Käyttäjän Tilley kirjoittamat vastaukset
-
Konekulut kannattaa huomioida tuntitaksan mukaisesti, hankinnan vero-ohjeiden mukaisesti voi käyttää taulukko-arvoja tai sitten todellisia kuluja. Sinulla on varmaan tarkat laskelmat kalustosi todellisista kuluista, jotta voit määritellä urakointihintasi. Hankintahakkuisiin et tietenkään laske katetta/palkkakulujasi mukaan vaan omien hakkuu menee omakustannehintaan.
Pitkät neulaset: muutamaan hehtaariin peltoa, traktoriin ja siemenperunoihin.
Jalostajan Reilusti lihaisa hernekeitto isossa purkissa. Kalliimpaa kuin halvin mutta minusta hintansa väärti.
Elvytys ei auta, jos tuotannontekijät puuttuvat. Konepajateollisuus alkaa mennä kiinni, kun globaalit toimitusketjut katkeavat. Ponsse lomauttaa koko henkilöstönsä 3 kuukaudeksi. Elvytysyrityksistä seuraa siis vain hyperinflaatio. Maatalous on nyt se, mihin pitää panostaa. Kiinteä omaisuus olisi kuningas, varsinkin maatalouteen soveltuva maa. Harmi, ettei ole itselläni maita tai metsiä.
Raportoipa arto ihmeessä tänne koronaoireistasi. Ensi käden tieto on aina arvokasta. Lähinnä kiinnostaa nuo keuhko-oireet tai muutokset perusterveillä ihmisillä.
Tämän vuoden veronpalautuksia ei tulla maksamaan ajallaan, sillä ne tarvitaan valtion akuutteihin koronavirusmenoihin.
Ei Logsetillä ole mitään ihmeellisiä patentteja, itseasiassa vain kolme hyödyllisyysmallia jotka eivät liity hybridijärjestelmään. Joten se ei ole syy muiden hiljaisuuteen tässä asiassa.
Arvelen, että suurten valmistajien näkökulmasta hybridi on monimutkainen ja vaatii paljon lisää komponentteja, kun on kaksi erillistä voimalinjaa. Tämä nostaa kustannuksia merkittävästi, ja koneiden hinta nousisi liikaa. Arvelen, että ennemmin mennään täyssähköisiin koneisiin. Etenkin ajokone voisi olla sähköinen, sillä se käy säännöllisesti varastopaikalla, jossa voitaisiin siellä olevasta jättiakusta tai jos työmaalle tulee sähköliittymä, niin siitä ladata ranteenpaksuisella piuhalla paljon sähköä. Vrt. sähköbussien lataus päätepysäkillä.
Eräässä Keski-Suomen kunnassa tehtiin neljä vuotta sitten tuota kartoitusta. Mittaajat olivat käsittääkseni ihan kunnan omia virkamiehiä. Kun tulivat mittaamaan, satuin olemaan eräällä kiinteistöllä paikalla. Kysyivät, saako tulla mittaamaan. Vastasin, että tuo taisi olla retorinen kysymys.
Mittaajat syynäsivät kyllä hyvin tarkkaan kaikki nurkat kolmen neliön roskakatoksia, pihagrillejä ja puoliromahtaneita latopöksiä myöten. Mittaajat jakoivat esitelehtistä, jossa lueteltiin toimituksen ”hyötyjä”. Kaikki hyödyt olivat sellaisia vain kunnan kannalta, esim. ”kiinteistöveropohjan luotettavuuden lisääminen”. Yhtään haja-asutusalueen asukasta kiinnostavaa asiaa ei listalla ollut.
Itse olen sitä mieltä, että haja-asutusalueella ei pitäisi vaatia rakennuslupia tai periä kiinteistöveroa. Rakennusten arvo on laskusuunnassa, joten niiden ostamiseen, rakentamiseen tai kunnostamiseen uponneita kuluja ei saa takaisin. Etenkin tuotantorakennusten suuret, laskennalliseen arvoon liittyvät kiinteistöverot rasittavat haja-asutusalueiden yrityksiä kohtuuttomasti. Kalliskin konehalli syrjäisellä metsäseudulla on arvoton, jos sen alun perin rakennuttanut yritys lopettaa toimintansa, koska mitään korvaavaa kannattavaa liiketoimintaa ei ulkopuolisen ole mahdollista siihen kehittää. Kaupungeissakin on tyhjiä halleja riittämiin. Tämä hajaseudun koneyrityskään ei ole välttämättä osannut oikein laskea, olisiko kuitenkin kannattanut vuokrata tai ostaa tontti tai halli paremmalta paikalta valtatien varresta, kuin rakentaa ilmaiselle sukumaalle.
Tämä luontainen arvonaleneminen riittää veroksi ja poistaa tarpeen kompensoida erillisillä tulonsiirtomekanismeilla haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden säilyttämistä.
Lähdekirjallisuuden mukaan lehtikuusen lämpöarvo/tilavuus on parempi kuin kuusella mutta huonompi kuin koivulla. Kovin tarkkaa dataa ei ole, koska vähän harvinaisempi puulaji, etenkin polttopuuna.
Edellä oli siis verrattu kokonaislämpöarvoon. Lehtikuusi voi palaa etenkin kotimaisia tavallisia puulajeja suuremmalla teholla suuren fenoliyhdistepitoisuutensa ansiosta. Samat yhdisteet tuovat sille lahonkestoa, mutta jopa puuyksilöiden välillä on suuria eroja pitoisuuksissa. Asiaa tutkitaan kovasti, sillä olisi kätevää jos kasvatettavasta puusta tai jopa taimesta saataisiin määritettyä lahonkesto-ominaisuudet etukäteen, tai jopa jalostuksessa saatua tätä ominaisuutta vahvistettua.
Käytännön kokemusta itsellä jonkin verran nopeakasvuisten pihalehtikuusien poltosta (55 v ikäisenä kaadetut), ei ainakaan näissä yksilöissä ihmeempää eroa ole pystynyt huomaamaan muihin havupuihin nähden.
Polttopuun kuivuminen riippuu kaikkein eniten siitä, onko kuori rikki ja miten paljon. Jos on tarpeeksi, vaahtera kuivuu siinä missä koivukin. Vaahteran tiheys on jonkin verran suurempi kuin koivulla (550 vs 475), joten lämpöarvo per tilavuusyksikkö on myös korkeampi. Kaikkien suomalaisten puulajien lämpöarvo per painoyksikköhän on suunnilleen sama.