Käyttäjän tervas kirjoittamat vastaukset
-
Kalevassa oli juttua tänään. 0.35 miljoonaa m3 kuluu sahalla pikkutukkia.
Isommat tukit rahdataan Storalle Kemin Veitsiluodon sahalle ja kuitu Kemin sellutehtaalle. Hakkeen ja energiapuun osoitteesta ei ollut mainintaa. Yhteensä raakapuuta pyörii tuo 1 miljoonaa m3.
Paljonkos 30 miljoonan sahainvestointi arviolta nielee tukkia m3/v?
Vihreillä on takki vähintäänkin kääntynyt biopolttoaineissa. Alunperin kannattivat takki auki uusiutuvien osuuden kiintiöitä euroopassa, myös pelloilla tuotetulta raaka-aineelta, Kronberg, Hassi. Näkivät sen jopa suositeltavana. Nyt muutama vuosi myöhemmin ollaan tultu katumapäälle ja halutaankin rajoittaa biopolttoaineiden valmistusta. Täyskäännös. Tähän kun vielä lisätään Heidi Hautalan istuminen Neste Oilin hallitusneuvostossa tukemassa pelloila viljelly raaka-aineen kasvatusta, niin ei vihreiden paljon henkseleitä kannata paukutella.
Ei ole mikään ihme että euroopan kilpailykyky kärsii kun sääntöjä muutetaan vähän väliä. Esimerkiksi Neste Oil ehti investoida 1500milj. edellisten sääntöjen perusteella, jo 5v jälkeen pitäisi sopeutua poliitikkojen mielenhäiriöiden mukaan.
Eikös tekijämies perkauksella keskimääräisesti tekase väh. hehtaarin päivässä?
Osuuksia tosiaan näkee tosiaan aina silloin tällöine kaupattavan, se onnistunee. Mutta onnistuuko ”omien” metsien irrottaminen yhteismetsästä, jos asiat ei toimi yhteishallinnossa?
Liittyminen ilmeisesti helppoa, mutta voiko yhteismetsästä erota?
Hässin mukaan parlamentin direktiivi ehdotus sallii raakapuun käytön biodieseliin. Koskee siis biodieseliä, kiinteiden polttoaiden aika myöhemmin… Ilmeisesti metsäsuunnitelmaankaan ei pakoteta tällä erää.
”Sekä metsäteollisuus että MTK olivat huolissaan ehdotuksesta, joka olisi kieltänyt pyöreän puun, siis runkopuun käytön edistyneempien (siis ei-ruokapohjaisten) biopolttonesteiden raaka-aineena. Se kohta kuitenkin poistettiin täysistunnossa. MTK oli huolissaan myös metsänhoidon kestävyyttä koskevista kriteereistä. Ne eivät menneet läpi.”
Kuolinpesäosuuksia voi ostaa ja myydä, myös kuolinpesän omaisuutta voi myydä pesän ulkopuolelle. Metsätalouden osalta, yleisesti, Kuolinpesä kannattaa kuitenkin jakaa ja tehdä lopulta kaupat kiinteistön osuuksilla, koska:
* Mahdollisuus luovutusvoittoveron vapautuksen lähisukulaisten välillä
* Kuolinpesäkaupoista ei synny oikeutta metsävähennykseen
* Muutenkin on hyvä hankkiutua eroon kuolinpesistäYhtymäkaupassa Myyjälle:
* LUOVUTUSVOITTOVERO: Jos muu kuin lähisukulaisten kauppa niin veron määrä on 30% kauppahinta vähennettynä perintöverotuksen arvolla tai hankintameno-olettamalla (40% yli 10 vuotta omistettu). Esim. 0.3*(10.000e-10.000e*0,4)=1800eYhtymäkaupassa Ostajalle:
* VARAINSIIRTOVERO: 4% kiinteistökaupan arvosta
* LAHJAVERO: Vain jos myydään alle 75% käyvästä arvosta
* METSÄVÄHENNYS: 60% kauppahinnasta voidana vähentää puunmyyntituloistaMuistaakseni kuolinpesän jakamisen jälkeen metsätaloutta tulee harjoittaa yhtymänä vähintään yhden vuoden ajan että luovotusvoittoverosta saa vapautuksen sukupolvenvaihdoksessa.
Metsänhoitoyhdistyksistä ja muista metsäorganisaatioista löytynee kohtuulista maksua vastaan asiantuntevaa opastusta verotukseen ja muutenkin kauppoihin.
Samaa mieltä sähkötoimitusvarmuuden tärkeydestä. Keinot vain pitäisi saattaa tähän päivään. Ollaan tultu kauas 50-luvulla, jolloin sähkölinjoja rakennettiin talkoohengessä yhteisen hyvän eteen ja maatkin annettiin hyvässä hengessä.
Sähkön toimittaminen on tuottavaa liiketoimintaa, en ymmärrä miksi metsänomistajien pitäisi talkoilla ja maksaa lystistä. Voitot kuittaa toinen sijoittajaryhmä. Vähintäänkin markkinahintaiset korvaukset odotusarvoineen pitäisi kilahtaa automaattisesti, kun toimitaan johtokadun ulkopuolella.
Metsävähennystä käyttämällä ”voittaa” eli saa verohyvityksenä takaisin tilan hinnasta 18% puukaupan arvosta.
0,6*0,3=0,18 ==> 60%*30%=18%