Käyttäjän Tilley kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen: Ongelma on, että teollisuus ei maksa sähköstä pörssihintaa, vaan ostaa sitä omakustannehintaan koska on voimalaitosten osaomistaja, tai pitkillä halvoilla 2-5 vuoden futuurisopimuksilla. Hintapainetta alentaa tuotantoa ei yksinkertaisesti ole vielä pitkän aikaan. Teollisuudella on myös tilauskanta, joka pitää tehdä, ei siitä voi noin vain lipsua. Tulee sopimussakkoja.
Näin ollen huippukalliinkaan sähkön aikana 1-2 vuodessa ei tapahdu mitään rakennemuutoksia, vasta kun sähkön hinta alkaa valua futuurisopimuksiin ja sähkönmyyjät myyvät sähköä mieluummin siitä 100 kertaa enemmän maksaville, teollisuuden sähkönkäyttö alkaa vähentyä.
Toki sieltä tähänkin asti helpot säästöt on tehty, kukapa sitä turhia kuluja haluaisi, mutta että alettaisiin tuotantoa vaikkapa jaksottamaan sähkönhintojen mukaan tai puolivalmisteita varastoon tehden, siihen on vielä matkaa.
Kuluttajasähkön osalta sopimukset ovat lyhyemmät ja ensi talvena jo helpottaa, tänä talvena on vielä liikaa tuhlareita halvoilla määräaikaisilla sopimuksilla. Varmasti 1000 MW putoaa ensi talveksi kulutus ihan kuluttajasopimusten päättymisten takia.
kim1: Tuosta miten saada paljon lahonnutta puuta ilman tuoretta lahopuuta:
Idea on varmaan että puuta pitäisi saada kaatumaan ja kuolemaan pari puuta vuodessa, jolloin ne eivät laukaise metsätuholain poisvientivelvollisuutta, mutta pikkuhiljaa vuosikymmenien mittaan kertyvät sitten kohti 20 mottia hehtaarilla. Toki käytännössä se ei välttämättä mene näin, vaan jos tulee iso lumi- tai tuulituho, niin siitä kertyy sitten ”liikaa” nopeasti.
Jos tietää jo tiloja ostaessaan, että aikoo myydä ne pois melko pian, ei oikeastaan kannata käyttää metsävähennystä lainkaan. Metsävähennyksen tarkoitus on kannustaa pitempiin omistusaikoihin, keinottelijoille siitä ei ole hyötyä.
Kuten aiemmista vastauksista kävi ilmi, lain mukaan metsävähennystä käsitellään metsäyhtymässä yhtenä könttänä riippumatta siitä kuka metsävähennyksen yhtymään on tuonut. On siis täysin metsävähennyksettömien osakkaiden (D ja E) hyväntahtoisuudesta kiinni, haluavatko he kompensoida tämän heille ansiotta lankeavan edun metsävähennyksellisille osakkaille (A, B ja C).
Jos asian haluaisi olevan kiinni muuta kuin hyväntahtoisuudesta, olisi yhtymää perustettaessa pitänyt kauppakirjoissa/perinnönjakosopimuksessa määritellä, että jos metsävähennyksestä saadaan taloudellista hyötyä, se kohdistetaan vain niille jotka ovat metsävähennystä yhtymään tuottaneet.
Alkaa olla jo uutisia pienten paikkakuntien jäähalleista, että ei oikein olisi enää varaa näillä sähkönhinnoilla jäätä jäädyttää. Mitä pienempi organisaatio, sitä nopeammin sähkölaskujen suuruus realisoituu käytäntöön. Isommissa kaupungeissa on niin paljon kassapuskuria, että kulungit huomataan vasta viiveellä, kun aletaan ihmetellä että miten onkin mennyt miljoonatolkulla enemmän sähköihin.
Muutenkin on aika kestämätön tilanne, että yksityistalouksilta alettaisiin katkoa sähköjä, ja samaan aikaan julkiset ”huvittelupaikat” kuten jää-, urheilu- ja uimahallit käyttävät paljon sähköä. Yksityistä teollisuutta ei oikein voida kieltää käyttämästä sähköä jos maksavat siitä markkinahinnan (tai käytännössä eivät, koska ovat vuosikausia etukäteen sopineet halvat hinnat), mutta julkinen sektori tulee olemaan ensimmäisenä sitä säästämässä ihan yleisen mielipiteenkin takia.
