Nyt on jo päästä urakassa vauhtiin, joten kerronpa hieman väliaikatietoja. Kertauksena siis, että tein umpeen kasvaneella ensiharvennuskuviolla ensin reippaanpuoleisen ennakkoraivauksen loka-marraskuussa, minkä jälkeen aloitin ensiharvennuksen omana työnä.

Aloitin moottorisahahommat todella hyvän sään aikaan, jolloin lunta oli Kainuun korvessa vain väriksi. Täällä annetun hyvän neuvon mukaisesti tein aluksi ajouria noin hehtaarin alalle, mikä oli viisasta, sillä tällä hetkellä lunta on tasan puoli metriä, eikä uusien urien tekeminen enää onnistu. Olen ajellut lumisateiden jälkeen ajourat läpi, minkä vuoksi kuviolla kiertelee nyt varsin mukava ja hyväkulkuinen reitistö.

Olen ajanut kokemuksen keräämiseksi (sekä tyhjien ajojen minimoimiseksi) puut pois laitimmaisilta ajourilta mönkijällä ja reellä, mikä yhdistelmä toimii sillä varauksella, että veturin ja vaunun raideleveyksien olisi hyvä olla samat. Rinteessä – ja miksi ei muuallakin – sijaitsevien ajourien haaste on, että täydessä kuormassa oleva reki, joka ei istu tiukasti ajourissa, poikkeaa mielellään kovalta ajouralta pehmeään hankeen.

Mutta summa summarum: ensiharvennus on toimistotöihin tottuneelle erinomaista vaihtelua. Fyysistä rasitusta tulee tarpeeksi, ja jälkeäkin syntyy. Oivallista sapattivuoden toimintaa. =)

Hyviä pointteja noista ajourista. Vaikka ala on iso, aloitan ensiharvennuksen joka tapauksessa käsityönä. Olen vähän sitä koulukuntaa, että metsänomistajan pitää vähän itsekin tietää, miten työ tapahtuu eikä vain tyytyä soittamaan konemiehille ja maksamaan laskut. Kun en laske työlleni hintaa, saan hyvästä harrastuksesta paitsi hyvää liikuntaa, myös mukavan korvauksen jo yhdestäkin myydystä kuormasta. Toki runsas lumentulo muuttaa tilanteen kokonaan, mutta tämä on kuitenkin suunnitelma. Mitähän ajokoneen/traktorimiehen veloitus on vaikka hehtaarilta jos sellaista apua tarvitsisi? Onhan se totta, että ajamiseen menee tolkuttomasti aikaa pienillä kuormilla.

Ala on iso käsipelissä tehtäväksi, se on selvä. Siksi arvioinkin jo edellisessä viestissäni, että en ennätät tehdä kaikkea, vaan alustavasti lupailin ostajalle sellaista runsasta sataa mottia. Sen verran nyt jaksaa siirrellä puita kun tekee rauhalliseen tahtiin. Tuntipalkkaa ei ole tarkoituskaan laskea, vaan kysymys on sapattivuoden harrastuksesta.

Ammatti Raivoojalta tuli hyvä vinkki ajouran tekemisestä. Onko ajatus siis sellainen, että aluksi kaadetaan vain ajouralta puuta ja uritetaan näin joku tietty ala kokonaan, ja sitten puuta nurin ja pinoon uran varrelle ja lopuksi pelkkää ajoa?

Kiinnostaa vielä kysyä vinkkiä siihen sekametsän sopivaan harvuuteen tässä kasvuvaiheessa, kun ylitiheys kuulostaa olevan vaarana useammankin mielestä. Mhy:n vinkki oli, että latvat eivät saa jäädä koskemaan toisiinsa.