Käyttäjän Svedu Petteri kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 129)
  • Svedu Petteri

    Liian harva – liian tiheä…

    Liian harva on helposti riskitapaus. Myrky tekee helposti tuhoja. Saattaa tulla kolhuja korjatessa. Jos niistä vähistä vielä kuolee syystä tai toisesta joitakin, niin sitten on todella harvaa. Jos pitäisi valita, niin itselle ainakin hieman liian tiheä, kuin liian harva. Vielä sellainen toive, että poistetaan pienimpiä puita (vaikka ei tule kuutioita), jos eri kokoisten puiden laatu on sama.

    Svedu Petteri

    Tuo varmat pois on hyvä menetelmä. Itse sahalla harventaen on usein sääliä, eikä kaada isoja puita pois. Kaatelee vain jälkeen jääneitä varmoja tapauksia. Helposti jää liian tiukaksi.

    Kone kun menee metsään, niin on pakko tehdä leveä ajoura. Sen pitää olla melko suora, joten jos sattuu isoja puita, niin on pakko kaataa. Jos on isoja kiviä, niin nekin pitää kiertää. Usein sitten sattuu ne parhaat puut siihen kohtaan, mistä koneella on pakko mennä.

    On ollut hauska lukea näitä juttuja. Moottorisahalla kohtuudella tehdyt harvennukset ja kaikki isot puut säästäen ei olekaan ihan huono juttu kuusikoissa. Tulee myös pienemmät ajourat, jos traktorilla ajaa.

    Eihän tuo sahalla teko mikään ratkaisu ole. Onnistuu vain itse tehden sopivassa mittakaavassa, kun huomioidaan metsän määrä ja käytettävissä oleva aika. Ei sitä montaa hehtaaria syksyllä ja talvella harventele palkkatyön lisäksi, jos työn tekee viikonloppuisin ja lomilla.

    Svedu Petteri

    Tuo suurien kuutioiden tavoittelu on kuin huippu-urheilua. Kyllä niitä varmaan tulee, kun on perintötekijät kunnossa, osaamista, kovaa työtä ja hieman tuuria. Ei voi kyllä yleistää, että kaikki alkaisi kohtuu vaivalla tuollaisia metsiä saamaan. Pitää tyytyä siihen, mikä tulee kohtuu vaivalla itsestään. Eihän täällä löytyisi puulle enää käyttöä, jos kaikki metsät tuottaisi tuolla tapaa. Ahkerien metsänkasvattajien taloudellinen pelastut on luomukasvattajat, jotka antavat olla metsien oman onnensa varassa.

    Svedu Petteri

    Minä en kyllä ymmärrä muutenkaan, miksi joku kasvattaisi lehtikuusia. Kyllähän joku voi ajastaan niitä ostaa, mutta on vain kotimaisen erikoisuuspuun markkinat pienet, koska ulkomailta tulee valmista laudelautaa halvalla. Pitkospuita niistä voisi sahailla.

    Svedu Petteri

    ”Tiedätkö muuten monennella vetäisyllä saha käynnistyy takuulla ja aina ja merkistä riippumatta?
    Lähetetty: 27.06.2014
    Lähettäjä: Roisto Reipas”

    Viimeisellä:)!

    Bensaa ei kannata sahata ihan loppuun. Heti kun ilmenee loppumisen oireita, niin seis ja tankkaamaan. Muuten voi joutua nykimään reilusti.

    Svedu Petteri

    Minulla ei ole mitään tieteellistä kokemusta asiasta, mutta jos ruiskutat ensi keväänä heti lumien sulamisen jälkeen vesisateessa, niin tuskin on mitään haittaa. Ei ole uusia vuosikasvaimia ja vesi puhdistaa taimen.

    Jos oikein varman päälle haluat pelata ja alue on pieni, niin voit suojata taimen esim. 1,5 l limsapullolla, jonka kylkeen olet laittanut 1 m varren, jotta ei tarvitse kyykkiä.

