Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Niin…..ja tämä juhannus lienee vasta alkusoittoa petojen pihavierailujen saralla.
Kun alueen hirvet on syöty , tuppautuvat pedot pihapiireihin ravintoa etsimään. Nälkäinen peto tuskin kovin paljon valikoi syötäväänsä . Ruokalistalla saattaa olla piharusakko , mutta yhtä hyvin ruokalistalle voi mahtua vaahtosammuttajan kokoinen ihmistaimi.
Näitä taustoja vasten olisin hyvin varovainen esittämään petoja hirvikannan harventajiksi . Jo nyt hirviä on monin paikoin niin vähän , että pedoille ei riitä luonnollista ravintoa . On turvauduttava roskapönttöjen sisältöön ja kotieläimiin…toivottavasti ne ihmistaimet kuitenkin välttävät vaaran.
PS. Olisi suorastaan kohtalon ivaa , jos poliisit olisivat petoja hätyyttelemässä ja paikallinen rattijuoppo saisi hurjastella kyläteillä kaikessa rauhassa vaarantamassa omaa ja toisten terveyttä.
Karhukantaa joutaisi leikata reippaasti ainakin keskellä Suomea. Kulunut juhannus oli poliisin ja SRVA -ryhmän kohdalla työntäyteinen , kun Touko-merkkinen pantakarhu sinkoili roskalaatikolta toiselle aivan taajaman tuntumassa . Elukka kolusi useita pihapiirejä (lapsiperheidenkin) osoittamatta vähäisintäkään ihmispelkoa. Riittävän monta koiraa persuksissa näykkimässä sai sen sentään vaihtaman pitäjää , mutta sielläkin pihakäynnit jatkuivat entiseen malliin. Mikä lienee tilanne vuoden kuluttua , kun tämän vuoden karhunpennut ovat vieroituslistalla.
Luvat näiden poikkeavasti käyttäytyvien luontokappaleiden eliminoimiseksi ovat kiven alla….paitsi , jos eläin eksyy kivestä tehtyjen talojen sekaan . Puusta tehdyn talon pihalla karhu ei tunnu täyttävän häirikköeläimen määritelmää . Kyllä meitä maalaisia vedetään rajusti kölin alta tässäkin asiassa.
Listijälisälaitteen veroton hinta on n 7000 euroa. Kukaan ei ole kuitenkaan ilmoittautunut vielä maksamaan raivaustyöstä lisähintaa. Käytännössä moni jättää laitteen hankkimatta juuri siksi , että sen mahdollisesti tuottava lisäarvo ei ole riittävä . Toisaalta koneen kouraan tulee yksi keskeytysten aiheuttaja lisää tuottavuutta alentamaan.
Lisälaite kasvattaa kouran ulkomittoja ja hankaloittaa näinollen työn tekemistä ahtaissa väleissä. Runkovauriot varmasti lisääntyvät , mikäli kouraan viritellään moinen harava. Pitkät kannotkin yleistyvät , kun kouraa ei voida viedä puun tyvelle asti. Raivattujen risujen korkeat tyngät pitävät tästä huolen.Sen verran olen ollut ”protohommissa” mukana , että kovin ruusuista tulevaisuutta en lisälaitteelle povaa. Ahkeraa miestä raivaussahoineen se ei tule korvaamaan koskaan .
PS . …siinä lehdessä (Metsälehti n:o 12) oli muuten annettu varsin hyvät neuvot siihen , kuinka pusikon kasvun taimikossa voi tyrehdyttää jo alkuunsa ja varsin edullisesti. Kun ne ohjeet toteuttaa , ei tarvita motokouran kupeeseen mitään ”lisähärpäkkeitä”.
