Käyttäjän Tilley kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka sieltä se muutaman prosentin hyöty onkin löydettävissä, ehkä jopa 10 % jos sattuu olemaan sopivat puunhinnat, tämä tosiaan tulee tekemällä itse suunnittelun ja työnjohdon. Näille pitäisi suuressa mittakaavassa tehtynä laskea jokin kulu. Ei ole mitenkään mahdollista, että kaikki yksityismetsistä korjattu puu korjattaisiin Jovainin systeemillä kunkin metsänomistajan tehdessä hankintajärjestelyt itse. Mikäli tällaista systeemiä alettaisiin laajemmassa mittakaavassa toteuttaa, vähintään hankintahintojen ja pystyhintojen ero pienenisi (koska hankintakauppojen sopimiseen suuressa määrin menisi ostomiesten aikaa, ja tämä palkkakulu pitäisi kompensoida alentamalla hintaa). Hintaeron pieneneminen puolestaan tekisi tämän hankintasysteemin kannattamattomaksi.
urokki: Tuo ”..vähennettynä hankintatyön arvolla..” -osuus on vain kapulakieltä, joka siellä on välttämättä, riippumatta siitä onko tehnyt hankintatyötä. Eli ”Metsätalouden veronalainen pääomatulo metsävähennykseen oikeuttavista metsistä (716) ei voi olla suurempi kuin verovuoden metsätalouden pääomatulot yhteensä.”
En tiedä sähköisen lomakkeen rakennetta, että laskeeko se tuon metsätalouden pääomatulot yhteensä automaattisesti, mutta jostain syystä sinulla on tilanne, että metsävähennykseen oikeuttavista metsistä olevat tulot ovat suuremmat kuin tulot yhteensä. Onko jotkut luvut väärinpäin?
Ymmärsinkö oikein, että Jovainin laskut menee näin hänen itse antamillaan luvuilla:
Puutili 100 rahaa. Siitä 29 % korjuukuluja. Jää käteen 71 rahaa. Puutilin lisäksi tilapäiseen hallintaan on saatu ALV 24 %, eli 24 rahaa. Korjuukulujen alvi on 6,96 rahaa. Palautetaan verottajalle 24-6,96 = 17,04 rahaa. Yhteensä myyjälle jäi 71 + 6,96 = 77,96 rahaa.
Entä paljonko kaupasta olisi saanut, jos sen olisi myynyt pystyyn eikä hankintana? Tukkiprosentti oli 55 %. Oletetaan kasvatushakkuu, mänty. Tukin hinta 48,40, kuidun hinta 16,40 pystyyn. 57,38 ja 31,48 hankintana. (koko maan keskiarvot, viikko 6/2020) Pystyyn myymällä saatu hinta suhteessa hankintahintaan saadaan seuraavanlaisella laskulla: (0,55*48,4 + 0,45*16,40) / (0,55*57,38 + 0,45*31,48) = 0,7436.
Eli alkuperäisestä 100 rahan myyntierästä olisi pystyyn myymällä saanut käteen 74,36. (ALV läpikulkuerä, eikä tarvitse huomioida mitenkään) Lopputulos: Jovainin tekniikalla tienasi 3,6 rahaa! Prosentuaalisesti 4,8 % enemmän. Riippuu kaupan absoluuttisesta summasta, montako työtuntia tuon rahan tienaamiseen voi käyttää, että vielä kannattaa, mutta isommissa kaupoissa varmasti hyvin järkevää. Ja täytyyhän tuo aina laskea kulloisellakin hintatasolla.
P.S. ennakonpidätystä ei (tietenkään) tarvitse huomioida laskuissa, koska verot lasketaan erikseen eikä kauppatapa niihin vaikuta.
On jo olemassa paljon erilaisia yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka kokoavat lahjoituksia, ostavat metsää ja suojelevat sitä. Varmaan jossakin vaiheessa noita Lapinkin metsiä tällaisille toimijoille päätyy. Tähän mennessä suojelualueet ovat keskittyneet Etelä-Suomeen, koska lahjoittajat ja työntekijät haluavat käydä suojelualueilla fiilistelemässä.
Metsäalan työehtosopimuksen (minimi)palkkataso on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen. Uuteen sopimukseen palkkoja pitäisi korottaa tuollaiset 30 %. Mutta tuskin tulee tapahtumaan. Valitettavasti en osaa tarkemmin sanoa kysyjälle, mitä ne todelliset palkat sitten ovat. Alalla hyödynnetään paljon harjoittelija- ja opiskelijatyövoimaa, määräaikaisuuksia, sijaisuuksia, mikä tietenkin polkee palkkoja.
Valmistaja mainostaa rautahevolle 0,30 kg/cm2 pintapainetta. Metsäkonevalmistajat eivät yleensä ilmoita tarkkoja lukuja, mutta esim. tässä esityksessä ( https://www.slideshare.net/Metsakeskus/ponssen-ratkaisut-kesaikaiseen-puunkorjuuseen-tuomo-moilanen ) on annettu 21 tonnin 8-pyöräiselle koneelle teloilla 0,29 kg/cm2. Ajokoneella tulee kerta-ajolla 10-kertainen määrä puuta. Rautahevolla juonnettavat puut laahaa maata ja osaltaan aiheuttaa vaurioita.
Ajourattomuus on tietenkin asia, mutta eihän tuollaisella laitteella suurempimittakaavainen metsätalous tietenkään ole kannattavaa. Kuten valmistaja mainostaakin, erilaisiin erikoistilanteisiin ja -metsiin varmasti kätevä peli. Tosin halvempi vaihtoehto olisi parin tonnin pikkutraktori, mitä mahtaa tuo maksaa?
Timo Pukkalan blogia jatkuvasta kasvatuksesta Arvometsän sivuilla kannattaa ainakin lukea melko kriittisesti. Ei täytä vertaisarvioidun tieteellisen tutkimuksen kriteereitä, vaan tavoitteena on Arvometsä Oy:n myynnin edistäminen. Kaikessa metsänkasvatuksen simuloinnissa ja etenkin jatkuvassa kasvatuksessa laskelmien lähtötiedot vaikuttavat lopputulokseen valtavasti. Pukkalan blogilaskelmissa ei ole yleensä tehty minkäänlaista herkkyysanalyysiä, jolla laskelmien luotettavuutta voisi pyrkiä osoittamaan. Itse yritin kommentoida blogiin muutaman mielestäni keskeisen kriittisen pointin (vedoten vertaisarvioituihin tutkimuksiin), mutta viestini sensuroitiin, koska se ei muka liittynyt asiaan. Taisi liittyä liikaakin.
Metsänmies: yleisö janoaa kuvia!
Visakallo: Helsingin jätevesien lämpöä otetaan talteen. Ks. Katri Valan lämpöpumppulaitos. https://www.helen.fi/uutiset/2018/uusilampopumppu
Suomen valtionlainan korko on negatiivinen, eli tällä hetkellä meille maksetaan siitä, että otamme lainaa. Ei valtioiden kannata olla velattomia. Toki pitää olla suunnitelma, miten syömävelka saadaan loppumaan, jos korot muuttuisivatkin positiiviksi.
Suomen pitkän tähtäimen taloustilanne on valitettavasti heikko matalien syntyvyyslukujen takia. Tämän takia tulevaisuudessa vanhusten eläkkeet ja omaisuudet tullaan verottamaan pois heidän hoitokulujensa kattamiseksi. Eli perintövero tulee efektiivisesti nousemaan asteittain 100 %:iin.