Käyttäjän Svedu Petteri kirjoittamat vastaukset
-
Kesäharvennuksessa koneet jättää helposti uria ja vaurioittaa juuria märällä maalla. Itse en ainakaan koivikkoon laskisi isoja koneita kesällä harventamaan. Enemmin itse tehden. Toinen asia on kolhut. Kaikissa puissa touko-kesäkuussa on kuori herkässä.
Aloittajalle. Jos et ole metsäalan ammattilainen, niin tee normaali harvennus siihen koivikkoon. Ei siitä liian harvaa tule. Nim. merk. ”kokemusta on”:). Ensin on ensiharvennus, sitten on täydennysharvennus ja lopuksi viimeistelyharvennus.
Talvella lumi tietysti hidastaa. Itse kun teen, niin harventelen syyskuu-joulukuun aikana, kun on aikaa oikeiden töiden ohessa. Kun tekee selvät kasat, puut voi ajaa talvella pois. Maaliskuu on kyllä työlästä aikaa, jos pitää tyvet lapioida, tai jos on suojalunta 0,5 m. Aika nopeasti alkaa keväällä mahla virtaamaan, joten omaan käyttöön puut ei ole niin hyviä.
Jos puut tulee itselle ja ala on pieni verrattuna käytettävissä olevaan aikaan, voisi poistettavat puut kaulata ja kuivattaa pystyyn. Saisi kuivempaa raaka-ainetta. Koskaan en ole kokeillut, mutta joskus voisi testata.
Jos kyseessä on pienehköt käsipelissä ajetut kivet (5-20 cm), niiden alla oleva maa kantavaa (ei mutaa), näitä kiviä tulee tasainen kerros koko tien leveydelle (esim. 30-50 cm) ja päälle ajetaan mursketta joka voi mennä kivien väliin, niin tulee varmasti käyttökelpoinen tie omaan käyttöön. Jos pätkä ei ole pitkä, eikä tie elintärkeä, niin sittenhän sen näkee. Turha alkaa mylläämään koko tienoota etukäteen. Kivet on kyllä hyvä tasoittaa koko tien leveydelle, jotta tien rungossa on samaa tavaraa. Ei niin, että tien toinen reuna on vanhaa kivirauniota ja toinen reuna soraa.
Hevosella pääsee vieläkin kapeampaa uraa:)!
Jos sieltä metsästä hakee vähänkin isompaa puuta (ensiharvennus), niin kyllä puut pitää jäädä niin harvaan, että sinne 2,5-3 m ajouran saa samalle maataloustraktorille ja normaallille aisaohjatulle kärrylle. On se varmasti hyvä, mutta ei voi olla suurella joukolla tarvetta sille, jos hinta on nykyistä melko yksinkertaista rakennetta selvästi kalliimpi.
”3 metrin raja on silti tarpeen, koska on syytä epäillä meren pinnan nousevan. Rakentaminen on vielä pitkäjänteisempää puuhaa kuin metsätalous, joten rivikansalaisen on vaikea ennustaa tulevaisuutta rakennusten tai infran elinkaaren puoliväliä kauemmas.”
Asia voi olla noin energiapuun kanssa. Hieman kyllä tuntuu siltä, että jäkäläkankaalla kasvava mänty on pitkäikäisempi kuin pellolle kyhätty tikkurunkoinen kipsilevyunelma uusimmalla talotekniikalla.
En pitäisi lehtikuusta hyvä polttopuuna. Oikeastaan vihoviimeisiä. Kyllähän se palaa, kun saa kuivaksi. Mieluimmin kuitenkin ennemmin vaikka leppää.
Oma lehmä ojassa. Kyllä sitä naapurin papan palstaa kannattaa hieman sivusilmällä katsella ja tehdä yhteistyötä. Hyvä pysyä ainakin väleissä. Eihän sitä tiedä, vaikka joskus myisi palstan sopuhintaan reippaalle ja rehdille naapurille. Tapauskohtaista keskustelua. Joskus on parempi olla täysin hiljaa naapurin suhteen, jos on kovin erilainen ajatusmaailma.
Pitää soittaa ja kysyä, että viettekö te sitä kasaa pois, vai vienkö minä omaan käyttöön?
Puun myynti voi ollakin pitkä prosessi. Voi mennä pari vuotta, ennen kuin hakataan (jos ei muuta sovita). Loput puut ja kannot häviää 2 vuoden päästä. Menee neljä vuotta, ennen kuin paikat ovat puhtaat.
Taitaa olla niin, että mitä kauempana se kasa on tarvepaikasta, sitä todennäköisemmin se jää sinne, jos keräilyyn ei ole aikaa (rahaa) ja puulle ei ole tarvetta. Niin minäkin teen metsässä. Jos on pieni puu kauempana ajourasta, niin jääkööt sinne maahan kaadettuna.
Ymmärrän kyllä niin, että riittää kun ojan pohja on auki ja vesi virtaa. Jos oja on kuitenkin kasvanut täysin umpeen sammalta ja painunut muutenkin tasaiseksi, ei kapeasta ojasta ole paljoa iloa.
Tuo lavahomma voisi toimia tasaisella suolla. Meilläpäin maasto on sen verran kivistä ja möykkyistä, että ei noille lavoille taida helpolla löytyä riittävän suoraa alustaa. Niissä on oma virittely. Voisi olla helpompaa sopivan pienellä kaivinkoneella, joka menee ojan päällä, jos oja ei ole erityisen suuri.
Itsellä ei ole märkiä suomaita. Ajatus onkin se, että ojat kaivetaan kunnolla taimien istutuksen yhteydessä jos tarvitsee ja sitten niillä mennään päätehakkuuseen saakka. Vaikka tulisikin hieman haittaa huonoista ojista, on se haitta pienempi paha, kuin ojan kaivamisen kustannus ja nilkoontuneet puut.
Marjamoto on samaa sarjaa kuin taimikonkitkentäkone. Voisi toimia tasaisella jäkäläkankaalla. Onhan niillä jo marjaharavia, jolla juosten kauhoo marjat ja lehdet mukaan. Homma on niin kevyttä, jotta ihmiskäsi ja käsityökalu on nopein vaihtoehto.
Jos taimia tarvitsee 1000-3000 kpl, niin onko paljon muita vaihtoehtoja kuin MHY? Taimitarhoilta ei edes ilkeä kysyä. Eikä ne varmaan pieniä eriä edes myy. Toisaalta pienessä erässä euromääräinen välityspalkkio on pieni. Ihan kiva, kun joku tuo taimet oikeaan paikkaan. On niissä taimissa kuskaamista ja junailua keväällä.