointia. Niin paljon asiassa on tuntemattomia muuttujia. Puuntuotannon maksimointi on selvä tavoite ja epävarmassa maailmassa myös taatusti riskittömin vaihtoehto. Siksi tähtäämme ennen kaikkea siihen. Teemme kaikkemme, jotta saisimme kunnon taimikot syntymään.
Jätettiin koemielessä ”aisapuita” kasvamaan 12 vuotta sitten. Ei ole tullut kunnon propsia tukkipuusta puhumattakaan. Mutta aukossa kasvaa hieno sekametsä.
Koivutukkia kertyy vähän ja se on nykyään tosi kallista. Koivuvanerin tilanne on siksi hankala ja sulkeminen ehkä ymmärrettävää. Kaskikauden peruja Keski-Suomessa kasvoi koivikoita, jotka ruokkivat joskus kolmeakin koivuvaneritehdasta. Nyt kasvaa kuusikoita. Niistä saadaan erilaisia levyjä ja liimapuuta, joihin pitäisikin panostaa.
Minä kyllä ihailen motokuskeja, jotka pystyvät liikkumaan ja hakkaamaan meidän kivikoissa. Sama juttu ajokoneen kuskeista. Joutuvat ajamaan painavia kuormia jyrkissä mäissä ja kivikoissa. Ei taitaisi Veli-Jussista olla noihin hommiin.
Esimerkiksi itselläni jäi hyvin tiuha männyn siemenpuusto Natura 2000 -kallioalueelle; saa nähdä nyt taimettuuko itsekseen… ei ainakaan pitäisi heinittyä noilla tiheyksillä varsinkaan kun ei ole muokattukaan.
Ajourat saattavat taimettua. Taimet maistuvat hirville paremmin kuin aukon taimet. Ei taimetu muilta paikoin, koska ei ole muokattu. Paljon kokemusta erilaisista harvennusvaihtoehdoista. Viimeinen systeemi oli jättää kuitukokoisia mäntyjä ja äestää ja kylvää. Tämä toimii ainakin mäellä, jossa hirvet eivät asusta talvella.
En ole enää aikoihin jaksanut lukea näitä kommentteja. Selvää kuitenkin on, että SE:n ympäristövastaava on töpännyt ja pahasti. Koska noita raakkupuroja on useita, niin tämä olisi ehdottomasti pitänyt ottaa huomioon ennakoivasti. Siis selvitettävä joka kerta, kun tuollainen puro tulee vastaan, miten menetellään. Siis tiukat ohjeet ja koulutus asioista vastaavalle ja suorittavalle porukalle.
Kyse on myös nykyajan ilmiöstä. Tehdään kaikenlaisia ohjeita ja raportteja, mutta ei osata ajatella yhtään mitään.
On myös havaittavissa tiettyä tarkoituksenmukaisuutta jk metsänhoitoa vastaan. Väitetään, että ei ole tutkittu, ei ole tuloksia ja että tulokset ovat paikkansa pitämättömiä.
Kuka noin on väittänyt? Siis kyllä on tutkittu. Minä olen kirjoittanut monta kertaa esimerkiksi Luken koealalasta Lapinjärvellä. Tutkimus vaan vahvistaa käsityksen jk:n kelvottomuudesta. Tuota koealaa oli alettu kasvattaa ja mitata 1980-luvulta. Taimettumisolosuhteet olivat poikkeuksellisen hyvät verrattuna esimerkiksi keskisuomalaisiin metsiimme. Lapinjärvellä kasvu oli 4-5 m3/ha/v, kun meillä pohjoisempana karummilla mailla n 6.5 m3/ha/v.
Olen myös kertonut, että eräässä koulutustilaisuudessa Sauli Valkonen kertoi, että pohjoismaiset metsäntutkimuslaitokset olivat saaneet jaksollisen 20-40 % edullisemmaksi ja että eräs ruotsalainen tutkimus oli lopetettu, koska koeala ei taimettunut.
Siis puuttuu sellainen luotettava tutkimustieto, joka osoittaisi jatkuvan edullisemmaksi. Sitä kyllä saammekin odottaa aina maailmanloppuun.
Samassa tilaisuudessa, jossa Sauli Valkonen kertoi noiden 3 pohjoismaisen tutkimuslaitoksen tuloksia, Lähde kertoi saaneensa jatkuvan kasvatuksen 40 % edullisemmaksi. Tuskinpa 3 metsäntutkimuslaitosta ovat salaliitossa, joten voitaneen päätellä, että Lähteen ”tutkimukset” ovat paikkansa pitämättömiä.
Esimerkiksi Visa ja minä tiedämme, että metsiemme kasvu on parantunut huimasti, kun siirryttiin jaksolliseen ja samalla myös kassavirta on kerrassaan voimakkaasti lisääntynyt. Meille riittää nämä perusteluksi.
Tässä kommenttini Hesariin:
Kannattaa huomata, että kaikessa tuotannollisessa toiminnassa tapahtuu virheitä. Yleensä ne ovat sellaisia, etteivät aiheuta muuta kuin korjaavan toimenpiteen. Tunnetun Murphyn lain mukaan virheet sattuvat useimmiten siinä pahimmassa paikassa, kuten nyt kävi.
Jos juurisyytä pitää hakea, niin se tämä nykyinen aika, joka korostaa liikaa taloudellista tulosta ja johtaa siihen, että ajattelu supistuu eräänlaiseksi putkinäöksi. Näet vaan yhden tavoitteen. Siis taloudellisen tuloksen. Toimitaan rutiininomaisesti. Sama ilmiö esiintyy myös rakentamisessa. Laatu kärsii ja kustannukset kasvavat verrattuna aiempiin aikoihin.
Rikosta ei mielestäni ole tapahtunut. Mielestäni rikosnimike edellyttäisi tekijältä tietoa, että aloittaa rikollisen toiminnan. Jos SE:n johto tai joku muu olisi tietoisesti halunnut tuhota raakut, niin se olisi ympäristörikos. Tai joku Elyn ohjeista tietoisena olisi käskenyt ajaa nimenomaan sitä reittiä. Nyt on sattunut töppäyksen seurauksena ympäristövahinko. Siitäkin joutuu tietenkin vastuuvelvolliseksi.
Olen touhunnut niin monen metsäammattilaisen kanssa ja tiedän, että he suurin surminkaan eivät halua aiheuttaa mitään ympäristövahinkoa. Säälin suuresti niitä, jotka ovat tapauksessa vastuussa.
Media, luontojärjestöt ja moni muukin toimivat yhdessä kuin luusta tappeleva koiralauma. Olisi syytä katsoa asioita realistisesti ja todeta, että jossain tapahtui virhe. Sen seuraukset on korjattava. Piste. Turha syyllistää ketään. Virheitä sattuu jokaiselle.Ely-keskukset kirjoittavat kaikenlaisia lakiin perustumattomia ohjeita ja vaatimuksia. Tuo 45 m taitaa olla juuri sellainen.
Kannattaa huomata ero rikoksen ja vahingon välillä. Rikos olisi jos SE:n johto olisi ohjeistanut porukan ajamaan niin, että raakut kuolevat. Vahinko on, kun joku töpeksii. Korvaukset saattaa olla kuitenkin samat. Esimerkkinä liikenne. Jos rattijuoppo tai tavallinen autoilija menettää autonsa hallinnan ja kolaroi kanssani, niin kummassakin tapauksessa saan saman korvauksen, minkä siis maksaa syyllisen vakuutusyhtiö.