Ketä kiinnostaa nuo uudet sertifikaatin vaatimukset, niin netistä löytyy sertiseriffi verkkokurssi, jonka parissa menee ilta ratevasti. Lopussa vielä koe, joka ei kyllä ollut kovinkaan vaikea.

Telojen käyttö onkin vähän monitahoisempi juttu. Tuottavuus kasvaa hankalammassa maastossa jonkun verran ja maaperän vauriot ovat pienemmät. Mutta tuota asiaa pitäisi kysyä kuuselta, kumpi sinua enemmän v..tuttaa, kumipyörä vai se rautainen leveä kappale, joka juuriesi ylitse kulkee. Ehkä tähän asiaan tuo Peter osaisi antaa vastauksen.

Vielä lisäyksenä noihin edellisiin kommentteihin. Yksikään normaalin egon omaava koneen kuljettaja ei mieltään pahoita jos työmaan aloitus päivänä keskustellaan paikanpäällä tai puhelimessa hakkuun tavoitteet selviksi. Vai onko jollakulla tästä eriävä mielipide?

Pientä tai suurempaa kädenvääntöä toisinaan oli, mutta puhumalla ne aina selvisivät. Jälkikäteen tehtyjä ratkaisuja on yleensä vaikea muuksi muuttaa.

Niin, pieleen on mennyt ja rankasti, nuo enskat Keski-Suomessa.

Yksi asia ihmetytti tuolla moton hytissä takavuosina työskennellessäni, eli täysin olematon työnohjaus. Ja varsinkin valtakirja kauppojen osalla. Arimmat tai vähätöisimmät toimihenkilöt eivät nokkaansa turhan takia työmaalle työntäneet. Jotkut tekivät vauriotarkastukset sitten kun puut olivat pinossa. Entäpä tuo leimasseloste, mitä siinä kerrottiin. Alaharvennus. Aina. Vaikka etukasvuisia hieskoivuja olisi ollut miten paljon tahansa pihkapuiden päällä.

Olisikohan Suomen jääkiekkojoukkue voittanut noita kultamitaleita jos joukkueen työnohjaaja Jukka Jalonen olisi jäänyt pelin ajaksi pukukoppiin, kuten metsäalan työnohjaajat tekevät?