Käyttäjän tamperelainen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä itäminen paranee,jos peittää siementä muutamalla millillä maata.Tasaa ilmeisesti kosteus ja lämpöolosuhteita,suojaa voimakkailta sateilta ja linnuilta..Ainoastaan hienojakoisillla kuorettuvilla mailla peittäminen heikentää ulosta.
Glalle viestiä
METLAN sivun tekstiä tyvitervaksesta ja männynjuurikäävästä
Puuston kasvatuksen aikana on tärkeää estää itiötartunta tuoreiden kantojen kautta – tee harvennukset talvella tai käsittele
havupuiden kannot torjunta-aineella kesäaikaisissa harvennuksissa. Itiötartunnan seurauksena syntyy uusia elinvoimaisia
tautipesäkkeitä. Vanhat tautipesäkkeet hiipuvat ajan mittaan.
Taimikon perkauksen voi tehdä kesälläkin ilman kantokäsittelyä, sillä pienten kantojen (läpimitta alle 10 cm) merkitys
taudin levittäjänä on vähäinen.
Vältä kuitenkin energiapuuharvennuksen tekemistä kesällä
Pidä harvennusten lukumäärä minimissä, kuitenkin niin että
puiden kunto pysyy hyvänä.
Ravinnetasapainoa ylläpitävän lannoituksen ei ole todettu lisäävän tyvitervastaudin vaaraa.
Selvästi sairaat, vastakuolleet ja
kaatuneet puut kannattaa
poistaa ennen kuin puutavara pilaantuu.Tuosta taimikon sulanmaan aikaisesta kantokäsittelystä löytyy vähän ristiriitaista tietoa.Eihän esim giljotiinikourassa ole kantokäsittelykaitteitakaan(vaikka enegiapuuorjuussa käsittelyä suositetaan)
1960-luvun puolivälissä kylvettiin rei`itetystä Jaloviina- ja Koskenkorvapullosta.Ennen kylvöä siemeniä kostutetiin suovedessä ja sitten annettiin vähän kuivahtaa,että eivät takertuneet toisiinsa.Kylvön epäonnsitumisen surin syy on siemenen kuivuminen.Joskus on keväällä 2kk täysin sateetonta.Ennen Vappua pitäisi kylvömiesten jo olla liikkeellä(jos kuiva kevät ja aljkukesä)
<<<>>>>
Kantojen suojauskäsittely on tehtävä kahden tunnin aikana kaadon jälkeen.
Kuinka nykyään suhtaudutte varttuneen männyn/kuusentaimikon kesäaikaiseen harvennukseen.Käsittääkseni lahottajat iskevät näihnkin kantoihin.METLA:n tutkija asetti n 10v sitten läpimittarajaksi 5cm,elikkä tätä ohuempiin taimiin lahottajat eivät iskisi.Miten menetellään nykyään?
Urealiuostako nuo motomiehet lahontorjuntaan kesähakkuussa käyttävät?On ainakin paremmin tehonsa säilyttävää.
Kyllähän se yleensä kuuluu jonkin tapaiseen naapuriapuun ja yhteistyöhön tuo varastopaikan vastikkeeton luovutus.Ehkä ongelmia vois syntyä näistä siivottomista energiapuukasoista,niitä kun makuutellaan parikin vuotta.
Kiitos linkistä.Kyllä männynjuurikääpä yllättävän yleinen on lännessäkin.Nyt muistuu mieliin muutaman kellastuneen männyntaimen ryhmä,jotka kaatuivat.Aiemmin oletin myyrän tuhoiksi.Todennäköisesti kyseessä oli männynjuurikääpä!
Timppa:Kyllä dynaamiset ja elinvoimaiset MHY:t menestyvät uudessa kilpailutilanteessa.Valtionhallinnoossa,MK- ja MHY-kentässä on myös passiivisia toimijoita,jotka vain aiheuttavat lisäkustannuksia metsätalouteen.Ainoastaan passiivinen metsänomistaja kärsii,mutta täällähän on monesti ilmoitettu,että puuhapalstoja ja harrastumetsiä ei tarvita.
Sahateollisuutta ei yksin kantohinnan alennus auta, sillä ongelma on liian suuressa ja kertautuvassa kulurakenteessa.Tilanne on kuin sikataloudessa,tuottahintaa ei nostettu vuosiin,mutta kaupassa lihanhintaa nostettiin lähes kuukausittain,ostajat väheneeTuossa alla Kokoomuksen ryhmänjohtaja Petteri Orpon haastattelu MT:ssä 15.2.13.Siinä Timpan veroennustukset eivät saa kannatusta
<<<<>>>>>>>>>>>>>>>