Käyttäjän Tilley kirjoittamat vastaukset
-
Isot metsäyhtiöt saattavat vaatia sopimuksissaan urakoitsijan kalustolta tiettyä uutuutta. Syitä voivat olla esimerkiksi imagon ylläpito tai puuntoimitusvarmuus, mutta kyllä tämä minusta hieman ongelmallista on. Esimerkiksi puuntoimitusvarmuuden pystyisi hoitamaan sopimusteknisesti muutenkin, ja yrittäjä saisi järjestää työnsä miten parhaiten näihin toimituksiin pääsee, esimerkiksi pitämällä useampia vanhempia koneita varalla. Nyt puututaan aika lailla yrittäjän vapauteen, ja voidaan kyseenalaistaa, ovatko monet pienet 1-2 koneen yrittäjät aidosti yrittäjiä ollenkaan, vaiko metsäyhtiöiden palkkatyössä yrittäjäriskillä. Metsäkoneyritysten kannattavuus on valitettavan huonoa, keskimäärin 0-1,5 % välillä on tuottona sijoitetulle pääomalle liikuttu viime vuosina. Tämä on vähemmän kuin että samat rahat olisi kiinni vaikka metsäsijoituksissa.
Ainoastaan isommat yritykset pystyvät joten kuten ylläpitämään kannattavuutta, en johtuuko siitä että pystyvät sopimaan järkevämmin metsäyhtiöiden kanssa vai vain muuten tehokkaammasta toiminnasta isommasta yrityksessä. Suomen top 6 yritystä (21-54 konetta) pääsevät yhtä lukuun ottamatta liiketuloksessa 6-8 prosenttiin. Tämäkään ei ole vielä hyvää luokkaa, vasta 10 % olisi.
Olisko kuitenkin lehmän lajitoveri keihästänyt sarvellaan kurkun? Tuntuu epätodennäköiseltä että lumikko saisi niin ison reiän purtua, että lehmältä veri loppuisi, ellei ollut sitten hemofiliaa sairastava lehmä.
Olkiukko-argumentointi on palstan vakiokamaa..
En väittänyt sähkösahaa äänettömäksi, vain hiljaisemmaksi. ”Sahan määkäisy” on jonkinlainen metsäalan termi, ja kyllä siinä moottorillakin on osansa. Desibelimittarilla voi todentaa nämä.
En sanonut, että akkuja kannattaisi välttämättä ladata auton bensalla. Se tosiaan nostaa akkusahan sähkön hintaa. Pihi kantaa sen lisäakun peräkontista tupaan ja lataa verkkosähköllä. Käytännössä kuitenkin invertterisysteemi olisi niin kätevä, että akkusahan muiden etujen ohella sellaista varmaan mielellään käyttäisi. Tyhjäkäynnillä palstalla latailua nyt ei sentään kukaan ehdottanut, vaan ajomatkoilla.
Vielä tähän ”tehot ei riitä tuottavaan työhön”. Koneellisen puunkorjuun osuus hakkuista on 99,98 % (2017). Joten aika vähän niitä tuottavan työn moottorisahailijoita metsässä on. Ja niistäkin suurin osa todennäköisesti vain luulee tekevänsä tuottavaa työtä ja sekin työ olisi kannattanut tehdä koneellisesti. Tai sitten Adam Smith oli väärässä ja tuo 99,98 % osuus on syntynyt muista kuin markkinataloudellisista syistä. Harrastushommista taas puhuttaessa ei se tuottavuus nyt ole niin tärkeää vaan ehkä muut arvot.
Vähän laskentafaktaa, kun tämä akkuasia on niin uusi, että ihmisillä ei ole tuntumaan näistä akkujen energiamääristä. Puhutaan dieselagregaateista sun muista, tai on jonkinlaisia ajatusvirheitä, että akkuja voisi peräti ladata vain verkkovirrasta.
Kuten kim1 mainitsikin, niin invertteri ajoneuvossa on tietenkin se mukana olevan akun lataamisen ykköstapa. Kaikki palstalaisetkin varmaan menevät palstalle jollain polttomoottori- tai sähkökäyttöisellä kulkuneuvolla, osa jopa traktorilla metsään asti. Ketjun aloitusvideon mukaan akulla sahaa tunnin ja lataa alle tunnin, joten kaksi akkua riittää jatkuvaan työskentelyyn.
Tavallisessa henkilöauton käynnistysakussa (60 Ah) on energiaa noin 0,72 kWh. Sahan akussa 0,227 kWh. Invertterin hyötysuhde pienillä virroilla 90 %. Eli kolme tuntia voi sahata autoa käynnistämättä (2 kotona ladattua akkua + yhden akun lataa autossa). Joten jos koko päivän meinaa sahata ja akkuja latailla käyttämättä autoa, pitää auton akkuvarustusta lisätä. Lisäakku peräkonttiin on halpa.
