Käyttäjän tamperelainen kirjoittamat vastaukset
-
Kuonkahan monta merkkiä kolumnistien kommentointi hyväksyy?Jumitti ainakin minulla jo pikkutekstillä,ilmoitti,että liikaa merkkejä
Palaisin vielä kuusen taimien harvennuskaatoon,jota peräsin jo ketjua aloittaessani.Eilisessä Metsälehdessä kerrotiin,että tiheässä kasvavia kuusia harvennettaessa maannnousema voi levitä juuriston kautta kasvamaan jätettyihin taimiin
Luontaisesti syntyvät kuusitaimikot ovat usein tiheitä ja niitä juuri joudutaan taimikonhoidossa harventamaan,en ole juurikaan joutunut istutuskuusiani kaatamaan.Näistä taimien kesäkaadoista saataneen maaperään myös sienitautisaastunta?
Riikilän artikkeli kuusikon kesäharvennuksista oli hyvä ja ajankohtainen
Voisiko METLA antaa maannousemasienitiedotteita?Tänä keväänä kiinnostanut paljonko ja mistä lähtien sieni-itiöitä ollut ilmassa,saataisi auttaa hakkuumiehiäkin torjunnassa ja leimikon käsittelyssä?Suomalaista metsäteollisuutta ajetaan vauhdilla alas,tulevaisuudessa muun paitsi tukkipuun hintasaso laskeva.Palstat 25% ylihintaisa,ainakin alle 20 hehtaarin kokoiset.Ainakaan sijoittajien,jotka teettävät kaiken työn palkkaväellä,ei metsätilaa kannata ostaa,tappiolle menee.Iso metsäyhtiötkin ovat tämän havainneet ja myyvät metsiään tai yrittävät perustaa yhteismetsiä.
Gla kirjoittaa:>Vanhinko ei ole pelkästään nykyisen puuntuottajan, vaan myös seuraavien sukupolvien ja koko suomalaisen luonnon monimuotoisuus.<
Lisäisin että hirvivahingot ovat erittäin merkittäviä kansantaloudellisesti.Laatupuu vähenee….hirvipolitiikka on täysin vastuutonta.Ilkka Kanerva sai ehdolisen tuomion kun oli teoreettinen mahdollisuus tehdä virhe,hirvituhoissa löytyy näillä periaatteilla varmasti syylliset
Suorittava porras kirjoittaa:”Viivyttely aukon istutuksessa ja muokkauksessa aiheuttaa alueen heinettymisen. Tämä on yksi askel lähemmäksi mahdollista hirvituhoa.Toinen askel on , että jätetään taimikon tärkein hoitovaihe ,varhaisperkaus, tekemättä. 90%:lla uudistuspinta-aloista ei ole tehty varhaisperkausta . Heinää ja risua siis riittää yllin kyllin hirvien märehdittäväksi.”
Pitkälle samat kokemukset.Vielä 90-luvun alussa oli suositus jättää männyntaimikkoon lehtipuuta laatua parantamaan.Männyntaimien kanssa saman mittainen koivupusikko tosiaan piti männyt hento-oksaisina ja laadukkaina.Nyt kun alle metriset männyntaimikot pitäis raivata täysin lehtipuista vapaaksi ,männyt saavat liiaksi valoa ja osa taimista alkaa kehittyä ”räkäpuuksi”.Olen 60-luvulta lähtien ollut metsänhoidossa mukana ja en esim 70-luvulta muista kenekään puhuneen hirvien aiheuttamista taimikkovaurioista.60-luvulla tehtiin jo aukkohakkuita ja uudistamiset tehtiin yleensä männylle joko kylväen tai paljasjuurisia istuttaen
Mielestäni hirvikanta on nykyään liian suuri,tulee liiaksi taimikkovauroita.Ei hirvet sukupuuttoon kuole,vaikka kantaa pienennettäisiin järkevän metsän hoidon vaatimalle tasolle.Taimikoiden hoidossa on huolestuttavia laiminlyöntejä,jotka tulevat aikaa päälle omistajille kalliksi.Mutta,jos kaikki metsät hoidettaisiin hyvin,niin jonkun taimikossa ylisuuri hirvikanta kuitenkin ruokailisi>Taas täällä pöyhitään vanhoja ja ummehtuneita hirvivahinkotilastoja. Viimeisimmät tilastot osoittavat kiistatta vahinkojen laskeneen jyrkästi sekä metsissä , että liikenteessä . Yli 90% metsänomistajista ei tunnu välittävän hirvistä eikä taimikon kasvusta vähääkään , kun jättävät taimiot pusikoitumaan ja tuhoutumaan joko hirvien avustamana tai ilman. Loput 10 % hoitavat taimikot ajallaan ja kärsivät harvoin hirvivahingoista…ja lopuksi … jos taimikoissa on hoitorästejä , on hirvivalitus aiheetonta<
Aika polleeta puhetta,hirvipolitiika on ollut vuosia täysin kuralla,elukat ovat raiskanneet metsiä,olisi häpeämisen paikka metsästäjillä ja Valtiovallalla
