Käyttäjän Svedu Petteri kirjoittamat vastaukset
-
Svenssonit diskuteeraa, että miten noita pitäisi alkaa sammuttamaan. Tässä vain pitäisi tehdä teille epätyypilliseen tapaan välittömiä päätöksiä ja nopeaa toimintaa.
Meilläpäin metsät ovat vesistöjen takia niin rikkonaisia, että kovin isoa paloa ei voi tulla, kun tulee järvi vastaan. Kesällä on myös monta silmäparia rannoilla tähystämässä.
Metsäalan ammatilainen odottaa palokuntaa… Hyvä gallupin paikka. Kun autoilet, niin onko sinulla sellaiset välineet mukana, että saat tielle kaatuneen puun pois? Sanoisin, että aika harvalla, jos ei työkseen tee moottorisahalla hommia.
Kuusilla ei ole hätää, jos ovat syvälle istutettu tiiviiseen maahan. Keväällä oli keskustelua istutuspaikoista. Siinä joku mainitsi ”pomppumättään”, vai mikä se nimi olikaan? Siis sellainen mätäs, joka on risukasan päällä. Näissä voi kuusentaimet kuivua.
Koivuntaimille on myös parempi, että kuivuus tulee syksyä kohti. Kun katsot isompia puita, alkaa niissäkin olemaan keltaisia lehti kuivemmilla paikoilla. Ei ne koivut helpolla kuole loppukesän kuivuuteen, jos edes hieman on satanut ja maa koivulle sopivaa, eli ei jäkäläkankaalla.
Luin tätä ketju, joka on ollut vireillä jo pitemmän aikaan. Jos Keljoon ei saada metsästä polttoainetta ”kaikki palava kelpaa”, niin miten ihmeessä Äänekoskelle saataisiin hyvin suuriä määrä tiettyä puulajia?
Mistä ihmeestä ne meinaa hankkia puut luotettavalla ja kannattavalla tavalla? Itse en ainakaan uskaltaisi myydä päätehakkuukuusikoita taholle, jonka päätehtävä on toimittaa kuitupuuta tuollaiselle jätille.
Itse raivailen kuumalla säällä suunnistusvaattet päällä, jos on pakko raivata. Jalassa siis maastoon soveltuvat ”lenkkarit”. Joskus saattaa tulla sääriin rojua niin, että olisi maiharit tai saappaat tarpeen. Pahimmat nokkospuskat ja vattupuskat pitää kiertää. Paarmoja varten offia, joka auttanee jonkin verran. Lisäksi asenne kohdalleen:).
Jos sinulla on uudehko kuormain, niin kysy myös kuormaimen valmistajalta. Keslalla ja Junkkarilla on ainakin vinssejä.
Jos meinaat sillä tehdä todella hommia, niin sanoisin normimönkijöiden vinssien olevan liian pieniä (hitaita). Lähtökohta on se, että vinssillä pitäisi pystyä vetämään niin iso pölkky, kun kuormaimella nousee.
Muista fysiikan lait. Teho [W] = voima [N] x nopeus [m/s].
Esim. jos vetovoima on 1000 kg (10000 N) ja nopeus 1 m/s, tulee tehoksi 10000 W, eli 10 kW. Pienemmällä teholla saa kyllä suurenkin voiman, mutta nopeudesta pitää tinkiä. Jos nopeus on 0,2 m/s, niin 30 m vinssaukseen kuluu aikaa 150 sekuntia. Tuo on hätäisemmälle kaverille pitkä aika.
”Siihen ne vuokrat sitten solahtaa, tuommosta tornia on 13 tonnin Hitachilla hankala ruveta kaatamaan omana työnä…”
Ei tarvitse muuta kuin ruuvata ankkuripultit auki, niin kyllä se nurin lähtee. Runko on ohutseinäistä putkea, joten romumies voisi olla siitä kiinnostunut, jos ilmaiseksi saisi. On kyllä työlästä romua, kun on niin ilmavaa.
Yksi vaihtoehto perinteinen ongelmajätteiden hävitystapa maalla: ”Antaa olla vain, kyllä perikunta hoitaa”.
Jos minulla olisi tuulivoimalan runko tontilla, niin tiputtaisin siivet ja laitteen alas. Voi olla kyllä kallis homma, jos tarvitsee nostureita ja asentajia. Runkotolpan nokkaan tekisin näkötornin. Sinne voisi kiivetä tolpan sisällä olevia tikkaista tai portaita pitkin.