”harrastelijalle”
…meinasi tulla ”purkista ” monistuskone… nyt vika lienee korjattu..käsien vapinalla tai alkoholilla ei osuutta tapahtumiin :))
Tekotaksoista ja kohteista:
Metsänomistajilla ja konemiehillä on hiukan poikkeavat odotukset ja käsitykset energiapuukohteista. MO haluaisi teettää koneella nekin räipät , jotka olisi edullisinta hoitaa raivaussahalla. Tuhannet pieniläpimittaiset riu`ut ovat konemiehelle painajainen. Pienemmän puun käsittely vie lähes saman ajan , kuin isommankin . Tiheiköissä työskentely on puolestaan erittäin hidasta .Tuki ei todellakaan kanavoidu työn tekemiseen . Se ei sellaisenaan edes riittäisi korvaamaan työkustannusten kohoamista , kun kohteen puusto on liian pientä. Jokainen voi tahollaan miettiä , mitä rk 4-5 cm läpimittaisten puiden(kemera-raja) tilavuus on ja paljonko niitä on kerättävä kuutioon . (vastaus: tilavuus 4-5l ja runkoja 200-250). Jos palstalla on tuhansia edellä mainitun kaltaisia pieniä runkoja , saattaa todellinen korjuukustannus olla jopa 50-80 € /m3 !!! Onko metsänomistaja valmis maksamaan työstä niin paljon? Käsiteltävien puiden tulisi olla keskitilavuudeltaan yli 50- , mieluummin 60 -litraisia , jotta työkustannus olisi kohtuullinen .
Kohdevalinnan tärkeyttä on korostettu , eikä turhaan. Homma oli karkaamassa pahasti lapasesta , kun energiakohteiksi oltiin tarjoamassa aivan liian pieniläpimittaisia pusikoita. Käytännössä palstalla ei saisi olla yhtään alle 40- litraista runkoa , kun puun korjuussa käytetään konetta tai vierasta työvoimaa.
Harjavallassa voi joutua odottelemaan jonkin aikaa , että motoraivaus toteutuu. Ilmeisesti viittaat tekstissäsi lisälaitteeseen , jolla raivaus voitaisiin tehdä. Parempiakin keksintöjä on joutunut romukoppaan. Se ,että kyseisen laitteen valmistaja on sponsoroinut metsänomistajien tilaisuuteen kahvit , ei takaa , että tuote päätyisi edes sarjatuotantoon.
On enemmän , kuin outoa , että tukea pumpataan osaksi kantohintaa. Todelliseen tarpeeseen , huimasti kasvaneiden työkustannusten korvaamiseen , ei rahaa tunnu liikenevän.
Homma ei tule koskaan pyörimään omillaan , ellei korjuutaksoihin tule vähintään 30% :n korotus tai ellei siirrytä selkeästi järeämmille leimikoille. Niin….ja tämä 30%:n taksatarkistus tarkoittaa varmuudella kantohinnan laskua. Keppimetsät jäävät myös kirkkaasti 0-rajan huonommalle puolelle.
Harjavallassa on jo oltu 0-rajan tuntumassa . Energiapalstan korjuuajankohtaa on siirretty vuosia eteenpäin , jolloin puut mahdollisesti ovat riittävän kookkaita korjattaviksi. Tähän on syytä muidenkin energiavaihtoehdon valinneiden varautua. Ilmaista raivausta motolla ei tulevaisuudessa enää tehdä . Nuori metsä saataa kuitenkin mennä varsin heikkoon kuntoon sopivaa korjuuhetkeä odoteltaessa.
”Jessen” teksteistä voi selkeästi päätellä , että hänen maillaan esiintyy boorinpuutetta. Riveiltä ja rivien välistä on luettavissa , että havupuiden kehitys on heikkoa . Tämä saattaa olla seurausta boorinpuutteesta , jonka vaikutuksia havupuutaimiin liiallinen lehtipuuaines vain pahentaa.
On täysin mahdollista , että osa ”haapa-jessen” tiluksista on entisiä peltoja , joiden ravinteet on ryöstetty viljelyn yhteydessä ja tarvittava ravinnelisäys on jäänyt antamatta . Tämä on ”selvää pässinlihaa” ammatikseen maata viljeleville , mutta useille metsätalouden harrastelijoille täysin outo juttu .
Jos boorinpuutostila on riittävän paha , edes lehtipuut eivät kehity kelvollisiksi. Mutkia , haaroja ja muita kasvuhäiriöitä on suurimmassa osassa puustoa. Energiapuukin on korjattava kokopuuna , kun mutkaisia runkoja ei voida käsitellä joukkokäsittelynä puiden hakkuuprosessin aikaisen pirstoutumisen takia. Mutkaiset rungon osat päätyisivät säleinä levälleen pitkin palstaa. Kokopuukorjuu puolestaan vie merkittävän osan ravinteista pois alueelta lehtien ja neulasten mukana. Eräänlaista ryöstöviljelyä tämäkin….energiapuun kasvatus.
