Käyttäjän tamperelainen kirjoittamat vastaukset
-
Leevi:>>Joskus kannattaa käyttää pienehköissäkin puissa vänkää ja eritasosahausta. Kaataminenhan on periaatteessa kasausta. Kaadot pitäisi suunnata niin että kasaus olisi vain pientä siirtelyä.<<
Hyvin samoilla periaatteilla teen harvennushakkuuta,panostan aika paljon puun kaatoon,pyrin minimoimaan etenkin isojen tyvipöllien raahausta
Kyllä virtaavien jokien jäiden ylitys on koneilla riskaabelia,jokijäät ovat usein hauraampia kuin järvien.Taitaa pystyynostomiehet kiertää nämä kohteet kaukaa,jos puut pitäisi joen yli kuljetella.Menee päätehakkuukin hankinnaksi
Odottele tämän kuvion kanssa ja myy puut kun naapuritiloille tulee hakkuitaKyllä pienehkölle(pinta-ala?) kuviolle 10 metrisen joen yli rakennetut sillat tulevatkalliiksi ja ovat maisemallisesti ja etenkin rakenteellisesti ongelmallisia.Moto voi vaikka pudota jokeen!Kaivurin kuljetus?Hylkäisin siltavaihtoehdon.Tieoikeuksien hakeminen voi johtaa kalliiseen tietoimitukseen ja voit 50 v maksaa tiemaksuja saamatta kuviolta tuloja.
Ainoa järkevä ratkaisu on sopia kuletuksesta naapuripalstojen läpi tai jos sopu ei onnistu niin aina voi hakea puun kuljetusoikeutta kunnan/kaupungin tielautakunnalta.Puutavaralla on erityisoikeus kulkea tien varteen.
Kuvion myyntiä pidän hyvänä vaihtoehtona.Jo palstan myyjän olisi kannattanut myydä kaksi määräalaa,todennäköisesti hinta oliosi ollut parempi
Kärkkäinen on tuonut metsänhoitoon talousajattelua ja logistiikkaa ja osaa yhdistää sen metsänkasvatukseenMatti Kärkkäinen muistaakseni suositteli luopumaan vähäisistä jokien ja isojen purojen takaisista palstoista korkeiden korjuu- ja hoitokustannusten takia.Myyntiä rajanaapureille kannattaa tutkailla.Jokien suistomaat olivat takavuosisatoina arvokkaita karjanrehunkasvatuspaikkoja
Leeville ja Jesselle:Kaatokiilaa ei ole tarkoitus kuituhakkuulla kuljetella,mutta isoissa ja kallelllaan olevissa puissa sillä saa eritavalla nostovoimaa kuin vänkärillä.Keski-Euroopassa ei taida metsurilla olla laisinkaan vänkäriä vain repullinen kiiloja ja (muovi)leka
Ranelle:Kyllä hoitamatttomilla paikoitellen järeäksi päässeillä ensiharvennuksillakin on haasteellisia puita.Eräs tyyppiongelma männynkylvöalueilla on samasta laikusta kasvaneet 12-metriset männyt,joiden latvukset ovat kekskenään solmussa.Parempi puu on jättöpuu,huonomman poistaminen usein työlästä,runkokin taipuu ennen kuin latvukset irtoavat..Joskus auttaa viistolla poikkisahauksella pudottaminen ja sitten vänkärillä pyörittely
Taimikonhoito!<>>
Eikös tässä tilanteessa olis kaatokiilan paikka.Lyödään kireälle (vänkärin asettamisvaiheessa) ennen vas puolen kaatosahausta.Näin estetään lisääntynyt takakallistuma
Komppaan Leeviä kaatokolon syvyydestä.Kaatokolossa kait se perimmäinen viiru ratkaisee ,mihin suuntaan puu lähtee kaatumaan.Jos kaatokolon etuosassa on vinoutta ,niin puu pyörähtää?
On totta että matalalla kaatokololla saa vänkärille hyvän vipuvoiman(pitkän vipuvarren).Ajattelisin,että puun painopiste määrää saranan optimipaikan.Elikkä jos puun painopiste on kaatolon vastakkaisella puollella,niin tehdään syvempi kaatokolo.Siinä menettetään vänkärin vipuvoimaa,mutta puun paino saadaan lähemmäksi saranaa
Mukava huomata että keskustelupalstalla ei kirjoittele vain kirjoituspöytäteoreetikot vaan oikeat kaatomiehet.
Pitopuuta kannattanee jättää hivenen normaalia enempi,varoa piilosahauksia,ettei tule kannolla pyörähtämista.Jos vaijeri katkeaa,niin onko vaarana,että iskee vinssimieheen?