Suomeksi HENVI-seminaarista kootut suositukset löytyvät täältä: http://bit.ly/11EBNwE

Ja seminaarin esitykset täältä: http://bit.ly/13R6UaT
”Seminaarissa HENVI-forest -tutkimusohjelman tutkijat arvioivat Tapion metsänhoitosuosituksia valmistelevan työryhmän esityksiä uusiksi metsänhoitosuosituksiksi ja jokainen puhuja kertoo, kuinka oman uusimman tutkimuksensa mukaan suosituksia tulisi suunnata, jotta se olisi ilmaston kannalta parasta.”

Ilmastoystävällisen metsänhoidon suositukset:

Suosi sekametsiä ja pitkää kiertoaikaa

Vältä turhia kunnostusojituksia suometsissä

Hoida uudistaminen ja taimikonhoito viivytyksittä, jotta metsä palautuu päätehakkuun jälkeen nopeasti hiilinieluksi

Jätä säästöpuita ja anna kuolleen puuston hiilivaraston kasvaa

Pyri määrittelemään metsänhoitotoimenpiteet kasvupaikkakohtaisesti, sillä ilmastohyöty riippuu suuresti kasvupaikan ominaisuuksista.

Käytä puuta tuotteisiin, joissa se voi korvata esimerkiksi muovia, betonia ja muita vastaavia aineita.

Minnesotassa hirvikanta on äkillisesti romahtanut niin, että metsästäminen on jouduttu kokonaan kieltämään.

”Based on the aerial survey conducted in January, the new population estimate is 2,760 animals, down from 4,230 in 2012. The population estimate was as high as 8,840 as recently as 2006. At the current rate of decline, it could be gone from the state in 20 years, wildlife officials say.”

Eli viime vuonna hirviä oli 4230, mutta nyt enää 2760. Syytä tutkitaan. Epäilevät loisia tai lämpenevää ilmastoa tai niiden yhdistelmää. Kun kesällä on liian kuuma, hirvet eivät jaksa syödä riittävästi talven varalle.

Juttu löytyy täältä: http://www.startribune.com/local/190017351.html

Pääsin järjestäjän roolissa tuonne saliin kuuntelemaan. Aiheena oli liiketaloudellinen metsänomistaminen – puuta ja muuta. Alustuksessa ja paneelikeskustelussa kaikki muut 10 puhuivat vain puusta. Minusta näytti, että Sulkava heitti tuon laskelmansa lennosta, kun tuskastui siihen, ettei metsän muista arvoista puhuttu mitään.

Tapion julkaisussa 3-4/1911 kerrottiin puunkaatokoneesta, joka sahaa puun ”vähemmässä kuin 8 minuutissa”.
Katso kuva: http://goo.gl/PvWHe

Kuva esittää helposti siirrettävää puunkaatokonetta, jonka on konstruerannut amerikalaisen Multnomah Iron Works-nimisen rautatehtaan presidentti Edwin E. Thomas. Koneen käyttövoimana on höyry. Sahanterä on välittömästi kiinnitetty sylinterin mäntään; sylinteri taasen on kääntyvällä navalla yhdistetty rautaputkesta tehtyyn kolmionmuotoiseen kehykseen, joka helposti voidaan lujasti kiinnittää puun runkoon heti sahanterän alapuolelle. Kehyksen ulommaista päätä kannattaa rautaputkinen jalka, ja kun kehystä ruuvilaitteen avulla käy kohottaminen ja laskeminen niin saadaan kanto niin pitkäksi kuin kulloinkin halutaan, ei kuitenkaan 6 tuumaa vähäisemmäksi paitsi jos maata kannon ympärillä jonkinverran raivataan. Sahaa syötetään vähitellen kahden voimapyörän kautta kulkevan köyden avulla, johon on kiinnitetty paino. Sahanterän asentoa voidaan muuttaa ja syöttäminen saattaa tapahtua kummalta puolen puuta tahansa. Kuuden hevosvoiman höyrypannu, jota käy kuljettaminen reellä, antaa koneelle tarpeellisen käyttövoiman….
Kaksi miestä ehtii vähemmässä kuin viidessä minuutissa irroittaa koneen puusta, siirtää sen 100 jalkaa ja asettaa kuntoon toiseen puuhun. Senjälkeen kun kone on kiinnitetty puuhun, tarvitaan varsinaista sahausta hoitamaan ainoastaan yksi mies. 4 jalan vahvuisen kuusen sahaa kone poikki vähemmässä kuin 8 minuutissa. Lyhemmässä kuin 2 minuutin ajassa voidaan kone muuttaa katkomaan jo kaadettua runkoa. Tätä tarkoitusta varten on mukana kehys kohtisuoraa sahaamista varten, johon kone helposti voidaan kiinnittää, sitten kun se on irroitettu entisestä vaakasuoraan sahaamiseen käytettävästä kehyksestä…
Tätä nerokkaasti rakennettua konetta voi miltei kaikkialla käyttää käsin sahaamisen asemesta. Käyttövoimaksi soveltuu paitsi höyry myöskin puristettu ilma.