Ja luetellaan vielä ne akkusahan edut skeptikoille:
1) ilmainen ”polttoaine” (akullinen maksaa 0,05 euroa, tankillinen bensaa 0,9-1,7 euroa),
2) pienemmät huoltokulut ja lyhyempi huoltoon käytetty aika,
3) lähtee aina käyntiin
4) hiljaisuus käytössä,
5) ei paikallisia pakokaasupäästöjä sahurin keuhkoissa.
Yleisimmät vastaväitteet ym. etuihin ja vastaukset niihin.
K: Pakkaset. V: Jos harrastelijan on pakko lähteä kurjuutta maksimoimaan kovalla pakkasella metsään, niin voi ottaa joo sen polttomoottorisahan sitten. Tuskin ammattimetsuritkaan enää 2020-luvulla lähtee yli 20 pakkasilla metsään, eiköhän tuota pidetä liian suurena työturvallisuusriskinä.
K: Olen teräsmies ja kuljen polkupyörällä palstalle ja sahaan siellä 12 tuntia. V: Sitten jaksat vetää polkupyörän peräkärryssä pari lyijyakkua. 🙂
K: Sahan miehekästä ääntä on kiva kuunnella. V: Laita radiokuulosuojaimin soimaan sahan ääntä nauhalta.
K: Ketjunopeus ei riitä. V: MSA 220C-B:ssa 24 m/s. Lisäksi sähkömoottorin suurempi vääntö. Eikö tosiaan riitä?
Metsänmies: Isoilla tiloilla kaukokartoitusdatan tarkkuus paranee, kun luontaisen satunnaisvaihtelun merkitys vähenee. Toki 100 tai 1000 ha tiloillakin pitää maastossa käydä katsomassa, ettei sinne ole joku datankeruun jälkeen hakannut puolta aluetta aukoksi. Samoin taimikoiden laatuahan ei kaukokartoitusdatasta näe. Kätevimmin nämä näkee dronea lennättämällä.
Rahastot pystyvät maksamaan järjettömiä hintoja, koska ne ostavat metsää asiakkaidensa rahoilla. Lisäksi uusien sijoittajien maksuilla voidaan rahoittaa aikaisempia tuottoja. Kyseessä on tavallaan mieto pyramidihuijaus. Jos on nousukausi ja puun ja maan hinnat nousevat sekä merkitsijöitä riittää, homma toimiikin jossain määrin, tai siis rahaston laskennallinen arvo nousee kuten on luvattu. Jos taas tulee laskukausi ja hinnat laskevat, se on vaan voi voi, tämä on sanottu ehdoissa, kun rahastoon sijoittaa. Ja tuskin kukaan rahastoihin velkarahalla sijoittaa, joten tavallaan niillä rahoilla ei ole väliä.
Ovat rahastot tosin siinä oikeassa, että suurenkokoisilla tiloilla tulee suuruuden ekonomiasta jonkinmoinen prosentuaalinen etu. Vielä kun metsää hoidetaan niin, että kuviokooksi tulee 5-10 ha, tehostuu metsänhoito merkittävästi verrattuna puolen hehtaarin kuviopiperryksiin. Mutta jotenkin tuntuu, ettei se sentään 30 % voi olla, miten paljon enemmän ”käypään hintaan” nähden rahastot maksavat.
Nykyhinnoilla yksityisesti sijoittamista harkitsevien osalta ”juna meni jo”, samalla tavalla kuin pk-seudun asuntokuplassa. Jos on aikaisempia metsäomistuksia, joiden hinta on myös metsäkuplassa noussut, voi näillä vakuuksilla rahoittaa uusia ostoja, mutta isolla velkavivulla sijoittamisessa on nykyhinnoilla todella isot riskit.
Aloitusaiheeseen: Joku 10 hehtaaria nyt on ihan se ja sama, mitä sinne arvioidaan. Ei ole taloudellisesti kannattavaa käydä noin tarkkaan mittaamassa kenenkään. Toki voit ostajana pikkuvoiton saada jos myyjä on arvioinut pieleen tukkiprosentin ja arvopuuta onkin enemmän. Mutta toisaalta häviät saman jos maksat odotusarvolisiä ja suhdannekuplahintaa. Parempi olisi käyttää mittaukseen käytetty aika neuvottelemassa myyjän kanssa.
Jos puhutaan vakavasta metsätalousyrittäjästä, joka jonkun 10 hehtaarin pikkupalstan puumääriä arvioi, niin silmällä mulkasee auton ikkunasta, onko hakkuu ajankohtainen, ja jos on, niin sitten moto palstalle, ja sieltä tilityslistasta näkee sitten paljonko oli puuta. Metsäaika on paremmin käytetty perkaamalla taimikoita kuin mittailemalla tukkiprosentteja.
