Käyttäjän TaJu kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • TaJu

    Istutin toukokuussa omalta taimitarhalta 3-vuotiaita avojuurisia kuusentaimia, joiden pituus oli siinä 40 cm. Kävin kiertelemässä nyt puolukkareissulla istutuksilla ja kyllä uutta kasvua oli huonoimmissakin viitisen senttiä, parhaissa lähenteli todella 20 cm.
    Näin minulla on kyllä kautta aikojen tapahtunut. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Avojuurisissa on sitä juuristoa kyllä paljon ja kun sen kunnolla levittää, eikä työnnä tainta kuin puukkoa tuppeen, niin heti lähtee kasvu käyntiin. Näinhän se tapahtuu taimien koulimisvaihessakin.
    Osa jäi vielä istuttamatta, joten ensi keväänä on tarkoitus istuttaa kolmisen tuhatta 4-vuotiasta tainta.
    Näin isoilla taimilla mätästetylle alueelle istuttamisesta seuraa se, ettei heinäämistä tosiaankaan tarvita missään vaiheessa.
    Suotta taas nälvitte AC:lle. Kysyisitte mieluummin asiallisesti,

    TaJu

    Nämä etusivulta poistuneet jutut varmaan menevät monelta ja monesti ohi. MInäkin lueskelin vasta nyt tämän, kun on niin paljon muuta puuhaa eikä näin eläkeläisellä ole edes lomaa, jolloin olisi paremmin aikaa.
    TaJu tulee etunimien alkukirjaimista. Emäntä sen keksi. Sanoi, että siihen on myös hyvät perusteet. En kyllä tajua, miten niin…

    Jatkakaapa vielä osallistumattomat tätä vähän kevyempää palstaa, jonka mielestäni (vilpittömästi!) ilkikurinen nero aloitti.

    TaJu

    Kahtena keväänä olen booriravinnetta levitellyt. Ensimmäinen oli noin kaksi-kolmimetriseen männyntaimikkoon viisi vuotta sitten. Silloin lähetin neulasnäytteen analysoitavaksi. Tulos alkoi näkyä seuraavana kesänä ja näkyy yhä, kun haarovat ja kuolevat latvat muuttuivat reheviksi, vähintään puolimetrisiksi, suoriksi huiskaleiksi.

    Toisen kerran levittelin booriravinnetta tänä keväänä juuri istuttamilleni avojuurisille kuusentaimille alueella, jossa kuusta oli jonkin verran isojen hieskoivujen alla, mutta latvavikaisina lähes kaikki. (Alue on vanhaa peltoa, johon kuusi katsottiin mäntyä sopivammaksi metsää uusittaessa. Heinän pelossa siis isot taimet mättäisiin.)
    Lannoite taimivakkaan ja pikku kipolla puolisen desiä taimen ympärille. Helppo ja nopea tapa.
    Samoin levitettiin ensin mainitsemalleni taimikolle, mutta noin kahden desin kauhalla huitaisemalla pitkin taimiriviä.

    Aikanaan levitin moottoriruiskulla vesakontorjunta-ainetta taimikkoon. Ilman hengityssuojaimia! Työn tein tuulisella säällä ja yritin toimia niin, ettei ainetta tulisi ainakaan hengitykseen. Enää en kyllä tekisi niin ja kavahdan kaikkia litkujen ruiskutuksia..

    TaJu

    Samantapainen tilanne minullakin kuin Kt:n Tanelilla. 70-luvulla minulta alettiin vaatia MYEL-maksua, mutta kun päätulo oli teollisuudesta, ei metsätaloudesta olisi ollut mitään järkeä maksaa lisämaksuja isomman eläkkeen toivossa. Eikä se innostanut muutenkaan. Hain vapautusta ja laskelmieni mukaan tein viisaan ratkaisun.

    TaJu

    Aukusti näkyi kirjoittavan: ”M y ö s auringonvalolla…”, joten Suden jälki nyt kommentoi liian pikaisesti.

