Käyttäjän Taviokuurna kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän noilta sontaisilta ruokintapaikoilta lähde jokin hullun lehmän taudin -tapainen epidemia liikkeelle, joka romhaduttaa kannan hätäjahtien osanottajat hantlankareinaan. Norjassakin hävittivät tunturipeuroja jokunen vuosi sitten noin 1800, kun porukkaan oli levinnyt tautia.
En minäkään! Metsähallituksen harrastelu- ja puuhaosasto (luonto) harjoitteli takavuosina häiriödynamiikkaa Iitissä piskuisella Natura -aluueella. Eli suuria kuusia oli kaulattu moottorisahalla kuivumaan pystyyn ja lahopuun uupelon torjunnaksi oli rojautettu samaa tavaraa mm. kansanhiihtoladun reittiuran tukkeiksi,
.Kolme metsänomistajaa yritti hakea korvauksia, kun kirjanpainaja kuivatti heidän kuusikoitansa pystyyn. Etäisyys natura-sekoilusta talousmetsään oli pitkällä matkalla 0, sillä vain rajaviiva erotti häiriödynamiikan värkkäyksen ja kuusen kasvatukse alat toisistaan.
Metsänomistajien edunvalvonta petti surkeasti, kun mhy, mo-liitto ja MTK eivät ryhtyneet miellekään. Mo-liitosta kuulin, että oli pelko suurista kustannuksista asian taustalla.
Olisi syytä saada selvä ennakkotapaus, jossa kirjanpainajan tuhon lähteen omistaja korvaa naapureillensa aiheutuneet tuhot. Hämmästyin minäkin Tomperin tapaan juttua — olen yhä siinä luulossa ja tässä tiedossa, että joudun lakien mukaan korvaamaan naapurilleni tuhot, jotka hänen metsäänsä leviävät minun lahokostani.
Hyvää luonnonhoitoa naapureilla, aukko on veden rannalla hetken ilmiö, joka korjaantuu lehtipuustolla, ruohovartisille kasveille jää aikaa kukkia ja kukoistaa ja monilajinen hyönteislajisto kukoistaa ihan kuten muillakin aukoilla. Joku jyrkkä hietarinne rannan aukkona on paljon puhutttu paahdeympäristö, mutta sitkän ei saa hyväksyä, kun on syntynyt sahalla.
Olen liikkunut paljon Porvoon, Loviisan ja Raaseporin rannoilla kalareissuilla — enpä ole rantaan asti ultuvaan aukkoon törmännyt. Em. seutukuntien rantametsät ovat useib reheviä, puusto sikin sokin metsää, kirjavaa, lahoa paljon. Puuttuvat suojelun tilastoista, mutta ovat ihan toista monimuotoisuudeltaan kuin Metsähallituksen maista suojellut kansallispuistot, esim. Seitseminen, jossa pieni jokusen ha:n aarnialue, paljon hoidettuja männiköitä, jotka räsistyvät ylitiheyteen ja kuuset valtaavat alhaalta alkaen maata.
Reima Muristolle tiedoksi, että sos.dem. pääministeri Perssonin hallitus päätti jo ,kauan sitten jakaa valtion metsiä yksityisille maaseudun eläjille tueksi yrittämiseen. Noin 0,5 miljoonaa ha on jaettu edullisin ehdoin ja kysyntää on riittänyt.
