Käyttäjän Tilley kirjoittamat vastaukset
-
Niin, mikähän on suurin mahdollinen sakko joka yhden puun luvattomasta kaadosta voi tulla?
Jätkä: ketjuluoti lähtee tosiaan laipan suuntaan.
” Takaisin nyppäyksestä”: Puukihan tuolla laski ansiokkaasti ketjun piiskaniskuilmiön aikaansaaman vipuvarren tuottamaa nopeutta erilaisilla pituuksilla (katkeamiskohdilla). Eli jos ketjun pää saavuttaa katkeamisen jälkeen vaikkapa 425 m/s nopeuden, ja ketjulenkin irrottamiseen menee puolet sen energiasta, ketjulenkki liikkuu irrottautumisensa jälkeen yhä 300 m/s nopeudella.
Keskustelu meni keskimäärin ihan asialliseksi, joten lisää faktaa kehiin, ja jopa niitä lähteitä, joita kaikilla ei tunnu oikein olevan, mutua vain.
Linkkien lisääminen pdf-tiedostoihin aiheuttaa viestin menemisen hylkyyn (tai tarkistukseen, katsotaan montako viestiä tänne kohta ilmestyy), joten Googlettakaa ”chain shot resource package” ja ”cmeig engineering position paper chain shot phenomenon” sekä Youtubesta ”Broken Chain Link Almost Kills Worker” ja ”Worker killed by flying piece of chainsaw”.
Yhteenveto edellisistä niille, joille englannin kieli ei taivu:
Vakaviin loukkaantumisiin tai kuolemaan johtaneita ketjuluotionnettomuuksia on sattunut ainakin Australiassa, Kanadassa ja USA:ssa.
Ruotsalainen tutkimusorganisaatio SMP on selvittänyt ketjuluodin lähtönopeutta laboratoriossa, tulos 180-310 m/s.
(Toisten) ruotsalaistutkijoiden arvio on, että kun ketju katkeaa, 2 % tapauksista syntyy jonkinlainen ketjuluoti.
12 mm polykarbonaatti (tyypillinen työkoneen etulasi) ei pysäytä ketjuluotia, jos se tulee sopivassa kulmassa. Laminoitu 19 mm pysäyttää.
Ratkaisuna on olla sahaamatta niin, että ketään, kuskia tai sivullista, on sahauslinjalla. Tästä on varoitustarrat nykykoneissa.
Trollaajien kanssa keskustelu on aina niin mieltä ylentävää. Vaikka esittäisi minkälaisia asia-argumentteja tai laskelmia täysin asiallisesti, vastaan heitetään jotain vitsiä. Miksi silti käyn näitä keskusteluja? Olen varmaankin masokisti.
Asiaan: 5 mm teräslevyn läpäisy vaatii n. 500 m/s nopeuden. Ainakaan 200 m päässä ketjurikosta ei nopeus ole tuollainen. Eikä ehkä vieressäkään. Kuten toisaalla sanottu, 300 m/s pidetään riittävänä nopeutena, johon tulee varautua. Mutta sitten tulee vielä kyseeseen suojakuoren kulma. Kaikki suorasta poikkeavat iskeytymiskulmat vähentävät läpäisykykyä. Uskon ja toivon, että klapikoneen suunnittelijat ovat ottaneet teräsuojuksen materiaalia ja geometriaa valitessaan huomioon suurimman mahdollisen ketjuluotienergian. Motossa sen sijaan ei ole käytännöllistä käyttää hakkuupään kokonaan ympäröivää suojaa, koska lähettyvillä ei pitäisi olla ketään ja sahaussuunnankin voi operaattori valita. Toisaalta klapikoneenkaan operaattori ei seiso vakituisesti sahauslinjalla. Ja alkaisi olla jo maailmanhistorian harvinaisia tapahtumia, että siinä juuri joku seisoisi silloin kun se ketju sattuisi katkeamaan. Toki yhtä harvinaista on, että moton ketju osuisi sivulliseen, koska tilaa lentää ohi on paljon. Motokuski on kyllä vaarassa, koska on lähellä, ja ainakin yksi kuolemaankin johtanut tapaturma on sattunut Kanadassa.
Eikö klapikoneissa ole yleensä ihan kohtuu paksusta pellistä tehty suoja teräketjun luona?