    TaJu

    Niinhän se Kärkkäinen neuvoo ja moni säestää. Oikeassa varmasti ovat, mutta yksi seikka ei ole tullut esille vanhoista opeista puhuttaessa.
    Silloin istutettiin a v o j u u r i s i a taimia. Jos ne ehtivät aloittaa kasvun ja ne irroitettiin, niputettiin, säkitettiin ja siirrettiin metsään vasta kesällä, hullusti kävi, taimi ”nuupahti”. Jotkut jaksoivat virota uudelleen, iso osa ei.
    Tänä keväänä olen istuttanut vajaan hehtaarin alan avojuurisia, 1 m + 2 a kuusentaimia, pituus puolisen metriä. Kokemukseni mukaan olen varma, että menestys on taattu, vaikka kinoksen pohjia näkyi paikoin teiden varsilla istutuspäivinä, routaahan ei tänä talvena ollut ainakaan täällä. Taimet olen itse kasvattanut, kuinkas muuten…

    TaJu

    AC:lle vielä
    Juuri sen takiahan minä heitinkin esille sen seikan, että onko ainoa myyrien hävittäjä pien- tai suurpeto. Tietääkö joku, mitä talven sääolot vaikuttavat myyrien selviytymiseen, onko siitä virallista tutkimusta? Eikö se tunnu varsin mahdolliselta, että suuri myyräkato tulee, jos sään vuoksi elinolot muuttuvat sellaisiksi, ettei sitä varpua saa kuin hakulla ja kirveellä esille.
    Sitten vastaavasti, jos vain kevyt lumi peitää maan ja alla tunnelit tulevat myyrän juoksuvauhtia taimelta toiselle, myyräkanta monikertaistuu.
    AC ja joku muukin tutkija varmaan tietää vastauksen tähänkin.

    TaJu

    On tullut monesti viime vuosina kehuttua Antonin näkemyksiä ja ideoita, sillä kirjoitustyylistään huolimatta ne ovat olleet asiantuntemusta henkiviä. Nyt en oikein päässyt jyvälle, miksi AC arvostelee kommenttiani sääoloista ja myyrien selviytymisestä perustellen sitä lumikon ruokahalulla. Selittäisitkö ystävällisesti.

    TaJu

    Varmasti on tutkittu, mutta en ole nähnyt juuri otettavan esiin sellaista seikkaa kuin s ä ä o l o j e n vaihtelua myyräkantoihin. Aivan ajatustyönä minusta tuntuu, että myyrien selviytymiseen talven yli vaikuttaa hyvin paljon se, milloin tulevat pakkaset, milloin lumi, sulaako lumi välillä, milloin sataa vettä ja minkä verran. Kulkeutuuko vesi myyränkoloihin ja jäätyy maanpintaan jne. Kaikki tämä vaikuttaa ravinnonsaantiin ja liikkumiseen.
    Syömättä myyrät eivät kuitenkaan talven yli selviä, eivät luultavasti viikkoakaan. Märkään ja jäiseen pesään voi myös paleltua varsinkin nälissään. Poikastuotto varmaan myös luonnonlakien mukaisesti romahtaa, jos olosuhteet ovat hengissä pysymisen rajoilla.
    Poroista en paljoa tiedä, mutta uutisten mukaan nälkäkuolema uhkaa niitä, jos pintakasvillisus on jäätyneen loskan peittämä. Eiköhän sama koske pienempiäkin kasvien syöjiä.

    TaJu

    Lueskelin illan mittaan monia palstoja ja mitä typeryyksiä sieltä tulikaan vastaan. Olen seurannut vuosikaudet keskusteluja täällä ja monesti kirjoittanut itsekin tilanteeseen sopivilla nimimerkeillä. Nyt olen kyllä sitä mieltä, että uudistus on epäonnistunut täysin. Emme me tällaista kaipaa.
    Aiheita on lähes mahdoton seurata. Ei voi tietää, kenelle kukin vastaa. Ketjun aloittajalle eivät vastaukset ole useinkaan suunnattuja vaan useimmiten jollekin vastaajalle, jota ei tietenkään ole mainittu. Ja näin sen systeemin piti edetäkin, että kommentoidaan asioita niiden muotoutuessa. Ei kai toimitus kuvittele, että keskustelupalsta on sitä, että joku k y s y y ja asiasta kiinnostuneet vastaavat hänelle. Osa toki kysyy, mutta useimmat haluavat vain esittää mielipiteensä, keskustella aiheista.
    Syytä on nyt niin sysissä kuin sepissäkin. Muutamat – ja nimenomaan suurin osa – kirjoituksista on asiatonta roskaa! Haluammeko me, että palsta lopetetaan?! Sehän tällaisesta seuraa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)