Käyttäjän Timo Kujala kirjoittamat vastaukset
-
Hei, tämän verran täytyy vielä kommentoida, että asia on mielestäni juuri näin kuten ”jees h-valta” asian hyvin ilmaisee.
Lisäksi jutussa ei missään kohti väitetä, että päätehakkuun ja yläharvennushakkuun korjuukulut oilsivat yhtäsuuret. Siellä verrataan neljää yläharvennuksen korjuukulua tasarakenteisen metsän saman ajan korjuukuluihin.
Uudistamisesta; olen hankkinut useamman sata hehtaaria metsää, jonka edellinen omistaja on aikoinaan hakannut aukoksi ja sen jälkeen mhy:n / metsäkeskuksen suunnitelman mukaan istuttanut männylle, mutta nyt 30 – 40 vuoden jälkeen siellä kasvaa vain luontaisesti syntynyttä kuusta ja koivua. Paikka paikoin on vain muutama istutusmänty tai ei yhtä ainutta mäntyä.
Kysyn kumpi teki virheen; luonto vai mhy kun istutettu taimikko epäonnistui ja tilalle tuli hieno metsä luontaisesti ?Terveisin Timo Kujala
Haluan tämän yhden ainoan kerran laittaa muutaman tarkennuksen juttuun.
Kuvassa olevassa metsässä hakkuun jälkeen on nyt 100 – 120 kuutiota puuta/ha. Jos koko ala olisi hakattu aukoksi niin nyt jätetyillä puilla olisi pystynyt juuri ja juuri kustantamaan uudistuksen. Eli samalla nettotuotolla siinä olisi muutaman vuoden kuluttua taimikko. Nyt on peitteinen sekametsä jossa uutta tainta on tulossa yli tarpeen.
Ja 20 vuoden päästä tässä metsässä tehdään samanlainen yläharvennus 100 m3 / ha, jossa tukkisaanto on 70 %. Uskoakseni aukkohakkuuvaihtoehdossa 20 vuoden päästä olisi ollut vain taimikonhoitokuluja.
Olen käytännössä nähnyt vastaavalla maapohjalla olevia kolmannen sukupolven yläharvennettuja metsiä ja niiden erirakenteisuus ja luontainen uudistuskyky on edelleen tallella. Lisäksi useamman sahan hankintapääliköt joille olen puuta myynyt tällaisiata leimikoista, ovat todenneet, että näistä metsistä ovat saaneet keskimääräistä paremplaatuista tukkia. He ovat mieluusti nämä puukaupat tehneet.
jatkuu seuraavassa viestissä