Käyttäjän Taviokuurna kirjoittamat vastaukset
-
Järkytyin tänään uutista, jonka mukaan metsoa saa metsästää Uudellamaallakin; perusteena MMM:n ”virkatrofeelta” kannan kääntyminen kasvu-uralle. Liikun Uudenmaan metsissä niin paljon, etten voi hyväksyä ajatustakaan metson metsästämisen sallimisesta. Mitä mahtaa tuumailla Suomen lslu-liitto, Birdlife &co? Vai onko niin, että kun metsokannat ammutaan tuskarajalle ja sorkkariistaa on metsät, niityt, moottoritietkin tulvillaan, niin keskiarvo on hyvä?
Tuo E. Lähde kun mainittiin, niin hän teki joukkoinensa jk:n koealoja Lapissa. Unohtivat mitata kultakin koeruudulta poistetut puut vaan hätäkö tuosta; laadittiin funktiot, joilla metsästä poistetut puut, määrä, selvitettiin kantoläpimitan perusteella. Asia on dokumentoitu. Olivat ukot edellä aikaansa, tietokonemallintajia on paljon nykyisin samalla linjalla —- paljon helpompaa saada uskonsa mukainen tulos tieteestä kuin vanhakantaisesti mitaten. Muuan jo joukostamme poistunut mti hermostui tolskaamiseen niin, että lähti Metlasta.
Lakirajoilla ei ole mitään merkitystä, kun metsälakia ei käytännössä valvota lainkaan lukuunottamatta 10. pykälän luontokohteita. Asia ilmenee vertailemalla lainvalvonnan tilastoja ja esimerkiksi nuoren metsän kunnostusten työnjälkien tarkastuksia, joista löytyy todella kehnojakin, lain rajojen alapuolelle jääviä tiheyksiä. Olen saanut saman tiedon suullisesti isolta metsäherralta. Mutta onhan metsälain tukena kaksi serifikaattia, jotka elättävät uskoa maailman parhaaseen metsänhoitoon ja fjällräven-asuisia joutohenkilöitä myös.
Huono kesä tulee kuusikoille meillä, Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Viileä kevätkesä näytti jo hyvältä, mutta nyt on kuumaa ja kuivaa — myrsky kaatoi Suomessa paljon puuta, kuusen kaarnakuoriaisten sikiämiseen riittää alustaa. Ruotsi on tainnut säästyä myrskyn kaadoilta, mutta Etelä-Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa ovat syöksyvirtaukset särkeneet infraa siihen malliin, että kuusikoitakin on nurin. Tsekissä oli ankarin tornaado, ”kaikkien aikojen” eli ainakin mitatun säähistorian, puhurin vauhdiksi oli mitattu 322 km/t, kaksi kylää (n. 2000 as. ja n. 4000 as.) särkyi liki täysin, karmeita kuvia näet, kun kuuklaat: Tscechien; tornado. Viisi kuollutta, liki 200 loukkaantunutta, eli jos tienoilla kuusikoita on ollut, niin on kohta kaarnakuoriaisiakin. Helppoa ei ole kuusen viljelmilläkään, rivakat on oltava otteet, ettei taimipolo tikahdu kuumuuteen/kuivuuteen.
Markkinoilla on nyt tarkat ajat. Tuttu isäntä teki kaupat MetsäGroupin kanssa ihan tolkun hintoihin Savossa. Oli ostohenkilö laittanut kaupan syntyyn vauhtia sanomalla, että ”ensi viikolle laskemme havutukkien hintoja 3e/m3. On menossa psykologinen sodankäynti, lomakauden alla yrittävät ostajat pudottaa hintoja. Sahatavaran ja puulevyjen hinnat eivät ole pudonneet, niukkuus on kova kuusitukista sahureilla ja puutavarasta nikkareiden verstailla ja rakennuksilla K-Euroopassa.