Muistakaa noissa sopimuksissa, että sitten alkaa vasta rahaa tulemaan, jos homma toteutuu. Nyt vain haalitaan paikkoja lähes ilmaiseksi. Jos tekee pitkän sopimuksen, niin silloin siihen paikkaan ei voi tehdä mitään muuta.
Miettikää sellainen vaihtoehto, että tuulivoimayhtiöllä ei ole rahaa maksaa vuokria. Mitä sitten teette? Firma menee nurin. Jos hyvin käy, jää teidän maalle loppuun ajettu tuulivoimala. Saa sen toki nurin ja metalliosat romuksi. Laittakaa sopimukseen jokin ehto tilanteelle, että vuokria ei kuulu.
Omasta mielestä Suomessa ei ole mitään järkeä tehdä Etelä-Suomen sisämaahan tuulivoimaloita. Niiden rakentaminen ja käyttö on mahdollista ydinvoimalla tuotetun sähkön myyntituloilla ja valtion tuilla. Jos tuulivoimalla tuotetun sähkön hinnassa olisi kaikki kulut, harva ostaisi ”vihreää sähköä”. Meren rannalla ja tunturissa tuulivoimalat voivat olla kannattavia.
Ongelma on se, että eihän sisämaassa tuule usein niin hyvin, jotta tuulivoimala tuottaisi sähköä. Kaiken lisäksi kaikki vanha kapasiteetti pitää olla kunnossa, koska eihän tuulivoimaloista ole välttämättä apua, kun ulkona on -30oC pakkasta ja teollisuuden koneet pyörii täysillä.
Itse olen ihmetellyt Joutsenossa 6-tien vieressä olevia tuulivoimaloita. Tosi harvoin ne pyörii kunnolla. Jos vuotuinen maksimi kapasiteetti on 100%, niin niiden tuotto on varmaan joitakin prosentteja.
Nyt tuulivoiman puolustajat ja tuulitukien nauttijat voisivatkin laittaa kovat luvut pöytään. Mitä maksaa rakentaminen, ylläpito ja isommat rempat? Mitä saadaan sähköstä? Turha kiertely ja kaartelu pois, mitä on alan sivuilla:
http://www.tuulivoimatieto.fi/Nyt näyttää siltä, että maan talouden tila alkaa aika hyvin torppaamaan näitä tukiin perustuvia villiä visioita.
Saa sitä pientä lottovoittoa tuulivoimalan muodossa toivoa, mutta ei pidä masentua, jos mitään ei kuulukaan:).
Otsikko olisi täsmännyt myös tähän ajankohtaiseen uutiseen:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288713815261.html
Malttia nuorisolle!Myyräsuojassa kartionmalli auttaa pysymään pystyssä. Kiepillä oleva salaojaputki on hieman kaarevan oloinen luonnostaan, joka ei ole hyvä asia. Jos käytät suoraa putkea 110 mm ja pituus on 20 cm, niin kyllä sillekin hintaa tulee, kun huomioi putken ja sahaukset. Jos et saa jostakin edullisesti. Hyvä vielä varmaistaa, että materiaali hapristuu auringossa. Salaojaputki ei saata noin tehdä 5-10 vuoden aikana. Sinun pitää halkaista se putki, jotta saat sen pois puun ympäriltä, ennen kuin se alkaa ahdistamaan puuta.
http://www.taloon.com/salaojaputki-dn50-50-44mm-200m/LVI-2576209/dp?openGroup=1154
http://www.taloon.com/salaojaputki-dn80-80-71mm-100m/LVI-2576227/dp?openGroup=1154
http://www.taloon.com/salaojaputki-tupla-sn8-110-95mm-6m/LVIN-2518202/dp?openGroup=1154
Sanoisin, että katsele valmiita muovisia myyräsuojia. Valitset sopivan koon ja sitten etsit hinta-laatu-suhteeltaan sopivan toimittajan.
Voit myös laskea taimen hinnan, myyräsuojan hinnan, työn hinnan ja sitten sen, mitä siitä lehtipuusta saa ensiharvennuksessa (1-2 eur / kpl). Onko näissä metsähommissa järkeä vai ei:)?!