Käyttäjän Svedu Petteri kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä ne koivut kannattaa edelleen myydä, jos on helppoa roskapuuta tarjolla. Joillakin saattaa olle pellon reunassa leppiä tai haapoja. Tavalliselle lämmittäjälle on sama, menee niiden polttopuiden kanssa vuodessa 4 tai 6 päivää. Homma on kuntoilua myös. Pienemmät ja huonommat kelpaa. Esim. isommat pystyyn kuivaneet männyt ja kuuset ovat lähes valmista tavaraa.
Määrät vaikuttaa myös. Jos myytävä määrä on hyvin pieni, niin voi ne tehdä polttopuuksi, on ne mitä tahansa.
On kai tankissa uutta bensaa ja öljyä? Jos ei, niin tyhjennä kaikki ja täytä uudella. Miten jos lisäät tulpan reiästi hieman bensaa ja nykäiset?
Jos ei ensiharvennuksen jälkeen sovi ajamaan urilla maataloustraktorilla, niin liian tiukaksi on jäänyt. En oikein ymmärrä, miksi alle 2 m leveisiin koneisiin on halu.
Jos kasvattaa liian tiukassa, niin riukuja tulee. Tuuli ja lumituhoja ajastaan, kun ennemmän harvennetaan.
Jos puita on ihan liikaa, niin voi olla helpompi kaataa liiat maahan ja odottaa. Ei tule ainakaan korjuuvaurioita pienien puiden keräilystä.
Mieti eka minkä takia olet sitä ostamassa. Taloudellista hyötyä ja haluat itse tehdä hoitotöitä. Oma vapaa-ajanvietto paikka pikku puuhasteluun? Ei taloudellisia tavoitteita. Oma luonnonsuojelualue?
Onko sinulla aidosti aikaa ja intoa paneutua siihen metsään pitemmän päälle? Jos epäröit, niin tyydy liikkumana muiden metsissä.
Ketjutalja (kellotalja, motonet esim. yllä) on huono vaakasuuntaiseen vetoon. Ei ole nopeaa kelausta, vaan pitää kiskoa ketjua. Ketju jumittaa helposti. Metsässä vielä hankalampaa, jos on kasa juoksevia ketjuja varpujen seassa.
Esim. Kito LB010 (1000 kg) ketjuviputalja painaa 5,9 kg ketjun pituudella 1,5 m. Lyhyt kahva, joten tarvitaan voimaa. Ketjuviputalja sopii laiteasennuksiin, ei metsään.
Itse olen todennut tämän paremmaksi kuin ketjuviputaljan:
IKH, tuote TK1432
Tuon edellä olevan kaveriksi 2000 kg päällysrakseja 3 kpl (IKH SR0204) ja 2 tonnin sakkeleita. Sakkeli voi olla koko ajan raksissa kiinni. Taljan saa nopeasti sakkeliin kiinni ja helppo irroittaa raksista.
Jos pitää vetää isompia puita nurin, niin traktorin vinssi ja Al-tikkailla vaijeri 4 m korkeuteen.
Omakohtainen kokemus pylväistä. Yksityinen puunostaja, joka välitti eri paikkoihin. Aika noin 8 vuotta sitten. Oli järeää hitaasti kasvanutta mäntyä. Niistä otettiin tyvestä 2,7-3 m tukki, joka meni hyvällä hinnalla jollekin listansahaajalle. Sen jälkeen pylväs. Pylväs oli 12-18 m pitkä. Ei ne mitään puhelintolppia ollut. Taitaa jatkossa olla vähemmän järeän puun päähakkuita, kun aletaan hakkaamaan istutettuja ja kylvettyjä metsiä ajoissa.
Vihreät nuoret naiset ovat sellaisia lausuntoautomaatteja sosiaalisessa mediassa, että kannatuksen nousua ei ole näkyvissä. Toisaalta ei se paljoa tuosta voi laskea, koska kannattajat ovat äärivihreitä, jotka ajaa kiihkomielisesti omaa agendaansa.
Lehtikuusta tuodaan Venäjältä ja Virosta Suomeen. Ei kannata täällä jaloistaa, koska on niin työlästä.
Oma huomio on sama kuusista. Mutasuolle istutetut kuuset oli 3-4 m, kun monilatvojen takia tuli kylvettyä aikoinaan apulantaa, jossa oli reilusti booria. Sen seurauksena paksuuttaa tuli myös runkoon ja oksiin. Osa ”elefantinjalkoja”.
Taimille apulanta rajoittuu todella taimille, eli alle 1 m. Jos on epätasainen taimikko ja osa ei meinaa päästä mukaan (huonot geenit tai huonompi istutuspaikka), niin niille voisi hieman ripauttaa apulantaa. Samalla napsia monilatvoja, jos olisi. Hyvin aikaisin keväällä. Jos on aikaa ja tykkää taimia tervehtiä henkilökohtaisesti joka vuosi.