Käyttäjän tamperelainen kirjoittamat vastaukset
-
Minulta loppuu sähkösopimus 5/2022.Fortum lähetti sähköposti ja tarjoaa jo nyt uutta 2vuoden sopimusta 5/22 alkaen 8 senttiä /KWh.Sain 10pv aikaa miettiä.
Mitenkähän pitäisi suhtautua? Eikös hintojen ole ennustettu laskevan keväällä ?
Nyt eletään yltiöliberaalin idealismin aikaa.Tämä näkyy eritoten EU-komission ulostuloissa esim metsien suhteen.Tästä totesi Itävallan maatalouministeri kesällä 21,että komissiolla ”ei ole minkäänlaista metsäasiantuntemusta”.Green deal ja Fit for55 on vielä pitkälti teoriaa ilman käytännön toteutuksia.Veikkaan että talouden realiteetit iskee vastaan. Katsotaan nyt EU-sosiaaalitukipaketin menestyminen,Italian selviytyminen ja Ranskan presidentinvaalit
Kilpailu pienpuusta todennäköisesti kiristyy.puupohjaisten jalosteiden kysyntä lisääntyy ja pystykuivakin puu(halpa ja helposti hyödynnettävä) kelvannee bioenergiayhtiöille tai sitten vaihtavat toimialaansa
Tuo yleinen hokema lahopuuta lisää ja lisää on uponnut hyvin normikansalaisiin.Meillähän jo tällähetkellä lahopuuta metsissä enempi kuin sataan vuoteen.Luonnon kiertolulussa kaikki madot ja koppiaiset eivät ole tarpeellisia esim täit ja luteet.Lahopuun objektiivinen funktioiden,monimuuttujien tutkinta on vaativaa,aikaa ja rahaa viepää.On suuri mahdollisuus virheisiiin pääteltäessä mistä seuraa mitäkin.Historiaa tarkastelemalla saa hyviä vinkkejä
Kun otsikon organisaatiot sanovat toimivansa vastuullisesti, sekö nyt pelottaa? Tuulenkaadot korjataan ötökkölain mukaisesti jatkossakin, aiemmin kuollutta puuta ei tarvitse korjata muutenkaan, ellei joku isompi rytö ole jäänyt korjaamatta ja haluaa siivota metsää. Ihan normaalista metsänhoidosta tuossa minusta puhutaan.
Vedät vähän mutkat suoraksi.Esim vuoden takaiset myrskypuut ei ehkä kelpaa metsäteollisuudelle.Siellä voi olla hehtaarilla useita kymmeniä runkoja Miten niiden kanssa jatkossa menetellään.Jätetäään hakkuulle/aukolle vaiko kärrättään tien varteen omistajan takkapuiksi?
Biodiversiteetin ylikorostaminen ja hyvesignalointi alkaa saada sairaita piirteitä.Energiapuusta elävä teollisuus kieltäytyy ottamasta vastaan lahopuuta.Nykyiset johtajat ovat niin nuoria,että heillä ei ole kokemusta ja näkemystä esim 50-60-luvun Suomesta.Nykyisissä metsissä syntyy lahopuuta moninkertaiset määrät sotien jälkeiseen aikaan verraten:Myrskypuiden keruu sattumanvaraista,vielä vähemmän kerätäään kirjanpainajatuhoja,hakkuujätettä paljon runsaammmin.Mihin tutkimuksiiin perustuu nykyinen pohjaton lahopuun tarve ?Kaikki toistaa kritiiikittömästi samaa hokemaa?Tällä menolla Suomi on enempi luonnontieteellinen(?) museo vai sanoisiko nykyaikainen hölmölä?
Olin 60-luvulla MHYssä kylvämässä,mäntyjä istuttamassa,metsäteknikon leimausapulaisena.Itse maatilalta lähtöisin ja metsänomistajana ja metsissäkulkijana 60 vuotta.Ei tuolloin ollut tuulikaatoja(kaikki kerätty pois) ,eikä muistaakseni pystykuiviakaan(kerätty).Mitenkä metsäluonto silloin selvisi niin vähällä lahopuulla?
Palstalle kirjoittavat ovat järjestään kääntyneet ”lahopuu-uskovaisiksi”.kysyisin mihin perustatte käsityksenne lahopuun tarpeellisuudesta a) kun riittävän usein ”lahopuuta lisäättävä” tiedote toistuu.,miellätte sen tarpeelliseksi b) olette tutustuneet hyvin tehtyihin vertaisarvioituihin tutkimustuloksiin?
Ja vielä:.Mitenkä metsäluonto silloin selvisi niin vähällä lahopuulla 60-luvulla?
Näen Kemeratuet ensijaisesti Valtiontalouden keinona parantaa kansantaloutta.Jos taimikot jäävät hoitamatta,tiet kunnostamatta(tätä tapahtuisi ilman Kemeraa),niin tulevaisuuden metsätalouden tulos pienisi,vientitulot,henkilöverot.yhtiöverot,varainsiirto-perintöverot vähenisivät.
Arkipäivän keskusteluissa Kemerat nähdään vain metsänomistajille suunnattuina tukina
JPitkonkaan koulutus(arkkitehti) ei kovin hyviä valmiuksia anna metsätalousosaajaksi.On kuitenkin maltillisempi kuin nämä ”fillarikommunististit” kuten E Kari Ja iris Suomela.
Emman on tietysti vedettävä äärivasenta linjaa,kun on pätkäministeri muuten ei monikaan muistaisi valtioneuvoston jäsenyyttä
