Käyttäjän Svedu Petteri kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 124)
  • Svedu Petteri

    Jos tekee ensiharvennuksia, niin kaikki tämän lehden keskustelupalstan ihmiset ovat tietysti tehneet ennakoraivauksen hyvissä ajoin ja poistaneet kaikki turhat puut pois.

    Metsää on myös kasvatettu sopivan harvana, joten poistettavia puita on kohtuullinen määrä ja ne eivät ole ihan pieniä. Tällöin kantojen maalailu ei ole liian iso urakka. Vanha maalipönttö2,7 L ja 75 mm pensseli. Kaataa esim. 10-20 puuta ja maalaa heti kaadon jälkeen. Tekee sitten ne kaikki.

    Jos on apuhenkilö, niin hän voi maalata kantoja ja kasata puita.

    Kannattaa tehdä alueita, joissa kantoja on vähemmän. Tekee pakkasilla tiheät puskat.

    Jos kaadetuissa on jo ennestään lahoa/tyvitervasta reilusti, niin mitä niitä sitten maalailemaan…

    Svedu Petteri

    Jatkuvasta kasvatuksesta vouhottaa ne, joilla ei ole itsellä metsää tai metsänhoidolla ei ole taloudellisia tavoitteita.

    Tarkennus: Ei tietenkään koske Haapaa.

    Svedu Petteri

    Kaivinkonemiestä ei sovi laskea koneen kanssa kauhanulottumaa lähemmäksi puita. Leimoja tulee helposti.

    Kaivinkonemies ei myöskään sovi hakepuiden ajoon metsässä. Tulee maata helposti kasaan mukaan.

    Svedu Petteri

    Valkoinen pitkähihainen suunnistuspaita on paras mahdollinen raivaussahahommiin lämpötilan ollessa 25-30 oC. Ei polta aurinko ja on ilmava.

    Suunnistushousut sopii myös, jos ei ole vattuja/nokkosia, eikä lennä pahasti silppua terästä jaloille. Usein on itsellä tavalliset työhousut.

    Lyhyet ja kevyet suunnistussaappaat ovat hyvät yleisjalkineet heinäykseen ja raivaussahatyöhön, jos on märkää. Lahkeet saa päälle, joten ei mene tavaraa kenkiin.

    Harrastelijalle ja liian vähän aikaa omaavalle kevyet varusteet ovat hyvä asia. Jaksaa tehdä hommia muutaman päivän pitempään.

    Urheilusta tuli mieleen, että voisi olla joskus 10000 metrin juoksukisa metsurinvarusteet päällä viileään vuodenaikaan.

    Svedu Petteri

    Itse olen harrastanut kuusentaimien ”tasoituslannoitusta”. Alat ovat 1-2 ha. Ostan keväällä kaupasta pari 40 kg säkkiä puutarhan Y2:sta.

    Kuljen taimet läpi. Jos on pienempi taimi kuin muut (huonompi kasvupaikka tai alunperin pieni), niin nille ripaus apulantaa. Isoimmille ei mitään. Näin teen 2-5 vuoden päästä istutuksesta.

    Lopputulos näyttää ihan hyvältä. Aikaa myöten hyvät taimet kasvaa tietysti paremmin ja paremmalla kasvupaikalla olevt kasvaa paremmin. Ompahan lähtö ainakin kaikille sama.

    Ei ole tuntipalkan suhteen huippukannattavaa, mutta harrastusluontoista reippailua päivä tai pari lumien sulamisen jälkeen. Tulee samalla katsottua missä kunnossa taimet ovat ja onko kohta siistimistä raivaussahalla.

    Svedu Petteri

    Omia ajatuksia vähemmällä kokemuksella.

    Isojen koneiden kanssa mennään metsään kesällä tekemään päätehakkuuta. Ei tehdä harvennuksia, koska alkukesästä kuori irtoaa helposti pystyyn jäävistä ja tulee juuristovaurioita.

    Itsellä aukot ovat pienehkojä, eli 0,5 – 3 ha. Periaate on, että jättöpuita ei jätetä. Kaikki keralla nurin. Jos 0,5 ha alueelle jättäisi vielä puuryhmiä, niin taimien kasvu heikkenee niiden lähimaastossa. Tuuli kaataa puita ja koivut kuolee pystyyn. Enemmin panostaa hyvään taimikonhoitoon ja nopeasti uuteen metsään.

