Käyttäjän Tilley kirjoittamat vastaukset
-
Tälläkin palstalla minusta monet suhtautuvat turhan positiivisesti glyfosaatin käyttöön metsänhoidossa. Glyfosaattikuormitus aiheuttaa väestötasolla ihmisille monenlaisia sairauksia, ja minusta se pitäisi pikaisesti kieltää kokonaan. Kuten DDT:kin aikoinaan. Aika aikaansa kutakin. Myrkkyjen käyttö ei ole nykyaikaa.
Kuuntelin. Tyypillinen toimittaja, joka ”menee sekaisin ristiriitaisesta informaatiosta”. Kun ei ymmärrä perusasioita, niin on vaikea hahmottaa monimutkaisempia. Korvaani tarttui jossain vaiheessa ”suurin osa vuotuisista hakkuista on avohakkuita”. No ei varmasti pidä paikkaansa, harvennushakkuita n. 500000 ha vuodessa, päätehakkuita (avo-, ja siemenpuu-) 170000 ha ( https://forest.fi/fi/artikkeli/paatehakkuiden-pinta-alat-ovat-laskeneet-pitkaan/ ) Toinen selvästi kuuluva harhaluulo oli, että jatkuvan kasvatuksen metsät olisivat niitä ”todellisia metsiä”, joita hän jossain armeijareissulla oli nähnyt. (Armeijan harjoitusalueiden metsäthän ovatkin kyllä luontoarvoiltaan huippuja, kun siellä ei hakkuita tehdä ikinä. Tosin joskus varmaan keksitään kieltää siellä harjoittelu sitten, kun on tullut tarpeeksi uhanalaisia lajeja sinne.)
Tosin minulle jäi epäselväksi, mitähän tämä ”oikea metsä” oikein toimittajan mielestä oli ollut. Puhui hyvästä näkyvyydestä kauas, eli alikasvosta ei ollut, mikä tarkoittaa että kyseinen metsä ei uudistu luontaisesti riittävästi. Jatkuvan kasvatuksen metsät pitää pitää pohjapinta-alaltaan 10-20 välillä, kuusikoissa 10-15. Eli tosi harvaa metsää on ne.
Ja toimittajan toinen suosikkikäsite ”puupelto”, mitä se on? Jotain taimikkoa tai korkeintaan ensiharvennusikäistä metsää, jossa on vaikea liikkua? Tuskin mitään alaharvennettua 03-männikköä, koska nehän ovat LUKEn kyselytutkimuksen mukaan ihmisten mielestä miellyttävintä virkistysmetsää.
Se olisi varmaankin pystyhinta + 10. Mutta teettäisi se silti ylimääräistä työtä ostajalle jos mennään tavallisen systeemin ulkopuolella, joten ei ostaja varmaan tuollaisiin sopimuksiin helposti lähde. Sopimuksenkin pitäisi olla äärimmäisen tarkka ja varmaan joku sopimussakko siihen kirjata, jos myyjä sitten ei onnistuisikaan täyttämään sopimusta niin että arvonlisäys prosessiin on todella sama kuin pystykaupalla ostaen.
Kai Jovainia hiertää se, että hankintatukin hankintalisä on negatiivinen. Mutta tämähän johtuu vain siitä, että laskentakaava menee X (pystyhinta) + 10 (hankintalisä) – 11 (tukin arvon alenema keskimääräisellä puutteellisesti laatukriteereja noudattavalla hankintahakkaajalla ja vanhentuneella katkontatiedolla) = X-1 (hankintahinta).
Nämä ”puulaji X ei pala kunnolla” -väitteet johtuu yleensä siitä, että kotitarvepolttaja ei itselleen vähän vieraampia puulajeja osaa kuivata kunnolla, vaan polttaa liian kosteana. Tiiviskuoriset lehtipuulajit kuivuvat kuori päällä uskomattoman hitaasti. Rasiinkaataminen varmaan tehokkain tapa kuivata.
Ison mittakaavan hakekattiloissahan ei kosteudella ole niin suurta merkitystä, optimikosteus on paljon korkeammalla kuin saunan pesässä.
Joka tapauksessa: energiapajun viljelystä on tehty monia tutkimuksia Suomessakin ja aina se on todettu taloudellisesti kannattamattomaksi. Kuten tuossa linkin sivustollakin sanotaan, muutakin energiapuuta on tarjolla Suomessa riittävästi.
Betteridgen laki: kysymykseen päättyvään otsikkoon voidaan aina vastata ei. fi.wikipedia.org/wiki/Betteridgen_laki
Artikkeli tiivistettynä (suora lainaus loppupuolelta): ”Kun 1800-luvun metsätiedot ovat monella tapaa epäluotettavia, miten voimme arvioida, onko meillä nyt metsää enemmän kuin koskaan? Vastaus on yksinkertainen: emme voikaan. ”
Totta on siis, että ehkä pitäisi, kun uutisoidaan: ”Suomessa on enemmän puita kun koskaan”, lisätä siihen loppukaneetti ”mittaushistorian aikana”.