    Jos teet tuon suojauksen ja ruiskutat esim. kesäkuun alussa, niin samalla voit myrkyttää heinikon. Tuota ainetta voi sotkea rikkaruohomyrkkyjen kanssa. Tarkista yhteensopivuus paikasta http://www.tankmix.com (vaatii kirjautumisen)

    Soita Yaran palvelunumeroon ja kysy myös sieltä:).

    Svedu Petteri

    Minä en ymmärrä taimien heinäystä polttomoottorikäyttöisellä koneella. Kunnon pöheiköstä taimia saa etsiä. Joskus taimien päällä on tavaraa, joka pitää taitella pois. Miten ihmeessä niitä saa leikattua ilman että osuu taimiin? Pelkkä ohut heinä on omien kokemuksien mukaan harvoin ongelma, jos on heti istutettu. Suurin murhe on hormasta ja vatutkosta, josta puskee rehevämmillä mailla ja peltojen reunoissa. Itse olen todennut raivausveitsen parhaaksi työkaluksi. Niittää sillä ja talloo jaloilla lisäksi.

    Svedu Petteri

    Kyllä yksityinen yrittäjä tekee yksityiselle, kunhan hänelle maksaa riittävästi. Hyvä tietysti varmistaa, että on kokemusta, eikä ole tehnyt hommia vain isoilla tietyömailla. Nyt alkaa olemaan maankaivamisen sesonki vähän joka alalla, joten se voi haitata tekijän löytymistä.

    Homma voi mennä siinä pieleen, että tekee ojakauhalla isoja pyramidin näköisiä mättäitä, joissa huippu on savea. Itse olen joskus törmännyt siihen, että maat nostetaan ison kannon tai laakean kiven päälle. Hieman huonoa istuttaa ja huono paikka taimelle. Konekuskille mukavampaa, jos maa on suurinpiirtein tasalaatuista, eikä kivikkoista.

    Itsellä alueet ovat pienehköjä, joten taimet saa kyllä maahan keväällä viikon-kahden lomalla, vaikka istuttaa hitaammin. Jatkossa on periaate, että risut hyvin pois metsästä ja vain silloin kaivinkone metsään, jos on liikaa kosteutta ja pitää tehdä ojia. Kivisillä ja riittävän kuivilla mailla turha mennä kääntämään kaikkia kiviä esille. Taimien heinääminen parin vuoden aikana ei ole ongelma. Heti kun istuttaa, niin suuren metsän jäljiltä ensimmäinen vuosi on helppo joka tapauksessa.

    Svedu Petteri

    Tämä oikea ongelma ei onneksi koske käytännössä minun harrastuspohjalla olevia metsähommia.

    Päätehakattavissa kohteissa on jo olemassa lahoa tai tyvitervasta. Pakko istuttaa koivua. Kantojen poisto toki auttaa, jos ei ole kovin alavaa ja kivistä maata ja tule samalla suuria vesikuoppia. En harrasta mitään jatkuvaa kasvatusta. Kaikki nurin ja kerralla.

    Harvennuksia ei ikinä tehdä kesällä pihkapuille. Itse talvella tai vaikka puusta pienempi hinta ja talvella. Kesällä kuorikin on niin herkästi irtoavaa, että puihin tulee naarmuja, vaikka juuret sattuisikin jäämään ehkäjäksi.

    Svedu Petteri

    Huonoa tuuria Jyväskylässä. Jokunen vuosi sitten ostettiin kalliilla kattilaitos ja heti iso remppa, jotta vastaa polttoainetta mitä oikeasti saadaan tontille.

    Uusi Äänekoski tarvitsisi myös paljon puuta siinä vieressä. Mistä ihmeestä ne meinaa sen puumäärän taikoa kustannustehokkaasti? Ihme, jos projektia aloitetaan toteuttamaan.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 129)