Käyttäjän Timo Heikki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 176)
  • Timo Heikki

    Kokous pidetty. Uskomattoman sinisilmäistä porukkaa.
    Tänään kylillä kuultua: ”hyvä kauppa” ” metsästä saa 6-7% tuoton” ” kauppa on hyvä kun tarvitsimme tämäntyyppistä puustoa” ” jälkeenpäin tuntuu varmasti halvalta” ”tuntuu ikävältä tälläinen arvostelu” ”turha tulla tänne itkemään” ”jos ostaisi käyvällä hinnalla, emme saisi metsää lisää” ”en osaa sanoa paljonko hinta olisi osuuksiksi muutettuna” ”hallintokulumme on pienet” ”alkaako pääsi pehmenemään”
    Jokainen voi itse päätellä onko lauseet todellisuudesta.

    Timo Heikki

    Sain virallisen Tj:n tekemän metsäarvion.
    Metsästä on maksettu noin 7,5% yli tilan kokonaisarvon.
    Lisäksi metsässä on välittömiä taimikon hoitotarpeita 3% kokonaisarvosta.
    Ylihintaa on maksettu vähintään 34% käypään hintaan nähden.
    Ottaen huomioon hallinnon suuret kulut, ylihintaa on vähintään 40%.
    Jos hintaa suhteuttaa osuuksien arvoon on ylihintaa noin 200%.

    Välittömiä hakkuita ei merkittävissä määrin.

    Pöytäkirjanotteet sain vasta tänään, kun hoitokunta oli keskenään tehnyt päätöksen luovuttaa otteet minulle.
    Huomenna 21.11 on osakaskunnan kokous.

    Timo Heikki

    Timpalla todella hyvä esimerkki!
    Metsä pitäisi pystyä ostamaan niin, että hakkuutuloilla saadaan metsä uudistettua sekä palsta maksettua ja pohja tulee lähes ilmaiseksi.
    Hallinto yms. Kulut on niin suuret monissa yhteismetsissä, että se pudottaa väkisinkin ostohintaa.
    Eli tossa esimerkissä on ylihintaa noin 3000€.?

    PS. Ilmeisesti hoitokunnan jäsenet on saapuneet hirviä haavoittamasta, koska trollipisteitä taas jaellaan?
    (Sisäpiirin pikku piikki)

    Vastaan tohon alempaan viestiin tässä, jotta ketju ei turhaan pitene.
    Eli hallintokulut= Tj:n palkka, toimisto, vuokra, hoitokunta, kokouskutsut, opintomatkat, kilometrikorvaukset, tilitoimisto, yms, yleiskulut.
    Lisäksi tulee vakuutusmaksut, tiemaksut, Mhy maksut ja yms. maksut.
    Sitten on varsinaisia kuluja joilla tehdään metsänhoitotöitä, ojituksia, teiden perusparannuksia yms.
    Hallintokulut ovat suuria koska Yhteismetsämme toimii hallintorakenteella joka on ollut tarpeellinen 60-70 luvulla, jolloin palkattuja henkilöitä oli paljon ja hoitokunta toimi talkootyöllä.
    Nyt aika on ajanut ko. rakenteen ohi. emme tarvitsisi mm. 6:tta hoitokunnan jäsentä Tj:n lisäksi.

    Timo Heikki

    Timppa on ihan oikeassa. Metsä ei muutu uusiksi osuuksiksi, vaan ”sulautuu jo olemassa oleviin osuuksiin”.
    Osakas vaan ei pysty saamaan sijoittamaansa pääomaa myymällä osuuksia, koska osuuden arvo on yli 50% alempi kuin sitä vastaavan metsän arvo.
    Puuston täytyy olla nopeasti realisoitavissa, tai kauppahinnan alle käyvän arvon, jotta meidän yhteismetsä voi rikkomatta yhteismetsälakia metsää ostaa.
    Tietysti osakkaiden päätöksellä voidaan ostella millä hinnalla tahansa, mutta silloin poljetaan osuuden hintaa keinotekoisesti houkuttelevammalle ostotasolle.
    Joka tapauksessa, liian kovalla hinnalla tehty metsäkauppa on yhteismetsälain vastainen.
    Rahoitustapaa en tiedä, koska en ole saanut hoitokunnan päätöstä ko. kaupasta. Yleensä osin lainarahalla kauppoja on tehty, ja siihen hoitokunnalla on ollut lupa talousarvion puitteissa.

    Toiminnanjohtajan asema tässä tilanteessa on mielenkiintoinen. Hän toimii kuitenkin samalla vastuutasolla kuin hoitokunnan jäsenetkin. Hänellä on ammattimainen koulutus ja toimii luottamusmiehenä muidenkin metsäalalla toimivien ryhmien edustajana merkittävässä luottamustehtävässä.