Vesien parantaminen onkin kova tavoite; SYKE:n mukaan sisävesistä on hyvässä trai erinomaisessa kunnossa 87%, vastaava luku virtavesissä 67. Tietokonemallintajat käyttävät sopivasti valitsemiansa parametreja ja kertovat isoin otsikoin esim. ”ojitusalueiden ravinnepäästöt aiemmin mitattua suuremmat” jne. Tätä tyystin moraalitonta ”mallintelua” hyödynnetään otsikoisden saamiseen ja otsikoita apurahojen saamiseen. Haisee todella pahalta, yksi esimerkki oli jatkuvan kasvatuksen tutkimus, jossa vertailulaskelman lähtökohtana oli mm. , että kuusen viljely antaa ensimmäiset harvennustulot 60 vuotta viljelyvuodesta ja toisaalta jatkuvan kasvatuksen alueella taimikonhoidon kulut ovat 0 euroa eli ei tarvita r-sahaa laisin. Joku …tanan roti tähän pitäisi saada. Matkustin junassa ja sattumoisin vastapäätäni istui Aalto -yliopiston professori, jolle em. asioita tuskailin veronmaksajana ja metsäammattimiehenä. Proffa yritti lohduttaa: ”Kyllä minä sinulle sopivasti parametrit valiten laadin mallin, jolla osoitan todekksi että keltaiset norsut oppivat tanssimaan ripaskaa kuussa”.
Uskallan esittää metsään menoa; jos ei maavara riitä, niin lennätä dronea tieltä. Pari juttua ollut lehdissä lähiaikoina, kuinka jk-autuus on tuulenpuuskissa muuttunut harveikoksi ja kohti viljelyä.
Varmaan yli 80%:lle jk-profetioiden lumoamista on ylikorkea kynnys esittää julki touhun epäonnistumista.
Metsänjalostus+ robottiohjatun taimien kasvatus antaa käytännön viljelyyn lähimmän 10 vuoden aikana +30–35%:n kasvuylivoiman (vrt. lu-alkuperän taimet) taimet.
Nyt tulisi panostaa tuhojen kestävyyteen, työ on meneillään meillä Ruotsin kanssa yhdessä, tuloksia on vaikea aikatauluttaa ja kovan työn takana ne ovat, mutta kun asia on pelittänyt monilla kasveilla, niin miksei puilla.
Yhdellä harvennushakkuulla ja NP -lannoituksella kuusikko uudistuskypsäksi, päätehakkuussa puuta 700 m3 hehtaarilta, ei taida sirppihallaprosenteilla keekoileville valtion nuorten metsien raiskaajille kelvata?!
Tolikoitten touhua totisesti koko moottorimurheilu! Auto luokkia löytyy mikoroautoista alkaen rekan nuppeihin. Kilpailut ovat pieni osa asiaa; pizzalähetti leikkii Alonsoa, eläköitynyt toimitusjohtaja osti Saksasta kalliin BMW:n, totesi, että ”iahn lapsellista ja maksoi, mutta jo ne äänet”.
Formula -maailman koirasbarbeilla on satoja miljoonia samaistujia ympäri pallon — urheillaan, ollaan varmoja kuskeja, vaikka varmaa on vain, että alkavan viikonlopunkin aikana jossain puolella Suomea kaavitaan teinien rippeitä rautaromukasasta, kynttilöitä paikalle ja eiku hanaa.
Siivottominta ja haureellisinta mitä hetkeen olen lukenut, oli Kymi -Ringin kehuminen hiilineutraaliksi!! Onneksi totuus valkenee Lahden veronmaksajillekin ja rata alkaa uudistua luonnostaan metsäksi kuten kävi Keimolankin überlegendaariselle leikkipuistolle, nyt tosin metsää on kaatunut kerrostalojenn tieltä.
On kiintoisaa seurata, milloin alkaa toden teolla tulla kieltoja vauhdittamaan ilmaston turmelemista; moottorimurheilu olisi hyvä alku—mutta hankipa asialle julkisuutta mainosten katoa pelkääviin sanomalehtiin, on jo toinen asia. Suksilla pääsee yli 200 km/h ja hypyt ovat yli 200 m, se on minusta urheilua, ei hiilikuitulaatikossa istuskelu ja ainainen joutavan jauhaminen kisan jälkeen.
