Käyttäjän tervas kirjoittamat vastaukset
-
Taas mennään, toinen piikki hyvällä alulla. Jenkeissä rikottu taas 1100usd raja. Elokuusta nousu +186%.
Sahureiden kulta-ajat jatkuu, toivottavasti tarttuu tukin hintoihin tällä kertaa.
Neuvostoliiton aikainen systeemi. MYELin puolella byrokraatti asettaa työtulon hehtaarien mukaan riippumatta työn määrästä.
Laki mahdollistaa myel jouston, soisi tätä käytettävän. Oikeuskäytäntö näyttää puuttuvan, työtulosta ei ole väännetty lainkaan, toivottavasti nyt herätään epäkohtiin.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061280#O1L2P9:
17 §
Kasvullisen metsämaan työtulo….
Kasvullisen metsämaan työtulo määritellään 1 momentissa tarkoitettua perustyötuloa suuremmaksi, jos maatilatalouden harjoittaja osallistuu tavanomaista suuremmassa määrin metsän hakkuutöihin, on erikoistunut metsätalouden harjoittamiseen, panostaa tavanomaista enemmän metsänhoitoon, jos maatilatalouden harjoittajan työpanos viljelmän metsätaloudessa muuten on tavanomaista suurempi tai muu näihin verrattava syy niin edellyttää.
Työtulo määritellään 1 momentissa tarkoitettua perustyötuloa pienemmäksi, jos metsän hoitotyöt on sopimuksella tai muuten annettu muiden tehtäviksi, maatilatalouden harjoittaja tekee työtä metsässä epäsäännöllisesti, maatilatalouden harjoittaja asuu kaukana tilalta, metsä sijaintinsa vuoksi on erittäin huonotuottoinen tai muu näihin verrattava syy niin edellyttää.
Miten työtulo käytännössä lasketaan? Millaista tuntihintaa siinä käytetään?
Pinta-alaa on 2.5x yli vakuutusvelvollisuuden. Tilat kaukana, useamman tunnin päässä. Omat vuosittaiset tunnit verokirjanpidossa, sieltä johtaen olen itse arvioinut ettei vakuutusta ehkä tarvitse ottaa (metsäalan keskiansiota käyttäen).
Varusteita on tullut hankittua naurettavan paljon suhteessa tehtyyn työn määrään. Huono kriteeri myeliin.
Jos vielä laskee matkakulut tulonhankkimiskuluna pois, niin eipä siitä paljon voita leivän päälle ole jäänyt.
Vakuutusta en tarvitsisi, soittoa kuitenkin odottelen. Omalla kohdalla hehtaarien mukaan menee pahasti yläkanttiin, toivottavasti siellä on järki päässä!
Itse en palkansaajana halua maksaa kahta eläkettä, vaikka myel vakuutetuksi pääsisi halutessaan, mieluummin sijoitan osuuden eläkepäiviä varten paljon paremmalla tuotto-odotuksella. Kuka ties eläkkeiden säännöt muuttuu vielä heikompaan suuntaan. Tapaturma- ja henkivakuutukset on toki kunnossa.
Kannattaa muistaa myös että Myel-vakuutus voi estää palkansaajan ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Myel vakuutetun osalta tutkitaan aina yrittäjyyden kriteereiden täyttyminen, myel-vakuuttamattoman osalta tälläistä tarkastelua ei tarvitse tehdä. Myel vakuutettu voidaan katsoa yrittäjäksi mikä estää ansiosidonnaisen maksamisen kokonaan, tai ansiosidonnainen voidaan maksaa sovitellusti sivutoimisen yrittäjyyden vuoksi.
Täältähän ne yksityiskohdat tarkemmin selviää: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061280
Myel on pakollinen mikäli työtulo ylittyy. Pinta-ala on vain eläkevakuutusyhtiö Melan suositus, jonka jälkeen eläkevakuutusyhtiö suosittelee selvittämään vakuutusmaksuvelvollisuuden heidän kanssaan.
