Käyttäjän Tee Ström kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole sama kone vanhassa 355 Fx:ssä kuin tässä uudessa AMMATTIMIEHEN 555:ssä. Kolmeviisviitonen on laiska kiihtymään verrattuna tähän uuteen viisviisvitoseen. Ammattimies ilmeisesti tarkoitti säätöjä kysyessään, mitä tehdas suosittelee säädöiksi SISÄÄNAJON JÄLKEEN. . Arto tai joku muu voi laittaa vaikkapa puolen kierrosta suuttimet auki, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Husqvarnan suositussäätöjen kanssa . Puolen kahvikupillista sillä voi työpäivän aikana säästää polttoainekuluissa ja riskinä on koneen ennenaikainen tuho = 500 euroa tässä sahamallissa. Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Huskulla on oma säätömeisseli siihen ruuvaushommaan. Sillä saa painettua ne metalliset topparit sisään kun kiertää meisselillä säädön kohdilleen. Kun arvon AMMATTIMIES on sahannut kymmenen tankkia tehtaan säädöillä, niin kierrä suuttimet varovasti pohjaan sillä Huskun meisselillä ja avaa molempia, sekä L – että H -ruuvia 1,75 kierrosta. Siinä on ne oikeat säädöt. Tällaiset olen lukenut jälleenmyyjän huoltomiehen Huskulta saamasta paperista.
Ja jos haluaa männän tuhota ennenaikojaan, niin voihan sitä kiristää vielä ylläolevasta ohjeestakin, mutta se on sitten omalla vastuulla eikä ole tehtaan ohjeen mukainen.——-
Tämä Huskun 346 XPG:n pitäisi olla niitä viimisiä sahoja, joissa kaasutin jäätyy, koska sahassa on sähköisesti lämpiävä kaasutin, vieläpä termostaatti -ohjauksella.
Avaa se sylinterikotelon läppä, koska sen kuuluu olla auki juuri noilla pulverilumi -keleillä sahattaessa. Ilmanottoaukkojakin voi hieman pienentää, ettei imase kaikkea lumimäärää, mitä puista tippuu sahan päälle.”Olen myös sitä mieltä , että kannattaa urhata ne löysät rahat mieluummin siihen metsätien kunnostamiseen , kun nelivetoiseen autoon. Tämä ratkaisu tukee tulevaisuuden puuhuollon tarpeitakin paremmin”.
Lähetetty: 1 h, 8 min sitten
Lähettäjä: suorittava porrasNiinhän niiden tiekuntien pitäisi hoitaa nämä tienpätkänsä. Mutta kun ei niin ei. Näin metsurinkin näkökulmasta katsoen monet metsäautotiet alkaa olla siinä kunnossa, ettei niihin kehtaa lähteä millään normi henkilöautoilla tappelemaan. Tukkirekat on ruhjoneet syksyn sateiden aikaan useinkin tiet täysin ajokelvottomiksi, kauheat urat, toisaalla melkoisia monttuja. Talvisin metsäautotiet aurataan muutaman kerran. Ei tällaisiin rummakoihin kukaan täysjärkinen 2000 -luvun henkilöautoa aja.
Ja toisaalta lumihangessa lapioiminen metsäautoteillä ei paljon metsurinkaan tilipussia nosta – päinvastoin energiaa pala aivan turhanpäiväiseen toimintaan. Työmaalle pääseminen pitäisi olla itsestäänselvyys nykypäivän Suomessa. Mutta ilmeisesti tämä ei koske metsätyöntekijöitä. Kun näitä hommia aikoo tehdä, pakko on metsurinkin sijoittaa ne vähäiset ”ylimääräiset” sentit oikeaan maastoautoon. Sellaiseen, josta löytyy ns. maastovaihde ja jolla kohtuudella pääsee sinne työmaalle. Merkillä ja mallilla ei ole merkitystä – pääasia, että vehje toimii ja kulkee kohtuullisilla kilometrikuluilla. Ei noita metsurin sahoja ja työkaluja viitti kilometrejä kanniskella päivittäin.Näyttää bensiini maistuvan volkswagenin touaregille. Nettiauton tietojen mukaan kuutoskoneen kulutus kaupunkiajossa 19,1 litraa satasella ! Saa siinä raivuri huutaa vähintään ”Arton tahtia” jos tommosta vehjettä metsuri pitää. Työmaat kun nykyään risteilee noita mutkikkaita pelto – ja metsäteitä, missä polttoaineen kulutus nousee joka vehkeellä.
Taitaa olla pystykauppaa tekevien metsänomistajien vehkeitä nämä touaregit.Kyl semmoset vanhat landroverit saa haudata ja syvälle jos tarkoitus on kulkea metsäteillä sanoisko järkevillä kilometrikuluilla. Taitaa määräaikaishuoltoihinkin upota muutama tonni vuodessa jos merkkiliikkeissä on tapana asioida. Varaosat noihin landrovereihin on järkyttävän kalliita. City -maasturit on siitä huonoja kun niissä ei useimmissa saa nelivetoa lukittua. Paksussa lumessa kulkeminen toppaa aika helposti – se on monesti nähty. Subarun outback menee tietenkin normi etuvetoista henkilöautoa paremmin mutta ei sillä mihinkään maasturin etenemiskykyihin päästä.
Ei tuo jätkänkynttilöiden teko olekkaan mitään normaalia puun katkontaa. Saha kuumenee liikaa tuossa hommassa, varsinkin jollei sahurilla ole järki päässä. En antaisi tommoseen hommaan kellekään sahaa lainaksi.
Täällä Länsi-Suomessa loppuis työmaat äkkiä tolla Arton tahdilla. Muutoinkin näyttää noita työmaita vähän nuukanlaisesti olevan. Vaikkakin metsäpäästä niitä löytyy täältäkin kun vaan lähdetään etsimään. Osa metsänhoitoyhdistyksistäkin vaan odottelee ja antaa metsien ryteköityä. Mutta metsänomistajakunnassakin näkyy olevan kaikenmoista energiapuun näpertelijää. Odotetaan, että metsä saa riukua ylitaajassa asennossa 20 vuotta. Ja sitten ruvetaan näpertelemään muutaman motin energiapuukertymien kanssa . Kantohintaahan tuosta jää jotain 5-7 motille. Parempi olisi kun tekisi kunnon taimikonhoidon tuossa 8-9 iässä, roskapuut maahaan.
Tottakai se Huskun raivuri toimii pulverilumessakin kun laittaa sen talvisarjan paikalleen, jossa ilmanotto on pakoputken juuresta eli ottaa lämmintä ilmaa ilmanottoon. Ei jäädy. Ei ainakaan Arton vauhdissa.
Ja epäilen kyllä, että tuo 555 Fxt toimii kyllä ilman talvisarjaakin. Mutta kun käsketään talvella käyttää (Husqvarnan insinjöörit), niin käytetään. Ei se saha ainakaan siihen hajoa.