Käyttäjän Tikkula kirjoittamat vastaukset
-
Eli sellufirman apti+kuski joka antaa automatiikan hoitaa= tosi korkea kuitu%. ( Kannattais varmaa oikeelle sahurille myydä puut)
Eli todennäköisesti apti vaati tätä 52?
Aika huima väite ettei silosella kuusirungolla pysty peruttamaan. Jos jollain ei voi(?) ,pystyyhän rungon pudottamaan, sahaa kiekon ja uusi ajo. Mutta eikö tämä apti ohjelma ole itseoppiva. Uudessa leimikossa laskee rungon kapenemaa ja muutaman kymmenen rungon jälkeen apteeraa sen keskimääräisen rungon muodon mukaan minimi tukkilatvaan jos ei aptissa ole näitä yhtiökohtaisia pakkopituuksia. Se yhdistelmä että pakkomitat ja ammattitaidoton motokuski joka ei pysty peruttamaan tuottaa kyllä kuitua sellufirmoille hyvin.
Missäpäin suomea Akkli toimii?
> 30k€ taitaa olla keskimääräisen työssäkäyvän suomalaisen vuosiansiot. Ihan hyvä saavutus maksaa samanverran veroina, jos Toopen laskupää toimi.
Jokainen hoitakoon oman tonttinsa raivauksista niin kuin itse parhaaksi näkee, ja jos ei hoida oma vika. Ei mitään yhteiskunnan raivausleirejä tarvita. Raivaamattomistahan tulee näitä haluttuja ”monimuotoisuus metsiä”. Miisu on kai imatralta?. Käväiseppä joskus kävelemässä retkeilypolku malonsaarella. Siinä hossukanlahdella. Käveltiin se viime syksynä. Oli ihan hieno. Joku luontoihminen oli arvioinut netissä että reitti muuten hieno, mutta saaren päässä iso (? Oisko 1.5ha) hakkuuaukko. Ei luonnonmukaista. Silti polun reunukset oli raivattu näkemäleveydeltä risukosta jotta polusta saatiin viihtyisämi ,paremmat näköalat. Se on luonnonmukaista. Todellisuudessa jos reunat olisi olleet raivaamatta näillä maapohjilla , polulta ei olisi nähnyt pusikoitten takaa rantaa eikä metsää. Ihmisiltä on hävinnyt taju mikä on luonnonmukaista ja mikä ei.
Visalle, mihin harvuuteen raivaat taimikot energiaharvennusta varten?
Hakkasin viime keväänä maaliskuussa lumituhot ja harvensin männikköä n100m3. Oisko aikaa menny ajot mukaanlukien 3 viikkoa. 2 harvennus. Alussa piti käyttää lapiota mutta lopussa jo juurukset oli sen verran sulaneet että potkiminen riitti. Oli ollut sen verran suojaa että runko jäi hangen päälle ainakin osin. Ajoin traktorilla alkuun ajourat jäätymään, joten se auttoi liikkumista huomattavasti. Ja ajamistakin sitten kuun lopulla kun ajourat oli jäässä. Silloin tammikuussa yritin tiheän kuusikon harvennusta. Lunta maassa 40cm. Puussa loput. Ja koko ajan satoi lisää. Jos puun sai kaatumaan, se upposi hankeen, josta se piti nostaa ylemmäs karsintaa varten. Puun juurukset piti lapioida. Muutaman päivän temmelsin ja lähdin muihin hommiin. Ajaa niitä yritin silloin maaliskuussa, mutta eihän niitä kaikkia nähnyt sieltä hangesta. Nyt syksyllä ajoin loput nökköset polttopuukasaan. Mutta vuodet ei ole veljeksiä. Tänään ilo sahailla kuusikossa. Pikkasen härmää maassa, mutta kumisaappaat piti olla, nahkaturvajalkine ois kastunut. Rukkasia en osaa käyttää. Halpoja vuorellisia työkäsineitä ja sahassa kahvalämmittimet.
Itse olen käyttänyt kirjanpainajatuhoja estääkseni : kuvioiden reunat pyritään jättämään tiheämmiksi, lumituhot ym. vikaiset puut pois heti, ja jo kirjanpainajan tappamat puut metsään ja pystyyn. Silloin pahoina kirjanpainaja vuosina meilläkin reilun ha kuviosta tappoivat parista kohtaa 30 runkoa. Jätin ne pystyyn ja ei tuhoalue ole siitä sen jälkeen laajentunut. Vaikka ”tietäjät” oli silloin sitä mieltä että kuvio heti nurin. Jotkut sanovat että näissä kuivuneissa laho puissa elää ötökkä joka popsii kirjanpainajia. Jostain olen lukenut kun ruotsissa oli isot myrskytuhot ja kirjanpainaja iski sen jälkeen, niin tekivät sen virheen että hakkasivat heti nämä kirjanpainajan tuhoamat puut ja tämä ”ötökkä” ei päässyt lisääntymään ja tekemään vastaiskua, jolloin kirjanpainajatuhot suurenivat huomattavasti. Muistaako Anneli ”ötökän” nimen?
Suorittavalle, sattuu sitä viisaammillekkin. Oon varmaan joskus kirjotellu, mutta pistetään nyt uusiksi. Naapurikylässä on aivan tien reunassa tornatorin ,enson aikoinaan ostama metsätila. Kävivät oman firman täpinäreiskat hakkaamaan rehevän maan (ainakin mt) männikön 2 harvennusta, raivaamatta. Ilmeisesti tornan metsäinsinööri oli päättänyt ettei firman vähiä rahoja tuhlata raivaukseen. Männikön alla 5-7m hieskoivu-pihlaja ryteikkö. Aika heinäkuun loppu, puu lehdessä Seurasin mielenkiinnolla kun oli tien vieressä, päivän reiska oli koittanut turata niitä mäntyjä sieltä puskien keskeltä, mutta seuraavana päivänä tuli metsuri raivaamaan edeltä. Ekan päivän jälki oli kamalan näköistä ,mitä vähän sai aikaan. Puun juuruksia oli kouralla raivaillut, muuten puomilla ja yliajaen yrittänyt kaataa , mutta hetken päästä kuitenkin nousseet 45 asteen kulmaan. Oli kyllä hurjannäköinen savotta.
,