Haapa on surkuhupaisa puu metsänomistajan kannalta. Metsäliitto perusti aikoja sitten projektin, jolla kannustettiin haavan kasvatukseen, sopimuksia syntyi, haavikoitakin, paljon hirvenlihaa—-tiedotuksellisesti meni kehnosti projekti, vai muistaako joku, että hankkeen loppumisesta (romahtamisesta) olisi jotain julkisesti kerrottu?? Hintakin oli sidottu komkiasti kuusikuitupuun hintaan, + – jotakin, en muista miten.
Ja nyt puuntuottajien oma talo ilmoittaa lopettavansa haavan oston, pyllistää jäsenillensä ja imeltelee Äiti Luonnon pelastajia. Hyvät kirjoitukset tuoreessa lehdessämme Tiina Lietzénillä ja Kåre Pihlströmillä.
Jatkuvan kasvatuksen fariseukset eivät tunne käsitettä ”maaperän siemenpankki” — aukkohakkkuulle nousee näsiästä lähtien kasveja, jopa villiä herukkaa, vatusta puhumattakaan–ja sitä myötä on perhos-, kärpäs-, lude- ja kimalaissakitkin todella runsaita niin lajimääriltään kuin tietyn lajin yksilöluvuiltaankin. Tästäkin on Vuokko kyllä kirjoittanut MT:ssa viisaasti, menkää keräämään heinäkuulla metsävadelmia, jollette usko!
Sain työssäni oppia lukuisilta metsänomistajilta, ettei köyhällä mo:lla ole varaa myydä energiapuuta. Samaa sanoi taannoin Tornatorin metsäammattimies Metsätieteen päivillä HKI.ssä, nimeänsä en tietysti muista.
Eli raivaussaha on työkaluna, ajoissa 2000 tainta/ha havupuut, koivikot harvemmiksi niin, ettei pääse syntymään näitä riukutiheiköitä, ei saisi päästä, vaikka sitä sairaalloisesti verovaroin tuetaankin.
Tuttu perhe hoitaa taimikot kerran, isä ja äiti sahaavat, kaksi muksua tökkii lp-kannot liemaussauvan vaahtokumilla, joka kastelee kannon Round Upilla —- kerta touhu ja kunnossa on. Ensiharvennushakkuussa 13–14 -metrisestä puustosta lähtee 60–80 litran runkoja.
Pystykauppias saa metsäjätiltä tai mhy:ltä täyden palvelun, aika viheliäinen mainoslause, kertaan mekaanisesti perattu taimikko karkaa riukuviidaksi, jossa ei pärjää rs, motosta puhumattakaan.
Tuore työjälkien tarkastusten tulos oli lohduton, ”osa kohteista ei täyttänyt edes lain alarajaa tiheydeltään”, raportoi metsäkeskus.
Kuinka paljon tuollaisesta viidasta harvennetut rangat tuottavat nettoenergiaa lämpölaitoksella, kun hakkuukoneen, hakkurin ja hakerekan polttoaine-energian kulutus lasketaan yhteen? Ja ranka näkyy lahoavan usien yhden sulan maan ajan kasassa, koivujen tyvissä kääävän lerpakkeita.
Ja kun itkun alkuun pääsin, niin oikein tosi priimusten kapeissa leukoneissa ei ole edes kantokäsittelylaitetta — eli sertifikatööri tykkää, kun lahopuujatkumo eikun jatkuu vain.
Kemerarahojen käyttämättä jättäminen on kolmen metsäjätin ja mhy:sten yhteinen häpäen aihe. Ja jotta kilpailua ei vain vahingossakaan syntyisi, eivät tarkastajat tuo julki, kenen repimät riukuviidat ovat surkeimmassa kunnossa?, kuka käytti minkäkin verran kemera-rahaa jne? Kyllä on pihkahousuisilla pitkä, kaita ja kivinen tei palvelujen tarjoajiksi.
Tuo 4,2–4,7 hirveä/1000ha on lehtipuun kasvatuksen kannalta sairas; leikki läiskii ekinkeinoa korville mennen tullen.