Käyttäjän Tiina Lietzén kirjoittamat vastaukset
-
Nyt on Suorittava Porras asian ytimessä. Nimeäminen on MTK:n asia.
Toistan toistamistani näkemystä siitä, että ei-metsästävä maanomistaja on pelattu tästä pelistä pois. Kukaan ei ole kiinnostunut hänen ajatuksistaan. Jopa yllätyin A Jalkasen näkemyksestä, jossa (jos ymmärsin oikein) nostettiin maanomistajia ennen esiin sidosryhmät ja luonnonsuojelijat.
Yritänpä vielä kerran suoraa kysymystä Suorittavalle Portaalle.
Tässä ensin alustus: kritisoit kovasti Planteria, kun hän (ja myös minä) olemme nostaneet esiin Varsinais-Suomen riistaneuvostossa maanomistajien (käytännössä MTK:n nimeämänä) edustajana olevan henkilön, joka todella ansiokkaasti on kehittänyt tilallaan riistan käsittelytiloja.
Riistaneuvostoon rhy:t saavat nimetä 6 henkilöä. Maanomistajat yhden (1).
Sitten kysymys: Voisiko ko. taitavaksi mainittu henkilö olla riistaneuvostossa rhy:n yhtenä edustajana kuudesta ja MTK nimeäisi edustajaksi jonkun metsästystä erinomaisesti tuntevan maanomistajan, joka ei kuitenkaan itse harrastaisi metsästystä?
Vastausvaihtoehdot ovat
A) Ei voi olla rhy:n nimeämänä. Sopii hyvin, että kaikkia maanomistajia edustaa riistalla bisnestä tekevä henkilö.
B) Voisi olla rhy:n nimeämänä. Olisi oikeudenmukaista, että metsästystä harrastamattomat maanomistajat saisivat yhden paikan riistaneuvostoon.
Suorittava Porras: A vai B?
Hyvä Metsuri motokuski: keskustelun lähtökohta on tässä Planterin tekstissä tiivistettynä.
Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?
Ketjua on tietoisesti väännetty suuntaan, jossa selvitetään Keski-Suomen kivisiä maastoja ja sikäläisiä onnistumisia riista-asioissa.
Koen ongelmaksi sen, että oma keskusjärjestöni MTK ei kykene näkemään eroa metsästävän ja ei-metsästävän maanomistajan ajatusmaailmassa. Eikä tässä keskustelussakaan sitä nähty ongelmana, vaan neuvottiin löytämään metsästystä harjoittava tyyppi omaksi edushenkilökseni. Ei se nyt noin voi olla.
Toivon, että ketjun keskustelu jatkuu, mutta alkuperäisestä aiheesta.
Ei tullut Suorittavalta Portaalta vastauksia esittämiini kysymyksiin. Ihme venkoilua.
Ehkä jotakin osasimme tehdä oikein aikanani riistanhoitoyhdistyksessä, mutta mitä, se jää nyt kertomatta.
Lopetin vuonna 2010, ja kun kannan kasvukäyriä katsoo, niin siitähän se voimakkaampi peurakannan kasvu lähti liikkeelle. Jälkiviisaana voi pohtia oliko lopettamispäätökseni sittenkään oikea, mutta tuolloin mietin, että kyllä se Metsästäjäin Keskusjärjestön hopeinenkin ansiomerkki tällaiselle ei-metsästävälle maanomistajalle passaa.
Suorittava Porras: Vastaan välittömästi kysymykseesi (mitä teki rhy:n toimari 19 vuoden aikana), kun olet selkeästi, ja oman maakuntasi hyvää tilannetta korostamatta vastannut Sinulle aiemmin tässä ketjussa esittämiini kysymyksiini.
Kun sanot, Suorittava Porras, että VS3;n hirvitiheys ei kuulu muille, niin miksi yleensä ryhdyit tähän keskusteluun? Minä asun täällä VS3:lla, ymmärtääkseni Sinä et.
Kiitos Planter varoituksesta. Nuo 19 vuotta rhy:n toiminnanohjaajana kovettivat onneksi nahkaa.
Suorittavalle Portaalle: En ole tässä yhteydessä kiinnostunut oman asuinalueesi hirvihistoriasta. Heitit tässä nyt käytävässä keskustelussa väitteen, että 4,7 hirveä/1000 ha on just passeli talvehtimisalueelle. Minä kysyin Sinulta voiko yksi kokonainen hirvitalousalue siis olla talvehtimisaluetta, kun meillä tänne tuo tavoitetiheys on annettu? Tähän kysymykseen odotan vastausta. Vai voisiko kuitenkin olla niin, että ARN kaikkine taitavine metsästäjäjäsenineen on asettanut tälle alueelle omista itsekkäistä syistään liian korkean tavoitetiheyden?
Suorittava Porras: Tunnen lupamenettelyn. Mutta odotan vastausta kysymykseeni, voiko yksi hirvitalousalue Sinusta siis kokonaisuudessaan olla talvehtimisaluetta? Myönsit luvun 4,7 olevan talvehtimisalueelle sopivan, ja meillä se on läpi koko alueen.
Nyt tulee sitten näitä ei-metsästävän maanomistajan tyhmiä kysymyksiä Suorittavalle Portaalle: Jos tiheys 4,7/1000 ha on täysin normaali talvehtimisalueella, niin voiko yksi hirvitalousalue (VS3) siis olla kokonaisuudessaan (peltoineen, asutuskeskuksineen kaikkineen) talvehtimisaluetta? Riistaneuvoston tänne määrittämän tavoitetiheyden alaraja on 4,2 ja yläraja 4,7. Luken mukaan tiheys on 4,67.
Kun tein 19 vuoden ajan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan töitä, silloin talvehtimisalueet olivat paljon pienempiä. Yleensä metsävaltaisia, vähän ylänkömäisia seutuja, jonne hirvet vetäytyivät peltoalueilta.
Suorittava Porras kirjoittaa näin: Jos halutaan tuloksia ja oikeita päätöksiä, vaaditaan laajaa osaamista.
Entä kun ei haluta tuloksia ja oikeita päätöksiä? Kun KAIKKI sidosryhmät esittävät tavoitekannaksi 2,5/1000 ha, ja ARN päättää luvuksi 4,75, niin minkälaista se osaaminen ARN:ssä on? Silkkaa pöyhkeää itsevaltiutta.