Käyttäjän Taiki kirjoittamat vastaukset
-
Ihme vänkäämistä. Jos on 60-70 hehtaaria metsää voi tehdä hehtaarin päätehakkuun vuottakohden ja lisäksi 2-3 hehtaaria harvennuksia. Kasvatus jatkuvaa ja tehokasta ja tulovirta tasainen ja puustopääoma lisääntyy jalostettujen taimien käytöllä.
Kyllä. Tuoltahan se näyttää jos metsään jäävän puuston arvo huomioidaan vasta päätehakkuussa.
Kun mitään ei asiasta tiedä herää epäilys ns. luovasta kirjanpidosta.
Kiinnostavaa olisi tietää kuinka tarkasti valvotaan rahastojen kirjanpito käytäntöjä tase-arvojen ja tuloslaskelman välillä. Siis pienennetäänkö tasearvoja samassa suhteessa kuin hakkuita tehdään.
Korkeiden tuottoprosentien tekeminen on mahdollista jos hakkuut merkitään tuloksi ja tasearvoa tiputetaan vain osittain.
Homma toimii niin kauan kuin mummot työntää rahaa rahastoille ja hakkuukypsiä metsiä on saatavana vaikka ylihintaan.
Jossakin kohtaa kosahtaa.
Oletteko huomanneet, että tämän kaltaisilla uutisilla tullaan ulos aina sunnuntai aamuisin. YLE:n viherpipertäjätoimittajien tietoinen ja suunniteltu tapa vaikuttaa kritiikittömästi tavisten mielipiteisiin.
Täällä Etelä-Savossa eräpomo sanoi, ettei valkohäntiä metsästetä että saataisiin uusi riistaeläin saalistettavaksi. Toisin sanoen haitoista viis kunhan saadaan äijälaumalle kivaa tekemistä.
Onkohan noilla rahastoilla sama systeemi metsän arvostuksessa kuin normaali osakeyhtiöillä. Omistan pienen palan omistamani oy:n kautta. Kukaan, ei verottaja ei tilintarkastaja eikä kirjanpitäjä ole ollut kiinnostunut alueen tasearvosta vaikka hakkuita on tehty. Tulot tulee tuloslaskelmaan, mutta tasearvo on hankintahinta. Ilmeisesti voisin hakata viimeisen risun (mitä en tee) ja metsälön arvo taseessa pysyisi entisenä. Arvonalennus tulisi tappiona esiin vasta kun alue myytäisiin pois.
Jos rahastot voivat toimia samoin hyvän tuoton näyttäminen on helppoa.
Kuusikymmentä vuotta sitten ei ollut minkkejä eikä supeja.
Oksapuu.
Kunnolliset, hyvällä lantiovyöllä varustetut valjaat on parhaat. Ei ole hartiat ”tulessa”.
Taimivakka kiinni raivaussahan valjaisiin. On hyvä.
Miljoona sinne ja miljardi tänne. Suhtautuminen velkaan on muuttunut pitkään jatkuneen nolla korko vaiheen aikana. Velka on nykyisin enemmänkin saavutettu etu jota ei ole tarkoituskaan maksaa pois. Tämä näkyy niin yksityishenkilöiden kuin maan hallituksenkin toimissa ja asenteessa.