Käyttäjän Taviokuurna kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä ei ole iso ylpeyden aihe pystykarsinta Suomessa. Piirimetsälautakunnassa oli 70 -luvulla pitäjittäin pystykarsintakortisto, jossa oli omistajittain tiedot kohteista. Viraston jonkin muuton yhteydessä kortisto sitten hävitettiin, olisiko pitänyt olla digitaalinen tai peräti pilvessä, mutta iso vahinko tuo oli.
Sysmässä paikallinen pätevä ammattimies näytti kerran hyvin pystykarsittua männikköä, jossa harvennushakkuun myöhästyminen oli pahoin tärvellyt kovan työn eli karsinnan sadon syntyä, oksikkaat huonolaatuiset puut ryöhäsivät kasvutilan valituilta valioilta.
Olen joskus tuuminut, että sahalla saattaa rapulainen valvomon henkilö tehdä raittiuslupauksen, kun edestänsä virtaa oksatonta lautaa.
Eli paljon on pystykarsittu, mutta ihmeen vähän on satoa esitelty, samoin hintatietoja karsitulle tyvitukille.
Erkki Lähde kuvasi Kirlian -kameralla puun eetteriruumista, sen säteilyä ja sielun tilaa. Kameraa en tunne, Erkin kyllä, joten tuli varmaan hyvät kuvat.
En usko millään, että jokamiehen oikeutemme saisi maailman perintö -arvonimen, en niin millään. Samanlainen jokamiehenoikeus on Ruotsissa ja Norjassakin. Viime mainitussa sitä käytetäänkin merkittävästi; Suomen ja Ruotsin keskivertoväki uskaltaa metsään vain sen verran, että auton kylki näkyy koko ajan tieltä silmiin.
Marjoista jää metsiin yli 90 prosenttia; täällä Uudellamaalla kerään Vihdistä ja Porvoosta marjani; yhteenkään ihmiseen en törmännyt kesän ja alkusyksyn keruureissuillani. Nyt suppilovahveroiden aikaan on kyllä kerääjiä liikkunut metsissä, yleensä ihan teiden vierusmailla…
Taas halutaan rationoinnin hyödyt firmalle ja isännän tulevat tukkitulot putoavat. Ei järjen häivää. Onhan tätä samaa ideaa yritetty taimikonhoitoonkin Ruotsissa, Koneella ajetaan linjat taimikkoon ja linjojen väliin jäävät irokeesin sänget harventaa r-sahalla metsuri. Aika pian on järkiinnytty tuostakin pois vanhaan kunnon rs-taimikonhoitoon.
Odottakaahan sisaret ja veljet vielä tovi; susi on kiltti elikko verrattuna villisikaan. Tappaa pihalla, puutarhassa ja metsässä koiria, jotka oudon elikon ateriointia tahi porsaita erehtyvät häiriköimään. Ruotsin vakuutuskorvaustilastosta löytyvät numeeriset näytöt tästä.
Metsuri aukoo katulinjoja tulevalle, päätetylle asuntoalueelle. Liito-oravia alkaa näkyä. Mies soittaa pomolle. ”Terve! Täällä on nyt liito-orvia”, johon pomo ”Ei ole!” ”On täällä”. Pomo: ”Ei ole!” ”Niin ei okkaan”, tuumii metsuri ja nykäisee sahan käyntiin. Mäen syrjässä on nyt kivannäkäöinen ok- /paritaloalue.
Minä luulen tietäväni, että Ville on ihan oikea vainu Planterilta, mutta Ville nostaa suojatti-suosikkiansa Emma ”Liituri” Karia valtaan, Toukon korttikäsi valtapelissä on huono hai.
Ikä kohta 71; metsää laskennallisesti SE:n ja UPM:n osakkeiden kautta 12 neliömetriä, jokahenkilön oikeuksilla kerään marjoja yli 150 litraa/v, tänä vuonna ennen puolukkasouvvin alkua 50 litraa koossa, 40 mu, 10 va, sieniä oottelen. Istutustöihin pääsen ystäväni metsiin, mukavaa ajankulua/hyötyliikettä luonnossa.
Laittakaa kaikki näillä palstoilla kirjoittavat metsänomistajat metsästysvuokrasopimuksenne uusiksi: eli rauhoittakaa kanalintujen ja metsäjänisten metsästys tyystin. Perusteet tähän ovat selvät: sorkkaelikoiden ampumistarve kasvaa kannan kasvun myötä, ampujien määrä vähenee erästelijöiden kuolemien, ikääntymisen jne. takia, liian moni haluaa kasvattaa sorkkaelikoiden kantoja, mikä näkyy tuhoina pelloilla, metsissä ja maanteillä. Lintukoiraväki kyllä narisee, mutta sen seisojan tai puuhun haukkujan kanssa voi mennä eräyrittäjän navetan taakse ampumaan laatikoista vapautettuja fasaaneja. Ruuvia kannattaa kiristää — väärät puulajivalinnat (kuusi karulle tai lahon saastuttamalle maalle) maksavat todella paljon! On aika toimia!