Omat pinta-alat ylittyy reilusti ja sitä myöten myös pinta-alan mukainen laskennallinen työtulo ylittyy yhtä lailla. En ole kuitenkaan asiaa melan kanssa selvittänyt, oletan että työtuloni jää alle vakuutusvelvollisuuden rajan tulkitsemalla tätä lain kohtaa:
”Työtulo määritellään 1 momentissa tarkoitettua perustyötuloa pienemmäksi, jos metsän hoitotyöt on sopimuksella tai muuten annettu muiden tehtäviksi, maatilatalouden harjoittaja tekee työtä metsässä epäsäännöllisesti, maatilatalouden harjoittaja asuu kaukana tilalta, metsä sijaintinsa vuoksi on erittäin huonotuottoinen tai muu näihin verrattava syy niin edellyttää.”
Jos tulkinnat menee pieleen, niin laiminlyöntikorotuksena voidaan jälkikäteen määrätä korkeintaan viiden vuoden vakuutusmaksut kaksinkertaisena…
Suuri ongelma on sahan kyky ”säätää” raakin syntymistä. Tarvittaessa voidaan tulkinnanvaraisia laatuvaatimuksia kiristämällä lisätä raakkia ja parantaa sahauksen jalostusarvoa. Käytännössä myyjä ei tätä pääse mitenkään valvomaan. Tuntuu koskevan etenkin välityspuuta.
Ongelmaa pahentaa jos pikkutukki/parru menee samalle sahalle. Raakkitukki siirtyy käytännössä pikkutukkin tai parruun, koska näillä löyhemmät laatuvaatimukset. Sama raaka-aine ja samaan osoitteeseen alle puoleen hintaan.
Sattuipa nimittäin viimeisimmässä hakkuussa että harvennus alkoi ihan mukavasti ja koneketju teki tukkia totuttuun tyyliin ja laatuun, tukkia odotetusta ja hakkuu vaikutti menevän hyvin. Kesken hakkuun saha ilmoitti hurjista raakkiproseinteista ja kokenut motokuskikin oli yhtä suurta kysymysmerkkiä. Raakit maksettiin tukkina (pystykauppa, tukit välityspuuta sahalle), mutta ei yllättäne että loppuhakkuulle tukkimäärä tippui reippaasti. Samaan aikaan pikkutukin määrä ampui ylös. Lopputulos myyjän kannalta surkea, takkiin tästä säädöstä tuli arviolta lähemmäs 10% kauppasummasta. Parempaan markkinatilanteeseen olisi tullut isompi tili samoilla laatuvaatimuksilla ja sopimuksilla. Mielivaltaista!
Kahdella edellisellä päätehakkuulla 37% ja 39% tukista olisi tippunut uuteen pikkutukkiin 15cm-18cm. Annetuilla hinnoilla kauppasumma olisi tippunut 5-6% tukissa ja vastaavasti 4-5% koko kaupassa. Merkittävä muutos, varsinkin kun Kuhmo Oy:n tarjoukset on viime vuosina laahanneet joukon hännillä muutenkin.
Pitäisi, pitäisi… mutta hiljaista tosiaan on. Korkeintaan parilla tiedotteella vuosittain ollaan etuja ”ajamassa”. Ensi alkuun MTK/MHY voisi katkoa napanuoran teollisuuteen ja sen jälkeen voisi palkata vaikka AKT:sta muutaman jyrän pistämään metsäteollisuuden polvilleen tarvittaessa.
Kuhmo yhtiöllä oli tämä kauppatapa käytössä jo yli kymmenen vuotta sitten, silloin hinta jousti ylöspäin järeän tukin 18+ kohdalla. Normaalista 15+ sai suurin piirtein tilastojen normihinnan. Uutta nyt on vain se että hinta joustaa alas.
Kuhmo Oy:llä on turvallista tätä lähteä kokeilemaan, koska vain joka viides tukki tulee suoraan yksityisistä metsistä. Loput 80% raaka-aineesta huolehtii metsähallitus ja muut yhtiöt. Uusien omistajien aikana sahan ostopuoli on muutenkin mennyt koko ajan huonompaan suuntaan yksityisiä metsänomistajia kohtaan. Tulos on kyllä vastaavasti parantunut, ilmeisesti metsähallituskin on tukkien hinnoittelussa puun ja kuoren välissä.