On aivan sama annetaanko boori rakeina tai nesteenä . Pääasia , että sitä annetaan tarvittaessa. Hyöty on suuri ja vaikutukset monitahoiset , joten asian eteen kannattaa nähdä vähän vaivaakin. Puuston laatu paranee huimasti ja määrääkin tulee siinä sivussa.
lainaus:
”Biowattikin alkuun intoili lujaa mutta nyt on oltu täällä Satakunnassa ainakin kuin ”kusi sukassa”.Tämä on sitä tulosta ostomiesten koulutuksesta. Kaikenmaailman ”keppihelveteistä” ei enää energiapuuta ostella. Osto varautuu jo siihen , että tuet loppuvat ennemmin tai myöhemmin . Tämä tosiasia olisi metsänomistajienkin pikaisesti syytä ottaa huomioon miettiessään toimintastrategioitaan metsien kasvatuksessa.
Asennetta kyllä löytyy konemieheiltä varmasti enemmän , kuin keskiverto mo:lla , ja ymmärrystä huomattavasti enemmän.
Energiavaihtoehto on aivan paikallaan silloin , kun puuta tulee vähintään se rekkakuorma hehtaarilta , korjattavia hehtaareita on enemmän , kuin kaksi paikassaan ja palstalta poistettavien runkojen määrä on alle 800kpl / ha/ korjuukerta. Työkustannus kasvaa hyvin voimakkaasti runkojen pienentyessä jä määrän lisääntyessä . Keskitilavuudeltaan alle 60-litraisiin nuoriin metsiin ei pitäisi mennä koneen kanssa sorkkimaan missään olosuhteissa.
On kaksi vaihtoehtoa kasvattaa puut korjuukelpoisiksi.
1. Hoitamalla tehokkaasti taimikot varhaisessa vaiheessa , jolloin ainespuuhakkuille päästään jo kohtuullisessa ajassa.2. Toinen tapa on antaa metsän kasvaa omillaan , kunnes siellä on riittäävä määrä korjattavaa materiaalia ja luonto on huolehtinut ennakkoraivauksesta. Tällöin ei kuitenkaan parane mennä osoittelemaan korjuun toteuttajaa epämieluisesta lopputuloksesta. Ensimmäistä tiliäkin joutuu odottelemaan 15-20 vuotta ykkös-vaihtoehtoa kauemmin.
Mitä koulutukseen tulee , ei konekouluihin ole liikaa tulijoita. Niistä vähistäkin suurin osa päätyy aivan muille aloille. Koulujen epätoivoista tilannetta vähenevän ja heikkenevän opiskelija-aineksen suhteen kuvaa hyvin tilanne , että jopa kielitaidottomia maahanmuuttajia ollaan värväämässä oppilaspaikkoja täyttämään . Ratkaisuksi kuljettajapulaan heistä harvemmin lienee. Vai kuinka moni ottaa kielitaidottoman vähän kokemusta omaavan konekuskin omaan metsäänsä opettelemaan esimerkiksi energiasavotalle ?
Olen hakannut melkoisen määrän hehtaareita juuri näitä 8-10 metrisiä tiheiköitä energiakäyttöön. Täysin riukuuntuneiden tai muuten elinvoimansa kadottaneiden puiden poistamisen jälkeen ei monesti ole kehdannut työmaata omakseen tunnustaa. Jäljelle jäävä hento puusto ei kestä vähäistäkään lumikuormaa ja jo kohtalainen tuuli saa runkoja pyllähtelemään nurin yleisesti . Vajapuustoisuus on ollut mieluummin sääntö kuin poikkeus ja jäävien puiden laatu on harvoin yltänyt tehokkaasti hoidetun metsän tasolle.
Ostomiesten suitsutukset energialeimikoista jätän omaan arvoonsa. Metsänhoitohenkilöstön sana painaa omassa vaakakupissani melkoisesti enemmän. …..ja se ennakkoraivaus on tehtävä energialeimikoillekin aina , sanoi ostotoimihenkilö mitä tahansa!