Vähän sama kuin säätilastoissa.
Mutta oli tai ei ollut puuta 200 vuotta sitten enemmän, veikkaan että vuotuinen kasvu eli hiilinielu on nyt enemmän.
Tietoimitus tarvittaisiin tieoikeuden leventämiseksi. Maksaa maanmittauslaitoksen hinnaston mukaan mainitsemallesi tielle 800 euroa. Ilman oikeuden leventämistä tilanne on vähän kimurantti. Onko tie nyt jo oikeasti leveämpi kuin tuon 3 m? Oletko mitannut? Mittaushan tehdään ojat mukaanlukien. Halvin tapa olisi varmaankin olla yhteydessä naapuriin ja kysyä saatko tehdä hieman tieoikeutta leveämmän tien.
A. Jalkanen: En tuulivoimaloiden mikroaalto”säteilylle” keksi oikein muuta mekanismia kuin sen, että tuulivoimalan lavat tosiaan heijastavat mikroaaltoja (matkapuhelin- ja tutkasignaalit), jolloin tietenkin mitatessa tuulivoimalan läheltä saadaan pulssimainen mikroaaltokomponentti esiin. Olit ilmeisesti kuullutkin tästä tutkimuksesta amerikassa, jossa näitä oli mittailtu ( http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1364032114000100 )
Tarvittaisiin joku tietoliikennetekniikan asiantuntija laskemaan paljonko tästä heijastumasta voisi tulla lisää kentänvoimakkuutta vaikkapa 500 m päässä tuulivoimalasta tilanteessa, jossa maanpinnalla olija on muuten katveessa alkuperäiseen signaalinlähteeseen nähden. Sen tiedän että varmasti huimasti suurempi kuin mitkään heijastumat on signaalinvoimakkuus lähellä sitä alkuperäistä tukiasemaa. Tukiasemien terveyshaitoista toki puhutaan, mutta tieteellisesti sellaisia ei ole pystytty osoittamaan. Sokkotesteissä ympäristöyliherkkyyksiä ei ole saatu esille, sillä ihmisellä tosiaan ei ole aistinelimiä mikroaaltosäteilyn taajuuksilla.
Äänissä toimii fysiikan lait. Karkeasti mitä pienempi olio, sitä korkeampia ääniä se tuottaa ja kuulee, ja päinvastoin. Lepakot toimii ultraäänitaajuuksilla. Ei pienet oliot pysty kuulemaan infraääniä, niiden kuuloelimet eivät ole tarpeeksi isoja siihen. Eikä nyt puhuta korvalehtien koosta vaan sisäkorvan koosta. Veikkaan, että lepakon kuulokynnys alapäässä on korkeammalla kuin ihmisellä. Valaat pystyvät isokokoisilla äänentuotto- ja kuuloelimillään tuottamaan ”infraääniä”.
Edellä lainausmerkeissä siksi, että infra- ja ultraäänethän on määritelty turhan antroposentrisestä (siis ihmislähtöisestä) näkökulmasta, mikä tuottaa niihin turhaa mystiikkaa. Se mikä minulle on ultraääntä, on lapselleni vielä normaalilla kuuloalueella, siis normaalia ääntä. Erilaisilla nettitesteillä voi testata oman kuuloalueen.
Toki valtavat äänenpainetasot vaikuttavat myös fyysisesti muuten kuin korvan kautta. Armeijassa kun ammuttiin tykillä suora-ammuntaa täyspanoksella, laukauksen paineaalto tuntui koko vartalossa, ja muutaman laukauksen jälkeen tuntui kuin olisi ollut koko kroppa hellänä. Tosin kuuloalueellakin tuon laukauksen voimakkuus oli kataloogin mukaan 195 dB, tuplakuulonsuojaus oli pakollinen. Mutta ei tuulivoimaloiden infraäänet missään nimessä mitään tällaisia desibelimääriä saavuta, että ne voisi edes tuulivoimalan vieressä maanpinnalla aiheuttaa fyysisiä vaikutuksia.
Metsämaan vuokraaminen tuulimylly-yhtiöllehän on rahalliselta tuotoltaan selvästi kannattavin käyttötapa metsälle – lyhyellä tähtäimellä. Nimittäin vuokrahinnat tuntuvat korkeilta vain jos ei laske pitkällä tähtäimellä vuokraamiseen sisältyviä purkukustannusriskejä. Sitten kun riski toteutuu, saattaa mennä maat ja metsät valtiolle. Se (=veronmaksajat) sitten viime kädessä maksaa kaiken (vrt. Talvivaara).
Tosin sitä en ymmärrä, miksi betoniperustus välttämättä pitäisi purkaa? Ei siitä mitään luonnolle haitallista liukene ja kyllä sen seuraava jääkausi sitten murentaa. Komposiittilavat kai se suurin ongelma on, tornikin on metallia ja menee romumiehelle?