Käyttäjän Tiku kirjoittamat vastaukset
-
Nimimerkki Puun takaa saattoi unohtaa nyt jatkuvan kasvatuksen tärkeimmän pointin. Avohakkuussa tulee tietenkin enemmän tuloja kertarysäyksellä, mutta sitten joutuukin odottamaan todella pitkään, että on taas tuloja. Jatkuvan kasvatuksen oppikirjojen mukaan tuottavia yläharvennuksia voi tehdä jopa 20 vuoden välein. Tässä välissä ei siis välttämättä tule mitään metsänhoitokuluja. Näinhän se tulonmuodostus ymmärtääkseni pitää laskea.
Tuo määrämittahakkuu on sen verran monella tapaa käytetty termi, että tarkentaisitko, mitä tarkoitat sillä tässä yhteydessä? Oliko kyseisten koealojen tuloslaskelmissa otettu huomioon myös kulut?
Tuon maapohja-perusteen olen kuullut monesta suusta. Voisiko olla niin, että jos maapohja on huono, siinä ei kasva puu sen paremmin istutettuna kuin luontaisesti uudistuneenakaan. Olen ymmärtänyt niin, että jos yläharvennus tehdään koneella, kuntta särkyy sen verran, että uudistumien pääsee tapahtumaan. Puhutaan myös ekoäkeestä, joka särkee vain kuntan, ei maapohjaa.
Haulla löytyi hyvä, vanha ketju omallekin pohdinnalle, sillä suunnittelen muuttavani metsänhoitotapaa omissa metsissä juuri jatkuvan kasvatuksen suuntaan. Yleinen mielipide jatkuvaa kasvatusta kohtaan näyttäisi oman kokemukseni mukaan perustuvan enemmän ennakkoluuloihin kuin tietoon. Laskelmia ja tutkimuksia jatkuvan kasvatuksen taloudellisen ylivertaisuuden tueksi löytyy vaikka kuinka, kun taas tasarakenteisen kasvatuksen luultu hyöty ei perustu mihinkään tutkimukseen. Lisää tietoa muun muassa Erkki Lähteen Suomalainen metsäsota -kirjasta, arvometsa.fi sekä monsu.netistä.
Mitä laskelmiin kahden mallin paremmuudesta tulee, on varmaankin niin, että jatkuvan kasvatuksen yläharvennus maksaa suhteessa hieman enemmän kuin avohakkuu. Mutta jatkuvassa mallissa ei tule lainkaan uudistamiseen liittyviä kustannuksia, kuten maanmuokkaus, istutus, taimikonhoito jne. Kun nämä kulut otetaan huomioon, jatkuva pesee toisen mallin 6-0.
Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksista, jos joku on alkanut muuttaa metsiään jatkuvan kasvatuksen metsiksi tekemällä puhtaita yläharvennuksia? Alan ammattilaisilta kun kysyy, käytännön tietoa tuntuu olevan toistaiseksi melko vähän tekijöistä puhumattakaan.
Semmoisen huomion voisin esittää, että kaikkiin traktorimönkkäreihinkään ei saa panna ketjuja etupyöriin. Tämä oli itselleni yllätys, kun ryhdyin tekemään talvisavottaa Polaris Sportsman 500:lla (2010). Etupyörän ripustukset ovat niin ahtaat, että ketju ei mahdu pyörimään vapaasti. En tiedä muista, mutta itselleni tämä on jatkossa mönkijää valitessa yksi huomioitava seikka.