Käyttäjän Svedu Petteri kirjoittamat vastaukset
-
Omia ajatuksia vähemmällä kokemuksella.
Isojen koneiden kanssa mennään metsään kesällä tekemään päätehakkuuta. Ei tehdä harvennuksia, koska alkukesästä kuori irtoaa helposti pystyyn jäävistä ja tulee juuristovaurioita.
Itsellä aukot ovat pienehkojä, eli 0,5 – 3 ha. Periaate on, että jättöpuita ei jätetä. Kaikki keralla nurin. Jos 0,5 ha alueelle jättäisi vielä puuryhmiä, niin taimien kasvu heikkenee niiden lähimaastossa. Tuuli kaataa puita ja koivut kuolee pystyyn. Enemmin panostaa hyvään taimikonhoitoon ja nopeasti uuteen metsään.
Metsäautotiet ovat hyviä. Kohtuus kuitenkin kaikessa. Tiet maksaa ja niissä on kunnossapitoa. Turha tehdä isoa tietä joka nurkkaan. Ei saa tien rakentamiskustannuksia helpolla takaisin, jos maa ei ole soraharjua. Enemmin hyvä tie yhteen nurkkaan ja siitä kohtuullinen matka ajokoneella eri kohteisiin.
Puut myydä sille, joka aidosti tarvitsee ko. puulajia. Yksityinen saha ja pylväiden ostajat ovat hyviä vaihtoehtoja hyvälaatuiselle päätehakkuulle. Sellufirmalle myynnissä on riski, että silputaan surutta kuitupuuksi tarpeiden/ohjeiden mukaisesti.
Paljonko sinulla on pinta-alaa, johon pitää levittää?
Onko sinulla myöhemmin käyttöä minkälaiselle ruiskulle?
Onko sinulla hyvät tilat säilyttää varusteita, vai olisi ruisku jossakin maalla vajassa oman onnensa varassa?
Juu, otsikkohan oli hieman viimeisen päivän tuomion mukainen. Toisaalta jo nimeen on sidottu jollakin tavoin sininen väri, niin silloin se jää historiaan.
Markkinat ovat varmaan aika lailla kyllästyneet. Kovin paljon uusia putkia ei mene vuodessa. Uudet ihmiset ei taida paljoa innostua hommasta. Vanhat tekee vanhoilla välineillä niin kauan kuin ne toimii.
Valmistajan pitäisi mainostaa kotimaassa valmistuksella. Jos vielä keksisi joitakin pieniä parannuksia, voisi se auttaa. Tositekijöille voisi olla kevyempi malli. Taitaa olla jo nyt niin pienet ainepaksuudet, jotta tavallisesta hiiliteräksestä ei kevyempää saa.
Jälleenmyyjäksi pitäisi löytää joku, joka ei ota kovin isoa siivua välistä ja harrastaa postimyyntiä. Voisi olla Husqvarnan tai Stihlin jälleenmyyjä tai esim. Motonet, joka toimii isoilla paikkakunnilla. Savotan puodissa on punaisia putkia.
Väriksi voisi valita vihreän! Harvemmin nuo taitaa heinikkoon hukkua.
Hyvä juttu tuossa on se, että ei yrityksen talous ja kenenkään muun tuohon kaadu. Yritykselle varmasti hyvää täytehommaa tehdä isompien tilauksien välissä noita varastoon.
Paljon puhutaan taloudellisesta tuotosta. Voi miettiä, että mikä on tien takaisinamaksuhinta, jos ajetaan soraa/murketta suuri määrä.
Tien kunnossapitämisessä on myös kustannuksia, kun niittää pientareet ja lanaa, jos on tavaraa mitä lanata.
Minusta hyväkuntoinen lyhyt tie on parempi, kuin sopivasti upottava, jonka avulla pääsee perille saakkaa. Huonoa tietä saa olla jatkuvasti korjaamassa ja tulee riitaa, että kuka sen rikkoi. Parempi ajaa metsäkoneella vaikka muutama sata metriä pitempi matka.
