Käyttäjän Tilley kirjoittamat vastaukset
-
Tuosta Golfvirran heikkenemisestä olisin huolissani. Golfvirta on tutkijoiden mukaan heikoimmillaan yli tuhanteen vuoteen – Eurooppa saa jatkossa vähemmän lämpöä etelästä | Yle Uutiset | yle.fi
Heikkeneminen on kuitattu yhdellä lauseella, että ”todennäköisesti lämpeneminen voittaa”. Millä todennäköisyydellä? 50 %? 90 %? Ja mikä se mekanismi on että sitä lämpöä tulee jos ei Golfvirran kautta? Tähän kaipaisin vähän enemmän tarkennusta.
Silloin tietää että maassa on vähän metsää kun niillä on erikseen nimet.
Pohjan materiaalilla on tosiaan suuri merkitys pitoon talvella. Sievin maiharimallisissa turvakengissä on minusta tosi hyvä talvipito.
Ongelmahan näissä on, että tarjouksissa ei ikinä paljasteta sitä, mikä jakaumamatriisi on. Eli montako prosenttia sitä lyhyintä tukkimittaa saa tulla. Jos sitä on määritelty vaikka 5 %. Tai 1 %. Niin ei se vaikuta juuri katkontaan, koska täyttyy heti ja sen jälkeen sitä mittaa ei efektiivisesti enää ole.
Itse kysymykseen: ottaisin pienemmän latvaläpimitan tarjouksen.
A. Jalkanen: kannot ovat hiilivarasto, eivät hiilinielu.
(En tarkoita pelkästään sinua.) Alan menettää uskoni siihen, että hiilikeskustelussa saadaan mitään järkevää lopputulosta aikaiseksi, kun termit ovat niin toivottoman sekaisin. Jos metsäalan tutkijakin käyttää hiilivarasto/hiilinielu -termejä väärin, toivoa on aika vähän. Viimeksi eilen Ylellä vesibiologi sekoitti termit.
Gla: Arvokasvun saa pidettyä itsellään pitämällä tilan itsellään. Jos myy tilan toiselle, se toinen saa siitä myyntihetkestä lähtien (arvo)kasvun. Mutta metsätilojen hinnat määräytyy markkinatalouden mukaan ja aina joku laskeskelee että voi maksaa edelliselle omistajalle seuraavan 10 vuoden kasvun ja silti itsekin vielä hakata sen saman kasvun kannattavasti. ”uskoo ken tahtoo”.
Tosin nythän sitä on tuhansia miljardeja vastapainettua elvytysrahaa käytettävissä vihreisiin hiilinieluhankkeisiin, joten myös metsiin sitä ohjautuu nostamaan hintoja entisestään.
Ainakin se kannattaa muistaa, että jos isäsi antaa polttopuupuiksi sinulle esim. tuulenkaatoja tai energiapuuta, niin niiden kantoraha-arvo lähentelee kyllä nollaa.
Hyvä aloitus. Ihan hyvin voisi lain metsänhoitoyhdistyksistä kumota ja muuttaa MHY:t osakeyhtiöiksi. Saisi sitten olla asiakkaana siellä kuka haluaa ja maksaa asiakkaanaolomaksua (nyk. ”jäsenmaksu”). Samoja palveluja asiakkailleenhan tarjoavat isot ja pienemmätkin metsäyritykset. Mutta eivät peri mitään maksua jos ei käytä palveluita.
Poistuisi samalla turha korruptoitunut ”demokraattisesti valittu” hyvävelikerto eli mikä valtuuskunta nyt onkaan nimeltään.
”Kannattaako naapurin metsiä hoitaa ilmaiseksi.”
Nämä perintömetsäasiat ovat hankalia. Selvintä olisi ollut hoitaa asiat niin että laskutat tekemäsi työt ja metsänomistaja voi laskut ilmoittaa veroilmoituksessa verovähennyksiin. Perintöä jaettaessa ovat saatavat vanhentuneet eikä niihin voi vedota. Mutta toki hieman voi tehdä töitä ilmaiseksi koska oman puoliskosi arvo nousee myös, kuten täällä jo sanottiinkin. Se pitää sitten laskea mikä on kannattavuusraja. Kun ei mitään bensoja tai koneita saa verovähennyksiinkään kun ei ole omaa metsää.
Muun muassa tällaisten syiden takia moni metsä jää hoitamatta, kun vanhukset ei voimissaan ollessaan raski tehdä sukupolvenvaihdosta ja sitten kun ikää on yli 80 ei enää jaksa edes ajatella että tekisi sen. Eikä seuraavan polven kannata rahapanoksia käyttää metsänhoitoon kun se ei ole omaa, ei saa niitä kulujakaan verovähennyksiin kun verottajan näkökulmasta toisen omistamaan metsään tekee ilmaista työtä.
Aloituksen nostamat ”virheet” ja virheet YLE:n artikkelissa ovat tulleet tässä ketjussa hyvin käsiteltyä, mutta jotenkin hieman outo asenne aloittajalla on, kuulostaa siltä että hän luulee tietävänsä miten asiat on, mutta ei ole todellisuudessa perehtynyt asioihin läheskään niin hyvin kuin itse luulee. Kun aihe kiinnostaa, kannattaisi lukea aiheesta alkuunsa esim. tutkinnon verran, niin saisi monipuolisesti tietoa, ei vain siitä alun perin itseä kiinnostavasta näkökulmasta.
Vielä kertauksena: 1) ”Suomen metsät uudistuvat luonnonmukaisesti”, huom. tärkeä sana ”uudistuvat”. Siis itsestään. Kuten metsänhoidon kurssilla opetettiin ainakin minulle, ”pohjoisella havumetsävyöhykkeellä metsän kasvua ei voi estää”. Eli todella hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta (metsänrajavyöhyke tuntureilla, hiekkadyynit länsirannikolla) täällä aina syntyy metsää vaikka (av0)hakkuunkaan jälkeen ei tehtäisi mitään. Eroosio ja aavikoituminen eivät uhkaa. Toisin on monin paikoin maailmalla.
2) ”Luontainen metsä sitoo enemmän kuin istutusmetsä”. Toimittaja ei ymmärtänyt lainkaan mihin asia liittyi. Kyse oli tosiaan kiertoajasta, hiilivarastosta ja globaalista näkökulmasta. Väitteeseen sisältyy oletus, että istutusmetsä hakataan (joskus), luonnonmetsää ei ikinä. Tropiikissa eukalyptusplantaasien kiertoaika alle 10 vuotta, mikä ymmärrettävästi ei juuri varastoi. Luonnonmetsien puut elävät kymmeniä-satoja vuosia. Suomen metsät ovat, kuten A. Jalkanen hyvin sanoi, tästä näkökulmasta pikemminkin puolivillejä. Kiertoaika on pitkähkö, ja metsät sisältävät paljon luontaisesti syntynyttä puuta ja rauhoitettuja kuvioita.
3) Professorin kommentin osalta artikkelissa oli alun perin toimittajan väärä siteeraus, joka on nyttemmin korjattu. Tällä hetkellä artikkelissa lukee oikein: ”Suomessa luonnonmetsät saavat yleisesti uudistua luontaisesti, joskin talousmetsissä turvaudutaan pääosin kylvöön tai istuttamiseen.” Tässä luonnonmetsillä viitataan taas metsiin, joissa ei harjoiteta metsätaloutta. Esim. suojelualueet, suojavyöhykkeet, luontokohteet jne.