    Timo Heikki

    No nyt Gla kysyy juuri sitä pointtia, joka on tässä kaupassa se ratkaiseva osakkaan tappioiden suhteen.
    Eli ostettaessa metsäpalsta Yhteismetsälle se muuttuu yhteismetsä osuuksiksi, joiden arvo myydessä on vain 30-50% siitä metsän arvosta joita osuudet edustaa!
    Näin meidän yhteismetsässä.
    Tiedän yhteismetsiä joiden osuuden arvo on luokkaa 80-90%, niitä vastaavan metsän arvosta.
    Yleensä osuuden arvo on alhainen verrattuna metsän arvoon, jos keskipuusto on alhainen ja yhteismetsältä on suuret kulut.
    Tässä tapauksessa se menee niin, että jos nyt ostettu palsta muutettaisiin osuuksiksi jotka on suhteutettu vanhoihin osuuksiin olisi niiden arvo 1000€, mutta osuuksien markkina arvo on vain 300-500€.
    Hinnat on suhteutettu ei todellisia yhteismetsäämme hintoja, mutta suhteessa samoja.
    Lisäksi myynnistä tulee maksaa vero, joten 1000€ metsäsijoitukseta pystyy yksittäinen osakas realisoimaan alle puolet takaisin itselleen.
    Tästä syntyy tappioita.
    Yhteismetsämme on tehnyt vuosi sitten periaatepäätöksen, että metsäpalstoja ei myydä. Ainoastaan puukauppaa tehdään.

    Timo Heikki

    2

    Timo Heikki

    Kyllä on 2 toiminnan tarkastajaa.

    Timo Heikki

    Tanelille tiedoksi, että ylihintaa on maksettu nykyisten tietojen perusteella.
    Mitään erityistä hyväveli kauppaa ei ole tehty, (jos sellaiseksi ei lasketa hoitokunnan kaupankautta jakoosuuksien keinotekoisesti alhaalla pitämistä, jotta osuuksia voisi halvalla jatkossakin ostella.)
    Yhteismetsälaki asettaa metsäkaupoille sellaisia rajoitteita, joiden pitäisi estää tällaisten kauppojen tekeminen.
    Nyt kaupassa on käytetty osakkaille kuuluvia rahoja niin, että osakas menetti rahoistaan heti puolet, koska osuuksien kautta rahoja ei pysty realisoimaan. Kauppahinnasta saadaan hakkuutuloina noin 15% nopeasti! mutta loppu osa rahoista jää kiinni kymmeniksi vuosiksi.
    Osuuksien arvo on vain noin 30-50% niitä vastaavaan metsän arvoon nähden. Lisäksi osakas joutuu maksamaan osuuksien myynnistä myyntivoittoveron. Näinollen sijoitus ei ollut osakkaan kannalta turvallinen eikä edes kovin tuottava.
    Tämän hintaisissa kaupoissa osakkaiden tasavertaisuus ei toteudu.
    Jos kauppa hinta olisi ollut lähellä ns. Käypää hintaa, olisi osakkaiden menetykset olleet niin pieniä, ettei olisi voinut osoittaa yhteismetsän luonne huomioiden kaupan olleen osakkaan kannalta erityisen epäoikeudenmukainen.
    Keskimääräinen osakas menetti tuhansia euroja, joita ei tule saamaan takaisin jakoosuuksina plus osuuden lisäarvona tuskin koskaan.
    Näin se vaan menee yhteismetsien kohdalla.
    Kauppahinnan tulee olla alle käyvän arvon, jotta yhteismetsä pystyy osakkaille kannattavan ostoksen tekemään. Pelkät hallintokulut (15€/ha)pudottaa reilusti hintaa jota voidaan metsistä maksaa. Tuotto odotus on 3-5% hoitokunnan lupausten mukaisesti.
    Tietysti runsaspuustoisesta metsästä voi maksaa hieman enemmän.
    Tämä asia on ymmärretty joissakin yhteismetsissä, mutta ei vielä meidän yhteismetsän hoitokunnassa. Yhteismetsäpäivilläkin oli näistä asioista viime kuussa informoitu.

    Timo Heikki

    Minulla on tapana haarukoida hinta 30€ kuutio plus pohjan arvot.
    Siitä voi tehdä hienosäätöä keskipuuston perusteella.
    Tolla hinnalla päädyn metsästä maksettavaan taloudellisesti järkevään hinta arvioon.
    Luonnollisesti puustojakauma ja pohja plus muut arvot vaikuttaa hintaan oleellisesti.
    Eipä ole tarvinnut kauppoja tehdä. Metsien hinnat on täällä taloudellisesti mielestäni kannattamattomia. Puuhapalstoja ja sijoitusten hajautusta metsäkaupoilla täälläpäin haetaan.

    Timo Heikki

    Metsän keskipuusto reilusti alle 80m3. Pohja keskimäärin kuivahko kangas. Noin 20% joutomaata. Keskihinta noin 3850€/ha. Monenikäisiä puustoa taimesta tukkiin.
    Kauppahinta kuusinumeroinen summa, joka ei ala ykkösellä.
    Ostaja yhteismetsä, joka perustettu asutusyhteimetsäksi. ”Alkuperäisiä” sukuja vielä merkittävissä määrin omistajina.
    Kauppahinta on kokonaisarvo plus 3-5%.
    Kauppahinta tälläisessä palstasta pitäisi olla kokonais arvo miinus 30%, jotta meidän yhteismetsän olisi järkevää ko. palsta ostaa.
    Aivan käsittämätön kauppa, kun vielä kokouksissa on ollut puhetta ylihintaisista metsistä. Erityisesti on varoitettu ostamasta liian kalliilla.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 176)