Käyttäjän Taiki kirjoittamat vastaukset
-
Perkolta taitaa puuttua käytännön kokemus metsätaloudesta kokonaan.
Ja jk:n hakuussa jätettävän puuston korkovaikutuksella ei sitten ole mitään vaikututsta? Se vaikuttaa koko tilan pinta-alaan ja on jatkuva. Ei ole merkitystä alhaisemmalla kantohinnalla, ei pienenmällä kasvulla/ha, ei menetetyllä jalostushyödyllä eikä lisääntyneillä tuulituhoilla.
Pitää olla todella vahva uskossaan jos tuota toteuttaa muualla kuin pihapiirissä tai puistometsäkohteissa.
Ihme vänkäämistä. Jos on 60-70 hehtaaria metsää voi tehdä hehtaarin päätehakkuun vuottakohden ja lisäksi 2-3 hehtaaria harvennuksia. Kasvatus jatkuvaa ja tehokasta ja tulovirta tasainen ja puustopääoma lisääntyy jalostettujen taimien käytöllä.
Kyllä. Tuoltahan se näyttää jos metsään jäävän puuston arvo huomioidaan vasta päätehakkuussa.
Kun mitään ei asiasta tiedä herää epäilys ns. luovasta kirjanpidosta.
Kiinnostavaa olisi tietää kuinka tarkasti valvotaan rahastojen kirjanpito käytäntöjä tase-arvojen ja tuloslaskelman välillä. Siis pienennetäänkö tasearvoja samassa suhteessa kuin hakkuita tehdään.
Korkeiden tuottoprosentien tekeminen on mahdollista jos hakkuut merkitään tuloksi ja tasearvoa tiputetaan vain osittain.
Homma toimii niin kauan kuin mummot työntää rahaa rahastoille ja hakkuukypsiä metsiä on saatavana vaikka ylihintaan.
Jossakin kohtaa kosahtaa.
Oletteko huomanneet, että tämän kaltaisilla uutisilla tullaan ulos aina sunnuntai aamuisin. YLE:n viherpipertäjätoimittajien tietoinen ja suunniteltu tapa vaikuttaa kritiikittömästi tavisten mielipiteisiin.
Täällä Etelä-Savossa eräpomo sanoi, ettei valkohäntiä metsästetä että saataisiin uusi riistaeläin saalistettavaksi. Toisin sanoen haitoista viis kunhan saadaan äijälaumalle kivaa tekemistä.
Onkohan noilla rahastoilla sama systeemi metsän arvostuksessa kuin normaali osakeyhtiöillä. Omistan pienen palan omistamani oy:n kautta. Kukaan, ei verottaja ei tilintarkastaja eikä kirjanpitäjä ole ollut kiinnostunut alueen tasearvosta vaikka hakkuita on tehty. Tulot tulee tuloslaskelmaan, mutta tasearvo on hankintahinta. Ilmeisesti voisin hakata viimeisen risun (mitä en tee) ja metsälön arvo taseessa pysyisi entisenä. Arvonalennus tulisi tappiona esiin vasta kun alue myytäisiin pois.
Jos rahastot voivat toimia samoin hyvän tuoton näyttäminen on helppoa.
Kuusikymmentä vuotta sitten ei ollut minkkejä eikä supeja.
Oksapuu.
Kunnolliset, hyvällä lantiovyöllä varustetut valjaat on parhaat. Ei ole hartiat ”tulessa”.