Nimimerkki Jätkä edellä jo sanoikin, että leppäkasvusto on monesti samaa yksilöä jolla on yksi yhteinen juuristo. Olen huomannut, että sama pätee myös pihlajaan. Julkisilla alueilla olen joskus harventanut tiheää pihlajakasvustoa suuremman puuston alle silmälle mukavaan n. 3 5m väleihin. Pihlajien kasvu jämähti siihen ja sen oma tyvivesaikko parissa vuodessa melkein saavutti jätetyt taimet ennen seuraavaa perkausta. Lepikolla on ollut vähän sama vaiva. Yksi reilusti harventamani lepikko ruskistui tänä kesänä ja kasvu pysähtyi. Toinen varovaisemmin harvennettu näytti pärjäävän. Näillä kokemiksilla polttopuulepikkoa en kovin paljon harventaisi. Koskemattomista ja paikoilleen unohdetusta lepikoista tuntuu tulevan joskus aika hyvin tavaraa. Pitkää ja oksatonta runkoa.