Jonkinlainen tie ja kulkuyhteys pitää tietysti olla. Perusvaatimus, jotta löytyy puille ostaja. Onhan se myös hieno ajaa autolla kohteen viereen.
Tapauskohtaista harkistaa, eikä turhaan tehdä mitään liian suurta.
Kyllä asia taitaa olla niin, että reitti pysyy vain sovinnolla siinä. Jos reittiä ei ole kirjattu mihinkään viralliseen järjestelmään, eikä ole tierasitteen tapaista, niin minkäs sille maanomistajalle voi. Siinä nyt vain menee polku, jossa ihmiset kävelee jokamiehen oikeudella. Maanomista nyt vain sattuu kaivamaan ojia ja puita polulle. Kukaan ei kiellä loivapiirteisten kuoppien ja ojien kaivamista omalle maalle. Sen sijaan kaikki ansat ja jäteöljyjutut ovat rikollista toimintaa.
Nyt pitäisi jonkun, joka on hyvissä väleissä ko. henkilön kanssa, keskustella että mistä homma kiikastaa? Voisiko reittiä esim. hieman muuttaa, jotta hän olisi tyytyväinen? Pieni rahallinen korvaus kunnalta?
Asian selväksi heti kättelyssä! Porukalla katsotaan rajan paikka ja se on sitten siinä. Pyykit päihin. Aika mielenkiintoinen mökkiyhteisö, jos olisivat kunnolla riidoissa. Todella lomasta nauttimista mökillä.
Tämä voisi olla ihan hyvä:
http://www.lakeudenkone.fi/tuotteet.html?id=75/813
(Husqvarna 345FR)Itse olen silloin tällöin sahannut tällä. Ihan hyvät valjaat. Ainoastaan bensaletkun murtuminen 2-3 vuoden välein on ongelma. Uusissa on tehty varmaan parannuksia asian suhteen. Joka suhteessa perusversio.
Jos pidät sahasta hyvää huolta, niin se kestää 20 vuotta, jos esim. sahaat 1-2 viikkoa vuodessa harrastusmielessä.
Jos vielä epäröit, niin lainaa joltakin sahaa. Jos et innostu aidosti, niin et osta turhaan sahaa.
Ensimmäinen tapa vältellä erimielisyyksiä on myydä puut sellaiselle, joka aidosti tarvitsee hakkuukohteen puita. Turha myydä pylväsmänniköitä sellufirmoille. Tukit myydään niille, jotka tukkeja aidosti tarvitsee. Ei tule niin helpolla keskustelua katkonnasta ja ihmettelyä kuitukasan suuruudesta.
Jos taimet ovat isoja, niin laita pieneen oksaan se nauha. Pienissä taimissa ei näitä oksia ole. Ei ole kyllä itsellä hangannut, vaikka on varressa.
Onko alkuperäiset taimet miten isoja? Jos niillä on jo 2 V ikää ja lisäät yksittäisiä taimia väliin, niin istutat silloin kuitupuita. Tahtovat jäädä alkuperäisten varjoon, jos kasvuolot ovat samanlaisia. Jos on isompi tyhjä alue, niin silloin täydennys on järjevää.
Metsään ei kannata mennä maata tonkimaan millään pyörillä kulkevalla koneella. Helposti löytyy jokaisen pyörän eteen kivi tai juurakko. Lisäksi kauhan alueelle pehmeää maata, niin siinä ollaan.
Jos maaperä on sellaista, että pyöräkoneella pääsee hyvin, niin ei se ojia paljoa tarvitse. Toinen ongelma on koneen koko. Ei tarvitse olla kummoinen juurakko, kun se on vanhalle pyöräkoneelle iso haaste. Menee aikaa, kun pitää juuria kuokkia poikki ympäriltä. Ei lähde kertanyppäisyllä.
Suosittelen ammattimiestä sopivalla telakoneella metsähommiin. Pienillä koneilla voi keskittyä tonttipuuhasteluihin ja pienien teiden ojien aukaisuun.
Itse en ole maata kaivanut muuta kuin lapiolla, mutta sivusta olen seurannut.