Käyttäjän Tilley kirjoittamat vastaukset
-
A. Jalkanen: Kanadan ja Venäjän tiestö, logistiikka ja korjuukalusto eivät mahdollista hakkuumäärien nostamista nopeasti. Katso pari jaksoa ”Jenkkimetsurit” -tositv-sarjaa, joka hämäävästä nimestään huolimatta käsittelee lähinnä puun tiekuljetuksia Koillis-Usa:sta isolta metsäalueelta Kanadan puolelle puunjalostuslaitoksiin, niin saat kuvaa minkä haasteiden parissa siellä painitaan.
Suomihan on jo hiilineutraali. Metsälehdessä oli Pekka Syväsen kolumni maaliskuussa. Jos lasketaan soiden sitoma hiili, nettopäästöt ovat jo nyt nollassa. Verkkolehti – Metsälehti (metsalehti.fi)
Itsekin olen monessa yhteydessä, myös täällä, ehdottanut tätä. Avohakkuualoista saataisiin kaikkein halvimmala suojelualueita, joilla täyttää EU:n 30 % tavoitetta. Mutta kun ei ole professori niin ketään ei kiinnosta. Vihreillehän tämä ei tosin kelpaa kun ajattelevat asioita vain oman elinaikansa tähtäimellä, eivätkä ymmärrä että 200 tai 1000 vuoden tähtäimellä avohakkuualuekin muuttuu aivan varmasti ”luonnontilaiseksi.”
Ehkä jos haluaa hakea haittapuolia tästä, niin se olisi tietenkin se että valtio alkaisi lunastaa ilmaiseksi hakkuuaukot itselleen perustellen sitä sillä, että maapohjan nettonykyarvo on negatiivinen, joten hyvää hyvyyttään ottavat tappiollisen omaisuuden itselleen. Mutta ehkä ei vielä niin dystopiassa eletä vaan vapaaehtoisuuden mukaan mentäisiin.
Kyllähän tämä Iltalehden ja MHY:n entisen toimihenkilön ulostulo nostaa esiin vahvasti sen kysymyksen, että riittääkö MHY:n ”parempi katkonta-aineisto” kompensoimaan sen että välillä satunnaisesti jätetäänkin huomiotta aineistot ja tarjousten rahasummatkin.
”Metsäasiantuntijamme arvioi nykyaikaisella mittaustyökalulla puuston järeyden ja puuston laadun. Näiden tietojen perusteella määrittelemme leimikolle puulajeittain runkohinnan”
Mikä on tuo mahtava kampe?
Todennäköisesti Trestima-sovellus. Maksullinen palvelu, joka toimii niin että otetaan kuva kännykällä metsästä ja lähetetään se Trestiman pilvipalveluun, jossa tekoälyhässäkkä analysoi sen ja määrittää puuston tiedot. Toimi jo muutama vuosi sitten uskomattoman hyvin ja varmasti kehittynyt jatkuvasti.
Sitä ovat varmaan lukeneetkin ja saaneet luontoherätyksen.
”Metsitystukea myönnetään joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. ”
Vapo ja pienemmät turveyrityksethän ne tuet ovat hakeneet hyvin valmisteltuina isoina kokonaisuuksina heti haun avauduttua.
derHorst: erinomainen puheenvuoro. Jotkin tässä ketjussa esitetyt esimerkit metsätilojen ostosta eivät selvästi täytä taloudellisen toiminnan kriteerejä vaan menevät sinne puuhastelu ja kalliit harrastukset -kategoriaan.
Komppaan metsa1980:aa, ehkä huonojen tilojen parantamisessa voi vielä olla pienmetsänomistajan niche-alue, jolla voisi tuottoja hakea. Muutenhan tuo metsärahastoihinkin nyt virtaava maailmanlaajuinen tyhjästä polkaistu elvytysraha vetää tilojen ostohinnat viimeistään niin ylös että osta ja pidä -tyyppinen metsätalous ei mitenkään voi olla enää kannattavaa.
Tämän palstan keskivertokäyttäjien, joilla on 20-30 vuotta sitten ostettuja ja/tai perittyjä metsätiloja, pitää muistaa että ne silloin ostetut tilat tietenkin takoo huipputulosta kun ostohinta on jo kuoleutunut ja niillä tuotoilla voi toki rahoittaa uusiakin tilaostoja, mutta jos vain ne uudet ostot eriyttää portfoliosta, voipi jäädä tappiolle.
Itse olen vasta 5 vuotta seurannut ja opiskellut metsäalaa, enkä ole suvusta jossa kukaan omistaisi maata, koska isoisäni ei ollut esikoinen vaan joutui muuttamaan kaupunkiin töiden perässä. Ja ei kai se iso tila ollut isoisoisällänikään, ei siitä 8 lapselle jaettavaksi asti olisi ollut. Muutamasta tilasta olen matkan varrella tarjonnutkin hintoja, jotka laskelmieni mukaan olisivat mahdollistaneet taloudellisen tuloksen tekemisen, mutta tarjouksissani olen jäänyt kauas kärjestä. Nyt olen oikeastaan luopunut ajatuksesta ostaa metsää taloudellisten realiteettien perusteella ja ostan korkeintaan mökkipalstan jossa on muutama hehtaari puuhametsää mukana. Siitä voi maksaa derHorstin ohjeen mukaisesti niin paljon kuin tilillä on katetta. Hankintaa on helpompi perustella asuntolainan kanssamaksajallekin kuin tappiollisen metsätilan ostoa ja on muullekin perheelle iloa kuin vain oman maankaipuun tyydyttämistä.
Meillä tehtiin putkiremontti omakotitaloon ja työveloitus 16 miestyötunnista oli 5000. Eli mitä siitä tulee, reilut 300 e/h.
Niin eihän näistä metsäfirmojen nettilaskureista saa selville, kuka tilan omistaa. Se tieto sinun pitää ottaa selville muuta kautta.
Kyseessä on vähän sama kuin että julkisella paikalla kasvava metsä ei nauti yksityisyyden suojaa kuten ei myöskään henkilöautot, joissa pitää olla rekisterikilpi. Voit katsoa silmilläsi miten kallis auto naapurisi pihassa on, ellei hän piilota sitä autotalliin.
Kannattaa kerätä raha metsän sijasta pankkitilille tai kultaharkkoina tallelokeroon jos ei halua että naapuri tietää omaisuudestasi.