Ohjelmassa moneen kertaan esitettiin ihmetys siitä, miten hiilensidonta voi lisääntyä jos hakkuumääräkin lisääntyy. Jopa Luken tyypiltä kysyttiin tätä, eikä hänkään osannut vastata, mitä ihmettelin. Sillä vastaushan on, että ei ole mitään virhettä tuossa, vaan metsä kasvaa koko ajan, eikä nytkään hakata kaikkea kasvua, joten metsävarat kasvavat ja tulevaisuudessa voidaan hakatakin enemmän, ja vielä jää kasvua säästöön!
Kummallista, ettei tuota voitu sanoa, tai siis toimittajat eivät tajunneet noin alkeellista asiaa. Tämä uusiutuvan luonnonvaran ominaisuus on jotenkin keskustelussa välillä unohdettu. Ajatellaan metsiä jotenkin fossiilisen luonnonvaran termein, että sitä olisi vakiomäärä ja kaikki hakkaaminen vähentää sitä. Näinhän ei ole, koska kasvua saadaan kiihdytettyä esim. harvennushakkuin, jolloin tilapäisesti vähentynyt puustopääoma maksaa itsensä takaisin. Totta on, että tuhatvuotias ikimetsä sisältää maksimimäärän hiiltä, mutta ei sido sitä enää lisää. Toki jos siitä Suomelle tarpeeksi maksetaan, voidaan metsät kasvattaa kaikki tähän vaiheeseen, mutta mikäli ei makseta, ei siinä ole mitään järkeä pitää Suomen metsiä ilmaiseksi muiden maiden hiilivarastona, vaan pääoman pitää kiertää ja tuottaa.
Valitettavasti näyttää siltä, että jatkuvasti paranevan hoidon trendi on jopa katkeamassa ( https://findikaattori.fi/fi/49 ) Kokonaiskasvun kasvunopeus on vuodesta 2000 alkaen hidastunut. Pitäisin osatekijöinä metsänomistajien kaupungistumista ja ikääntymistä, sekä vihreän mielipideilmaston yleistymistä.
Metsävaratietojen julkisuudelle yksi hyvä peruste on se, että tiedot on kerätty verorahoilla. EU-tasolla on tavoite julkisten toimijoiden datan julkisuudesta ( https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/open-data ) EU-Suomessa ei olisi siis ihan helppoa edes kieltää tämän datan julkaisua, ehkä ainoastaan poistamalla kaikki resurssit Lukelta niin että heillä ei olisi mahdollisuutta enää tehdä dataa?
Joka tapauksessa, metsät tosiaan seisoo avoimena ja jokamiehenoikeus Suomessa sallii kenen tahansa käydä katsomassa minkälaista naapurissa kasvaa. Metsät kannattaa myydä ja sijoittaa rahat kultaan tai sveitsiin numerotilille, niin kukaan ei tiedä paljonko omaisuutta omistaa.
Responded to the survey. The survey could have used a bit more fine-tuning, though. The questions were a bit leading and some questions lacked notable answer options. Probably the results will be exactly what you wanted, because there wasn’t really much room for unexpected results.
But relating to the actual question of future of chainsaws, I think it is inevitable that the battery-powered electric chainsaws will increase their market share in the future. As Puuki mentioned, the improvement in battery technology will be the greatest drive factor. The price gap will Still be there for a very long time, however. But in some point the advantages of battery-powered saws will outweigh the price difference. For example the virtually free running costs, no flammable liquids to transport and handle, and less parts to Service are all major benefits of battery saws.
I’ve looked at the Stihl battery saws, and their chain speeds already nearly match those with an internal combustion engine. I reckon my next saw will probably be a battery-powered one.
Visakallo: Siksipä viestissäni runsaspuustoinen olikin lainausmerkeissä. Toki metsäammattilaiset tietävät, että 300-400 m3/ha on ihan normaali talousmetsä. 500-600 on ehkä jo hieman poikkeava, ei sitäkään välttämättä silmällä erikoisena pidä jos puusto on pitkää, mutta mittaus saattaa tehdä mieli tarkistaa vielä kerran. Lintulan lehtikuusimetsän (ei enää Suomen alueella) 1200-1500 m3/ha varmasti näyttää jo kokeneenkin konkarin silmään runsaspuustoiselta.
Ehkä HCV-kriteerin asetus tuohon lukemaan on tehty katsomalla Suomen päätehakkuukypsien metsien keskipuustoa 209 m3/ha, ja unohdettu että Lapissa on hieman erilaiset puustomäärät kuin Etelä-Suomessa.