Käyttäjän Tarja kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)
  • Tarja

    Tiede-lehden viikon kysymyksenäkin on kanta avohakkuukieltoon.

    https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/viikon-gallup-pitaisiko-avohakkuut-lopettaa

    Tarja

    Luke arvioi tutkimuksen ja sen päätelmät kumoon kahdella tiedotteella:

    Maanmuokkauksen & avohakkuun vaikutus maaperän hiilivarastoon on huomioitu kasvihuonekaasuinventaariossa siitä lähtien, kun laskentajärjestelmä kehitettiin

    https://www.luke.fi/uutiset/hakkuiden-vaikutus-maaperan-hiilivarastoon-huomioitu-kasvihuonekaasuinventaariossa/

    ja

    Suometsien kasvihuonekaasuinventaarion laskentamenetelmien muuttamiselle ei ole vielä perusteita. Inventaario tehdään IPCC:n ohjeistuksen mukaan. Päästöarviot edustavat parasta tutkimustietoa epävarmuudet huomioon ottaen

    https://www.luke.fi/blogi/vahatteleeko-kasvihuonekaasuinventaario-turvemaiden-hiilipaastoja/

     

    Tarja

    Kaikenlainen ääriajattelu on pahasta. Se tuli täällä selväksi. Metsät hillitsevät ilmastonmuutosta myös silloin, kun puuta otetaan käyttöön entistä enemmän. Te metsänomistajat haluatte luonnostaan kasvattaa puuta, joka päätyy käytössä pitkäaikaisiksi hiilivarastoksi, eli tukkia. Sen pitää olla myös kannattavaa, jotta on mieltä investoida hoitotöihin.

    Monimuotoisuuden varjelussa ei toisaalta olla tällä hetkellä lähelläkään maksimointia ja monimuotoisuutta ylläpitäviä tai parantavia toimenpiteitä voi tehdä ihan tavallisissa kasvatusmetsissä hyväksyttävin kustannuksin. On loogista ajatella, että luontoa ei kannata yksipuolistaa liikaa, se voi pidemmän päälle olla pahaksi metsänkasvatuksen taloudelle. Siitä kertoo tutkimustulokset sekametsien hyödyistä.

    Tarja

    Kiitos keskustelusta, olipa virkistävää tulla pitkästä aikaa tänne lukemaan metsien toimintaa ymmärtävien näkemyksiä. MaalaisSepon tokaisu ”N. 5 % pakkosäästö vähentäisi turhaa kulutusta niin pajon, että päästötavoite saavutetaan.” suorastaan nauratti, kun osui niin asian ytimeen siitä, millä on oikeasti merkitystä.

    Toinen uusi oivallus tuli siitä, että itse asiassa monimuotoisuuden-maksimointi-metsä on ristiriitainen ilmastonmuutoksen-hillitsemis-metsälle. Siitä sopisi tutkijoiden väitellä enemmänkin, että kumpaa kannattavat enemmän.

    Tarja

    Harvemmin tänne kirjoittelen, mutta katselen, mikä puhuttaa. Minulla oli tänään puheenvuoro Metsämessuilla aiheesta luotettavan metsätiedon lähteillä, ja vaikka en nettikeskusteluja suositellutkaan, niin tämän palstan kehuin. Koittakaahan siis olla asiallisesti avuksi, jos uusia kyselijöitä ilmaantuu : )

    Tarja

    Täältä löytyy uudet Metsänhoidon suositukset ja työoppaat
    http://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/metsanhoidon-suositukset-verkkojulkaisut/
    Kaikkia on saatavilla myös painettuina.

    Tarja

    Tässä vielä linkki, joka ei katkea: http://www.metsanhoitosuositukset.fi – sieltä saa ladattua tuon pdf:n.

    Tarja

    Minä olen messuilla vain avajaisissa ennen Metsäpäivien iltamia. Käykää nyt kuulemassa ja esittämässä tiukkoja kysymyksiä metsänhoitosuosituksista, Olli Äijälä meiltä Tapiosta on lavalla lauantaina klo 11.30.

    Oletteko tulossa Metsäpäiville?

    Tarja

    Google+ ylitti miljardirajan syyskuussa. Tämä kasvukuva on aika vakuuttava: http://goo.gl/tn7qCB
    On totta, että aktiivisia käyttäjiä näistä on vasta vain osa, mutta Google on palvelunsa takana hyvin vahvasti. Siksi olen varma siitä, että se on kasvava media.

    Seuraan G+:ssa 1249 suomalaista. Metsä-yhteisössä on 251 ihmistä.

    Terveisin sosiaalisen median konsulttinne, Tarja 🙂

    P.S. syvällisessä metsätalouskeskustelussa ei ole Metsälehden keskustelupalstan voittanutta.

    Tarja

    Itse asiassa Google+-tilejäkin on rekisteröity jo yli miljardi. Aktiivisia vain on murto-osa Facebookiin verrattuna. G+ on nouseva media. Kiva, kun tulit Metsään, Raimo! Visakoivusi on varsin eläväisen näköinen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)