    Metsäautotiet ovat hyviä. Kohtuus kuitenkin kaikessa. Tiet maksaa ja niissä on kunnossapitoa. Turha tehdä isoa tietä joka nurkkaan. Ei saa tien rakentamiskustannuksia helpolla takaisin, jos maa ei ole soraharjua. Enemmin hyvä tie yhteen nurkkaan ja siitä kohtuullinen matka ajokoneella eri kohteisiin.

    Puut myydä sille, joka aidosti tarvitsee ko. puulajia. Yksityinen saha ja pylväiden ostajat ovat hyviä vaihtoehtoja hyvälaatuiselle päätehakkuulle. Sellufirmalle myynnissä on riski, että silputaan surutta kuitupuuksi tarpeiden/ohjeiden mukaisesti.

    Svedu Petteri

    Paljonko sinulla on pinta-alaa, johon pitää levittää?

    Onko sinulla myöhemmin käyttöä minkälaiselle ruiskulle?

    Onko sinulla hyvät tilat säilyttää varusteita, vai olisi ruisku jossakin maalla vajassa oman onnensa varassa?

    Svedu Petteri

    Juu, otsikkohan oli hieman viimeisen päivän tuomion mukainen. Toisaalta jo nimeen on sidottu jollakin tavoin sininen väri, niin silloin se jää historiaan.

    Markkinat ovat varmaan aika lailla kyllästyneet. Kovin paljon uusia putkia ei mene vuodessa. Uudet ihmiset ei taida paljoa innostua hommasta. Vanhat tekee vanhoilla välineillä niin kauan kuin ne toimii.

    Valmistajan pitäisi mainostaa kotimaassa valmistuksella. Jos vielä keksisi joitakin pieniä parannuksia, voisi se auttaa. Tositekijöille voisi olla kevyempi malli. Taitaa olla jo nyt niin pienet ainepaksuudet, jotta tavallisesta hiiliteräksestä ei kevyempää saa.

    Jälleenmyyjäksi pitäisi löytää joku, joka ei ota kovin isoa siivua välistä ja harrastaa postimyyntiä. Voisi olla Husqvarnan tai Stihlin jälleenmyyjä tai esim. Motonet, joka toimii isoilla paikkakunnilla. Savotan puodissa on punaisia putkia.

    Väriksi voisi valita vihreän! Harvemmin nuo taitaa heinikkoon hukkua.

    Hyvä juttu tuossa on se, että ei yrityksen talous ja kenenkään muun tuohon kaadu. Yritykselle varmasti hyvää täytehommaa tehdä isompien tilauksien välissä noita varastoon.

    Svedu Petteri

    Paljon puhutaan taloudellisesta tuotosta. Voi miettiä, että mikä on tien takaisinamaksuhinta, jos ajetaan soraa/murketta suuri määrä.

    Tien kunnossapitämisessä on myös kustannuksia, kun niittää pientareet ja lanaa, jos on tavaraa mitä lanata.

    Minusta hyväkuntoinen lyhyt tie on parempi, kuin sopivasti upottava, jonka avulla pääsee perille saakkaa. Huonoa tietä saa olla jatkuvasti korjaamassa ja tulee riitaa, että kuka sen rikkoi. Parempi ajaa metsäkoneella vaikka muutama sata metriä pitempi matka.

    Jonkinlainen tie ja kulkuyhteys pitää tietysti olla. Perusvaatimus, jotta löytyy puille ostaja. Onhan se myös hieno ajaa autolla kohteen viereen.

    Tapauskohtaista harkistaa, eikä turhaan tehdä mitään liian suurta.

    Svedu Petteri

    Kyllä asia taitaa olla niin, että reitti pysyy vain sovinnolla siinä. Jos reittiä ei ole kirjattu mihinkään viralliseen järjestelmään, eikä ole tierasitteen tapaista, niin minkäs sille maanomistajalle voi. Siinä nyt vain menee polku, jossa ihmiset kävelee jokamiehen oikeudella. Maanomista nyt vain sattuu kaivamaan ojia ja puita polulle. Kukaan ei kiellä loivapiirteisten kuoppien ja ojien kaivamista omalle maalle. Sen sijaan kaikki ansat ja jäteöljyjutut ovat rikollista toimintaa.

    Nyt pitäisi jonkun, joka on hyvissä väleissä ko. henkilön kanssa, keskustella että mistä homma kiikastaa? Voisiko reittiä esim. hieman muuttaa, jotta hän olisi tyytyväinen? Pieni rahallinen korvaus kunnalta?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 124)