Käyttäjän tamperelainen kirjoittamat vastaukset
-
Nimimerkki Pokuralle :Kyllä nykyään jo tiedetään ,mitä puulajia kannattaa minnekin istuttaa,mutta mannnousema ja hirviongelma ohjaa uudistamista ja näyttää,että väärää puulajia laitetaan oikeisiin paikkoihin.En usko ,että luonnollinen uudistaminen pystyy vastaamaan metsätalouden taloudellisiin haasteisiin.Cityomistaja(omistus yhä enempi kaupungissa) ei kykene luonnolliseksi uudistajaksi,tarvitaan aktiivinen ote esim omatoimisia hankintahakkuita.Kun jatkuvassa kasvatuksessa toimitaan kasvavan puuston seassa,niin yhä enempi tulee puustovaurioita,maannousemaa
Hirviongelma voisi olla menestyvä kansalaisaloite!Ongelma koskee hyvin monia,probleemin hoitamiseksiei ole ollut mitään kanavaa.MTK:n aika menee EU:n kanssa teutaroidessa,sieltä pukkaa aina uutta sertifikaattia.Metsänomistajajärjestöt saavat kyllä cityväen(MTK EI saa) tuen,mutta ovat pieniä toimijoita.METLA:kin voisi ottaa ongelmaan kantaa,mutta energia menee lahopuun ,kääpien ja matojen kanssa.Poliitikot??Ei Suomessa ole nykyään karismaattisia johtajia ja päälliköitä,jotka uskaltaisvat lausuaongelman esiin
Verhopuuston hallalta suojaava vaikutus on ilmeisesti luultua pienempi.Hallata suojaamisen mekanismi usein siinä,että puiden katveessa kuusien kasvu keväällä lähtenyt hitaasti kasvuun,eikä hallalle herkkää kasvainta ole vielä syntynyt.Tooisaalta kuusin kasvu suojapuuston alla huomattavasti hitaampaaSuojapuustoefekti Matti Nykastä lainaten fifty-sixty?
Aita alkaa olla yhä ajankohtaisempi
Kysyn jesseltä,että millaisat kevyttä suoja-aitaa olet käyttänyt?Olen joskus kokeillut keltaista hirvimuovinauhaa.Tarvii hyvät tolpat
Matti Kärkkäinen sanoo,että jos tilaa 2000 mätästä/ha,niin järjestää saa vain 1600/ha.Näin käy vaikka työ tehtäisiin tuntityönä.
Parin ensimmäisenä vuotena notkahtelee.Tasan 10v sittenistutin savimätäisiin kuusia ja osa täysin moitteettomia.osassa tyvilenkoa.Toinen vaihtoehto olisi ehkä ollut istuttaminen mättään reunoille ja heinään tukehtuminen.
Paremmilleki kaivurimiehille tulee esim ojien kaivun yhteydessä paksuja savimättäitä,se on eräänlainen ikuisuusongelma.Tuota tiheää kylvötaimikkoa tarjotaan usein patentiksi hirvi-rauduskoivuongelmaan,Uudistin 90 luvulla rauduskoivusiemenpuilla 2 ha:n alueen,1/2 ha kylvettiin käsin ostosiemenellä,Maanmuokkauksena hiesumultamaalle oli ns tiheä ristiinäestys.Viiden vuoden kuluttua oli alueeaal hyvä koivutaimikko.N 10-15v kuluttua uudistuskesta lähes kaikissa taimissa oli hirvivioituksia,useimmista oli katkottu latvat ja oli nahtäviä lahovikaa ja mutkaisuutta.Paljon oli koivuja jotka olivat osittain katkenneet ja kuitenkin puu jatkoi entisen rungon kasvua,ainakin taipumapaikalla on lahoinen koro.Nyt on suunnitelmissa hakata koivunrankut pois muutama rauduskoivu suojuspuuksi ja istuttaa alue kuusentaimelle.Lähinnä olen pähkäillyt maanmuokkausta?Kyllä vaik ei?
Elikkä jos hirviä on paljon ,ne noin 5 vuoden aikana tuhoavat tiheänkin koivuntaimikon,Kuusi on viisauttaAlla listattuna metsänomistajan 7 kuolemansyntiä
1. Metsä pankkina
2. Ikuisuuskuolinpesät
3. Veroedut hyödyntämättä
4. Taimikot hoitamatta
5. Nuukailu uudistamisessa
6. Pienen metsätilan väheksyminen
7. Harvennushakkuut tekemättäTagien käytöstä pitäisi antaa jotain ohjeistusta,niitä ei juurikaan käytetä.Tagi=keskustelun sisältöä kuvaava avainsana.Nörtillä olis muutenkin tilausta.Rekisteröityjen olisi syytä nopeasti aktivoitua keskusteluissa,saataisiin palstalle lisää”virtaa”