Käyttäjän Tare kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)
  • Tare

    On kanssa toi kirja, ja miltei kaikki muutkin saatavilla olevat. Ja kaikki olen lukenutkin talviöinä kertaalleen, vaikka jostain suo ja sienitautikirjoista ei paljon ole mitään jäänyt mieleen. Kun ei ole metsäalan koulutusta, niin pitää oppia muuten. Ison osan olen malttanut ostaa vasta talvisista alennusmyynneistä, vaikka alussa tuli kovan rahan kirjojakin.

    Tare

    Voisi ajatella että kotikissan kusikipon kun tyhjäis palstalle hirvi luulis että ilveksiä on maisemissa, en tiedä

    Tare

    Kävin täällä Hämeenkyrössä syyskesällä katsomassa yhtä myynnissä ollutta metsäpalstaa, ja sinne johti ura talon pihan poikki. Heti postilaatikolla olla kyltti, johon ilmeisen vainoharhainen mielenterveys tapaus oli kirjoitellut kaikkea ”tiedän että kyttäät mihin panen avaimeni”. Lopulta en edes jättänyt huonoa tarjousta palstasta, koska sinne kulkemisesta tulee helposti niin raskasta ettei ehdoin tahdoin kannata. Iso ongelma usein on ettei kaikkien kanssa aina olla samassa penaalissa, ja sitte tulee näitä puomi ym juttuja

    Tare

    Toi Jessen mainitsema valmistautuminen poislähtöön on tärkeä pointti, varsinkin kevättalvella usein iltapäivällä on ihan eri keli kuin aamulla tullessa oli, ja silloin helpottaa kun autoa ei tarvi enään käännellä mihinkään

    Tare

    Tahtoo olla niin että ominaisuudet ulosmitataan kuitenkin omalla käytöksellä. Minulla on kymmenien aikuisvuosien aikana ollut toinen toistaan hienompia nelivetoja, mutta yhtä usein niillä jäi kiinni jonnekkin hevon kuuseen kuin nykyisellä työkulkineella Mazdan takaveto extracapilla. Ikää hirveästi ja rassata saa silloin tällöin, mutta raivurit ja tavarat mahtuu samaan kyytiin. Kiinni jäin nytkin kesällä vain kerran kun iskarin pää narahti kiven päälle ja rengas jäi kokonaan ilmaan, mutta siitä tuli vain vartin ähellys. Nelivetojen mm Patro, Landcruiser, Suzuki oltiin toisinaan niin kiinni että piti hakea traktori ja nostaa vetokoukusta koko perse ilmaan että sai pois metsästä

    Tare

    Nuorempana kuulin mailla useasti että kaikilla naapurien aukoilla metsissä oli oma nimi, oli Paloaukea, mutta oli myös Mossenaukko, ja Natikanaukko. Kaikki oli vedetty suoraan aukonteon aikoihin hankituista naapurien autoista, koneista, tai tulipalosta. En epäile ettei asiassa olisi ollut joku totuudensiemenkin, mutta asenteita mailla se kuvasti hyvin

    Tare

    Muita en tunnusta, mutta yksi joskus markka-aikana ostamatta jäänyt palsta jurppii. Ja sekin sen takia, että isotie mökille kulkee palstan läpi, ja aina aina tulee katsottua metsää ja puita, kuinka komeesti ne on toistakymmenessä vuodessa kasvanut, ja sen koko mäen hinnankin muistan, ja kun muuttelee niitä summia euroiksi jurppii entistä enemmän

    Tare

    Minulla on yhdellä kuusen taimikon kuviolla sellaisia isompi kasvuisia kuusi ryppäitä, jotka lienee muodosta päätellen syntyneen ison kuusen kaaduttua joskus. Metsä on ojitusmätästetty aikoinaan ja urat sekä samoin tietysti taimikko kiertää nätisti nämä kohdat. Haittoja en ole keksinyt, mutta mittailin että noissa kohdissa on jo moni puu 18 senttisiä, joten jossain harvennuksessa se tuntuu jo kuutioissa

    Tare

    Sellaiset sivut kuin ”Puuntuottaja, raha on paras metsäneuvoja”, heinäkuun teemassa perehdyttiin asiaan tarkasti, löytyy hakukoneella, hyvät asiantuntevat sivut mielestäni

    Tare

    Noi on isoja kysymyksiä, oman historian pintapuolinenkin tunteminen auttaa hahmottaan ja suhteuttaan asioita. Minun tapauksessa tiedän suvun historian noin 1630 luvulle asti, ja sen jälkeen on monta sotaa sodittu, muutamat nälkävuodet selätetty, muutama talo ja meijeri ryypätty, metsiä ostettu ja myyty, ja nyt ollaan tässä hetkessä isossa jatkumossa, jossa on edessä samoja haasteita kuin takanakin. Tärkeintä on tehdä niinkuin oikeaksi tuntuu, lisääntyä, ja hoitaa ympäristöä niin että kolmensadan vuoden päästäkin asutaan täällä metsien keskellä turvassa, jos ei omien niin toisten

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)