Paljon riippuu keleistä. Paljonko tulee kuoriaispuita hakkuisiin? Tuleeko myrskypuuta? Sveitsin Saksan rajamailla oli kova myrsky viime yönä, 3 sentin rakeita kuvissa, ratoja ja teitä poikki ja säävaroitus violetilla (korkein varoitusaste) touhun uusiutumisesta tiistaiehtoo-keskiviikkoaamu välillä. Kuvat rajuja, metsätuhojen määrä alkaa valjeta vajaan viikon päästä. Ja sitten syksy, jos on kuiva ja kylmenee sitten nopeasti maita roudittaen, niin hinnat tokko nousevat. Sateet ja loskat pitkälle 2022 puolelle taas pitävät tukinhinnat korkeina, jopa nostavat niitä ja varjelevat äkkinäisiä jatkuvan kasvatuksen tuhertelusta/omaisuuden tärvelystä.(tulihan se sieltä)
Hoh hoijjaa, kyllä menee raskaaksi lueksia näitä pikatieteilijöiden aivoituksia. Ojien syvyydestä taivastellaan ja puiden haihduttamiskyvystä erittelemättä asioita esimerkiksi kasvilajeittain, ja kun ei ole mitään uutta, mitattua kerrottavaa, pyöritellään vaihtoehtojen tarvetta vähän samaan tyyliin kuin osaamaton ”vapaan metsänkäsittelyn” -autuutta.
Tästä kirjainten jonoon asettimesta kilometrin päässä on Malmin lentokentän reunoilla isot alat vanhoihin suopeltoihin syntyneitä hieskoivikoita. Ojat ovat luomussa madaltuneet 0–40 sentin syvyisiksi. Ajoittain alueella on aaritolkulla avovettäkin allikoissa, mutta hies elää häveliästä hieksen eloansa kasvamatta, kaatumatta, kuolematta.
Mäntykin pärjää suolla aika hyvin, kestää kuivia kausia kuten märkiäkin, mutta kun nimenomaan korpiin esitetään jatkuvaa kasvatusta, niin varoituksen kello kilisee. Jos tämä tämänhetkinen pouta jatkuu vaikkapa 1,5 kk, niin kuinka ottaa vetensä kasvukilpailun hävinnyt kuitu–raivuutähde hatelikko? Jos taas tulee pitkät sadejaksot ja ojat ovat vettä täynnä, alkaa kuusi kärsiä. Se että metsäbyrokraatti säätelisi pohjapadoilla, iltarukouksilla tai muutoin veden pinnan korkeutta suometsissä on samanmoista harhaa kuin aikoinaan olivat laskeutusaltaat, joihin piti kaiken pahan vajota ja joka paha sieltä sitten imuvaunuun tarpeen tullen horaistaisiin pois vesistöjä pilaamasta.
Yritin virkäiässä päästä jutun tekoon moisesta altaan tyhjennyksestä, sitkaasti, missään ei oltu moista nähty, oli tullut ”seksikkäämpiä” asioita framille ja tulva tultuansa otti täydestä mutapaljusta päällimmäiset matkaansa.
Mitä matalammat ojat, sitä korkeammalle vesi nousee pitkinä sadejaksoina ja sitä herkemmin jatkuvasti kasvatettu kuusi kaatuu ja kaarnakuoriaishelvetin tulipesä alkaa lämmetä.
Jopa Metsä Group esitteli taannoin, kuinka Kemin tulevalle jätille hakataan soilta puuta jatkuvalla kasvatuksella. Ilmeisesti Metsäliitolla on krooninen pula talvileimikoista, kun moista talonpoikien lehdessä esittelivät. No, toihan Stora Ensokin Ouluun aikoinaan vuositasolla 270 000 tonnia, vanhan kemijärvellisen vuosituotannon verran lyhytkuituista eukasellua. Kemin suunnitelmissa on tuonnille myös varattu tilaa, avoimesti 1 milj.m3/v Ruotsista, eukahakkeen tai -pöllien tuontikin on mietitty, siitä ei vain kerrota etukäteen. Tullin tilasto kertoo, jos joku sitä aikoinaan tutkii.
