Käyttäjän Tilley kirjoittamat vastaukset
-
Kurki: tämäntyyppisiä koneita haet? Näillä pystyy nostamaan isonkin puun haluttuun paikkaan. Koneen massa 50 tn. IMPEX Hannibal T50 MY 2017 official video – YouTube
Vihreiden mielestä jo 80-vuotiaat metsät ovat ”vanhoja metsiä”. Näinhän ei toki ole. Männyt elävät 500-1000 vuotta, kuuset 200-300 vuotta.
Ajourat tehdään ”isolla motolla” (joita niitäkin on erikokoisia, suomessa yleisimmät mallit keskikokoisia) 20 m välein, jolloin 10-11 m puomilla yltetään käsittelemään koko välialue. Nimenomaan ajouran viereen pitäisi jättää hieman enemmän puuta, koska ajouran vieressä on enemmän valoa ja kasvutilaa.
”Pikkukoneella” työ ei valitettavasti ole taloudellisesti niin kannattavaa. Motokuskin palkka on yllättävän iso osa konekuluja. Pienellä koneella työ sujuu hitaammin, kun nosturin ulottuma ja voima ovat pienempiä. Tämä asia on todistettu käytännössä monta kertaa. Metsänomistajalle maksettavaa osuutta harvennuspuista pitäisi siten alentaa jos työskenneltäisiin pikkukoneella.
Perko, nuo sinun ”vuosilustolaskelmat” eivät isossa massassa pidä paikkaansa. Metsikön kasvun mittaamiseen ja laskemiseen on helpompia tapoja (esim. relaskooppi ja hypsometri) kuin kairata kaikki puut ja laskea jokainen yksittäinen vuosilusto ja niistä keskiarvo.
Logosol + itsetehty puuohjuri + MS391 minullakin käytössä (jossain toisessa ketjussa olen asiasta puhunutkin). Parhaimmillaan se on ostotavaraan verrattuna silloin kun tarvitsee tavaraa, jota ei kaupasta saa. Halusin tehdä lehtikuusesta terassin, Logosolilla sai kaikki erikokoiset saheet tehtyä, 50×250, 50×100, 30×200-250 ainakin sellaisia kokoja joita ei rautakaupasta lehtikuusena saa. Ehkä joltain yksityiseltä sahurilta. Mutta helpompi tehdä itse kuin lähteä kyselemään pitkin kyliä kuka sahaisi lehtikuusta.
Planter: äärimmäisen hyvä pointti. Itsekin aina huokaisen syvään kun mediassa on tätä viestintää hakkuuaukoista. Sinne mennään aina ensimmäisenä keväänä talvihakkuun jälkeen ihmettelemään että kuollutta on. Jo parin vuoden päästä olisi ihan erinäköistä. Lempimarjani on vadelma, ja sen takia tykkään hakkuuaukoista.
Ihmisten ajattelun aikajänne on uskomattoman lyhyt. Vain 100 vuotta, ja kyseessä on taas ”ikimetsä”. Mutta niinkuin joku filosofi paikallislehden mielipidekirjoituksessa totesi, että kun kaupungin puistosta kerran kaadetaan puu, sitä ei saa koskaan takaisin, koska vaikka tilalle istutettaisiin uusi, uusi ei ole sama kuin vanha. Olen eri mieltä. Uusi puu tuottaa saman funktion puistopuuna kuin vanha, ja Theseuksen laiva -tyyppiset argumentit puun ”olemuksesta” ovat aika toissijaisia.
Hyvä pointti isaskarilla. Eri asioita voidaan tulisijoissakin optimoida. Nykyäänhän käytetään useimmin noita sileitä teräspiippuja, jotka ei varastoi lainkaan lämpöä. Sekin vaikuttaa paljon. Kertyykö vanhaan epätasaiseen tiilipiippuun sitä nokea joka muuten olisi ilmassa? Sitten se voidaan nuohota pois kerran vuodessa.
Pukkalan ja muiden jatkuvan kasvatuksen mainostajien jutuissa aina välillä mainitaan sana ”kuusi”, että ei voi väittää, ettei siitä puhuttaisi, mutta edelleenkin kaikki varsinaiset esimerkit ja käsittelyt ovat männikköihin tai sekametsiin.
Edelleenkään kukaan ei ole pystynyt osoittamaan miten siirrytään tai tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuita varttuneessa puhtaassa kuusikossa. Pienaukkohakkuulla saadaan ainakin runsaasti halpaa/arvotonta tuulenkaatopuuta myytäväksi seuraavina vuosina, eikä silti toivottua taimettumista koko pienaukolle.
Jos kategorinen avohakkuukielto saadaan ajettua johonkin osiin metsiämme, ollaan tosi ongelmissa 50 vuoden päästä kun puhtaaksi kuusikoksi istutetut ja sellaisiksi vielä taimikkovaiheessa raivatut metsät ovat varttuneita..
Hyvä juttu Yleltä, kerrankin positiivisessa sävyssä kirjoitettua asiaa puun pienpoltosta. Maamme pohjoisen sijainnin takia on elintärkeää, että tulisijoja on asunnoissa ja että ne pidetään käyttökunnossa säännöllisellä käytöllä.
Tosin enemmän kaipaisin silti mitattua faktaakin noista hiukkaspäästöistä. Yleensä vain mennään siihen että ”vanhoista tulisijoista tulee eniten päästöjä” ja ”roskien poltto tuottaa päästöjä”. Uusista tulisijoista on mittaustuloksia valmistajilta kyllä. Mutta voisiko kuitenkin mitata tarkasti identtistä kuivaa koivuklapia käyttämällä esim. muutaman erilaisen vanhan tulisijan päästöt ja katsoa minkälaista vaihtelua niissä on, ja ovatko tosiaan uusiin verrattuna niin huonoja. Kun ennen vanhaan jokainen tulisija oli suunnilleen erilainen, tekijänsä mukaisesti. Itselläkin 1960-luvulta kaksi pönttöuunia, ja olisihan se ihan kiva tietää olenko ympäristön saastuttaja kun noilla lämmitän. Tosin kaipa joka tapauksessa käytän nuo loppuun, olisi mittaustulos mikä tahansa.
Metsälain mukaan kolmen vuoden kuluessa pitää saattaa loppuun perustamistoimenpiteet, mutta 10 vuotta (pohjoisempana jopa 25) on aikaa siihen että on syntynyt vakiintunut taimikko 0,5 m keskipituudeltaan. Eli jos on merkitty luontainen uudistaminen, niin vasta 10 vuoden kohdalla voi alkaa tarkastella onnistuiko uudistaminen. Jos ei onnistunut, eli ei ollutkaan arvopuita tarpeeksi vaan lähinnä hieskoivua, niin aika raivaaminen ja tekeminen siinä on sitten enää saada kunnollinen taimikko.