A. Jalkanen. Toki sähköä tuotetaan fossiilisilla sen minkä voidaan, mutta esimerkiksi juuri nestemäisillä hiilivetypolttoaineilla käyviä isoja voimaloita ei vain ole määräänsä enempää olemassa eikä niitä yhtäkkiä saada tyhjästä polkaistua. Ja itseasiassa monia isoja polttomoottoreita voimalaitoksissa ja laivoissa on pikemminkin konvertoitu kaasukäyttöisiksi koska sillä saadaan pienemmät lähipäästöt ja halpaa venäläistä kaasua on ollut maailma täynnä.
Ja ennen kuin joku keksii että kytketään vaan kaikki aggregaatit verkkoon, niin tuollaisilla pikkugeneraattoreilla ei voi syöttää sähköä verkkoon koska se pitää saada tahdistettua verkon taajuuteen ja tuotannolta kaivataan tiettyä vakautta, mitä miljoona erillistä 2 kW moottoria ei tarjoa.
Hyvä ketju. Kuitenkin pyytäisin kiinnittämään huomiota erääseen seikkaan, minkä jotkut nyt unohtavat. Esim. A. Jalkanen uimahallikommentissaan. Meillä on/tulee olemaan pulaa sähköstä, ei muista energianlähteistä. Eli sähköä säästääkseen uimahallille voi hyvin ajella polttomoottoriautolla. Ei bensasta/dieselistä ole pulaa, eikä mistään ”kokonaisenergiasta”, koska sellaista ei ole olemassakaan. Toki veikkaan että uimahallit suljetaan kokonaan jos sähköpula iskee. Ja samaan aikaan määräaikaisen sähkösopimuksen omaavat saunovat tyytyväisinä sähkösaunoissaan. Tosin en pidä mahdottomana että erityislailla kaikki sähkösopimukset siirretään pörssisähköön jos oikein tiukka paikka tulee.
A. Jalkanen: Aalto- ja vuorovesivoima on ollut ”lupaava” tekniikka jo noin 130 vuoden ajan. Ei ole vain saatu toimimaan kaupallisesti kannattavasti verrattuna muihin tuotantomuotoihin. ”Merisähkön” osuus maailman sähköntuotannosta on 0,006%. Eli muilla tavoin tuotetaan 99,994 %.
Ei-insinööreille muutama pointti: Merenpohja (tai pintakin) on mitä haastavin ympäristö asentaa ja huoltaa laitteistoja, lisäksi aaltojen tietynlainen ennustamattomuus ja kaoottisuus vaikeuttaa tasaisen energian tuottamista ja laitteiston optimointia. Vuorovesivoima on ennustettavampaa, mutta se on vähän niinkuin tuottaisi vesivoimaa 1-5 m pudotuskorkeudella, ei kovin isoja tehoja saada aikaiseksi. Paljon parempaa on se oikea vesivoima, jossa saadaan satakertainen pudotuskorkeus. Pudotuskorkeus on nimenomaan se tärkein juttu vesivoimalan asennuspaikassa.
On tästä sähkön hinnannoususta yksi hyväkin puoli: Eipähän tarvitse kohta enää ihmisten valittaa kuinka siirtohinta on kalliimpi kuin sähköenergian hinta. Eikös tämä ollut juuri toivottu tilanne?
Pukkalan neutraaliutta metsätutkijana jäytää vahvasti hänen asemansa jatkuvasta kasvatuksesta liiketoimintaa tekevän Arvometsä Oy:n osaomistajana. Mitä enemmän jatkuvaa kasvatusta suositaan, sitä enemmän hän tienaa. Vaikka Pukkalan tutkimuksissa voisi olla totuuttakin mukana, valitettavasti tämä jääviysongelma estää minua luottamasta niihin.
Yritin keskustella mm. jalostettujen taimien hyödyistä keinollisessa uudistuksessa Arvometsän blogin kommenttiosiossa, mutta kommenttejani ei suostuttu julkaisemaan. Arvometsähän väittää että mitään jalostushyötyä ei ole vaan jatkuvassa kasvatuksessa saadaan sama tulos valikoimalla kasvatettavaksi parhaat puut luontaisesta jakaumasta. Mutta he eivät ota huomioon että jalostetut taimetkaan eivät ole klooneja (paitsi visakoivulla) vaan niissä on myös luontaista vaihtelua. Jos siis jo kerran jalostettujen taimien luontainen vaihtelu hyödynnetään ja valitaan niistä sitten kaikkein parhaimmat, jonkinlainen hyöty saadaan väkisin jos jalostetut taimet ovat parempia.