Tässä Luken tiedote, professorin kuva ylänurkassa. Ei tarvitse muokata maata, ei hoitaa taimikoita, luontaisesti toimii kaikki. Sairasta! Tämä on nyt ”toivotaan, toivotaan tiedettä” jota metsäalan ammatti-ihmisenä häpeän. En tiedä kuuselle kiimaisempia maita kuin monet korvet ovat, moniko palstalainen on korven taimikon hoitamatta saanut ainespuuta tuottamaan. Moniko on rs:n terän maan kattavan taimiaineksen alla piileneesen kiveen iskenyt?
Ensiharvennus 60 vuotiaana, sairasta! Kymmenen kotimaan valiota yhdellä venäläisellä vahvistettuna tuotti tiedettä _rientäkää hyvät ihmiset korpimaillenne hyödyntämään TUTKIMUKSEN uusinta uutta.
Luken tiedotus nilkuttaa ikävästi. Ihan oikein, että kiireiselle lukijalle, toimittajalle, kollegalle pääviesti on otsikossa, eli jk kannattaa korpisoilla, sitten jutun sisällä on ”saattaa kannattaa”.
Ammattimoraalisesti, tiedepoliittisesti, metsänhoidollisesti, joka kohtaan raksi ruutuun ”TÄYTTÄ SUTTA”. Hävetkää!
Pukkala näkyy esitelmöineen Ruotsissa Kuninkaallisessa tiedeakatemiassa (Kungliga vetenskapsakademin) jatkuvan kasvatuksen autuudesta. Ekosysteemipalvelutkin pelittävät jk:ssa jatkuvasti vailla katkoja//vrt. avohakkuu–viljely. ”Järeämpää laadukasta tukkia, paremmat tulot metsänomistajalle”, Pukkala kehui ja näytti samalla kuvaa omasta jk-metsästänsä. Luojan kiitos paikalla oli myös Ruotsin metsäntutkimuksen eli Skogforskin edustaja, joka arveli jk:n sopivan 5–15 %:lle metsämaista.
Soille, ah soille, ojakkaille, turvemaille, sinne jatkuvaa kasvatusta monet tutkijat kampeavat. Tukkia talteen hakaten, ”juurmehtä”, kasvukisan hävinneet, geneettisesti kehno aines elpyy tukkipylväiköksi eli poimintakuntoon 15 vuodessa. Ja sivuhyödyt, niistä isoin on se, ettei tarvitse ojia perkailla, aukoa, em. juurmehtä haihduttaa vettä niin sopivasti, etteivät puut kärsi märästä, eivät kuivasta, hieno homma!
Alkusuven sateet nostivat Hkin Malmilla hylättyyn peltoon syntyneeseen hieskoivikkoon vedet, eivät puutu kuin telkiltä pöntöt. No hies kestää juurtensa hapen pulaa ainakin hetken, mutta yltääkö imemään haihdutettavaa itseensä, jos on niin kuivaa kuin kesällä 2019? Pintajuurinen pimeän sietäjä kuusi ainakin voi kuolla janoon.
Metsäliitto esitteli onnellisena Kemin tehtaan puunhankinnan kohteiksi hiesvaltaisia, kuusen sekaisia metsiä, jatkuva kasvatus menetelmänä. Aina ovat näyttäneet aamun valossa junan ikkunaan pohjoisen korvet kurjilta, jatkuvan kasvatuksen jälkeen näkymät voivat olla surkeita. Eikö riitä tuhkaa lannoittamiseen, jolla metsiin saataisiin vähä vähältä siirtymää ojikoista turvekankaisiin?
Pennin latia en laittaisi pörssissä yhtiöön, jonka puunhankinnan kulmakivet ovat jatkuvassa kasvatuksessa — ihan kyllin kallista luulisi olevana puun keräilyn huonolle hoidolle jääneistä nuorista kangasmetsistäkin.
Ruotsissa Mellanskogin mo-yhdistys haluaa vauhtia tukin kauppaan ja ilmoittikin juuri nostavansa mä- ja ku-tukin hintaa 60 kr:lla/m3 tienvarressa ja lisäksi ottavansa käyttöön kut ja mät kaupassa 30 kr jäsenlisän. Ruotsissa tehdään jonkin verran pystykauppaa (rotpost), usein isojen tilojen isoista leimikoista, hinnat ovat kovat, en vain ole tilastoa löytänyt.