Muutenhan noiden koneiden turvallisuuteen on alettu enemmän kiinnittämään huomiota, noihin halpishydraulihalkojiinkin on monenlaista häkkiä ilmestynyt halkaisualueen ympärille. Jotka kyllä tekee koneen käytön mahdottomaksi suurilla pölleillä, ja suurin osa ne varmaan poistaa. Mutta sitten on omalla vastuulla sen jälkeen. Mutta juuri suuriin pölleihinhän noita koneita yleensä käytetään, pienet menee kirveelläkin.
Palstan perusilmiö: Dunning-Kruger.
Mutta asiaan: moton ketjun norminopeus on 40 m/s, ketjuluotitestit tehdään 48 m/s -nopeudella. Testaukseen on siis olemassa oma laboratoriolaitteensa, jossa piikki iskeytyy täysillä pyörivään ketjuun ja katkaisee sen. Linko- tai piiskanisku-ilmiö irrottaa palaset ketjusta huomattavasti suuremmalla nopeudella kuin pyörimisnopeus on. Sitten koeasetelmassa voidaan mitata valoportilla ketjunpalasten nopeuksia tai laittaa eri materiaaleja eteen niiden keston testaamista varten.
Todellakin on niin, että teiden varsilla tehdään välillä liian lähellä töitä, ja ohikulkijat ovat vaara-alueella. Sentään joskus on hoidettu asia oikein, katso esim. Janne Seppäsen uusimmissa videoissa oleva tien leventäminen. Liikenteenohjaaja pysäyttää toiminnan kun auto ohittaa.
Myös moton ohjaamossa on varoitustarra siitä, ettei saa sahata niin, että ketjun mahdollinen lentämissuunta olisi ohjaamoa kohti. Toki kaikki kuljettajat tätä eivät ole sisäistäneet. Ja onhan se niin, että toki tuollainen on hyvin harvinaista, mutta nykyään työturvallisuus halutaan pitää korkealla tasolla ja työtapaturmat minimissä, jolloin turvallisuuteen panostetaan eikä luoteta onneen.
Visakallo, et tainnut huomata toisessa ketjussa, että mainitsin jo Katri Valan lämpöpumppulaitoksen, joka ottaa lämpöä talteen Helsingin jätevesistä. Laitosta laajennetaan jatkuvasti. Teollisuuslämpöpumpuilla saadaan tuotettua nykyään myös kaukolämpökelpoista vettä. Juuri oli tuossa uutinen tekniikan alan lehdessä, että 120-asteinen vesi lämpöpumpusta on tällä hetkellä ennätys, 80 astetta tavanomaista tekniikkaa.
Hakkuukoneen turvaraja 90 m ei johdu kaatuvien puiden vaarasta, vaan ketjuluotivaarasta. Jos sahatessa ketju katkeaa sopivasta kohdasta, ketjun palaset voivat lähteä lentoon 300 m/s nopeudella. 90 m on jopa lyhyt matka olla turvassa jos huono tuuri käy, tosin ketjunpalaset eivät ole kovin aerodynaamisia, joten eivät aivan niin pitkälle lennä kuin luoti.
Nyt alan vasta tajuta, mistä Jovain puhuu. Aikaisemmin sitä on ollut vaikea uskoa, sillä se on niin ällistyttävää ja normiksi muodostuneen kauppatavan vastaista. Hän on siis onnistunut pääsemään kauppatapaan, jossa saa korjuukulujen alvn täysimittaisena vähennettyä verotuksessaan, ja saa sen verran hyötyä (0,29 *0,24 = 7 % normaalin hinna päälle). Haluaisin vain tietää, montako tuhatta hehtaaria pitää olla metsää, että on mahdollisuutta noin hyvät neuvotteluasemat saavuttaa? Sillä tuohan on tosiaan suoraa tulonsiirtoa ostajayhtiöltä metsänomistajalle.
On totta, että jos tarpeeksi uutisoidaan nyt tämän talven ennätysheikoista hakkuista, luulisi huolen väistyvän siitä, että Suomessa hakattaisiin liikaa puuta. Tässä parina vuonna jää taas kivasti puuta säästöön, sitä voidaan sitten joskus kun on paremmat kelit taas ottaa takaisinpäin.