Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
….yhteisesti sovittu…
Hirvikannan tiheydestä ja metsästyksen voimakkuudesta päätetään riistahallinnossa eri sidosryhmien kuulemisen jälkeen.
Riistahallinto:
-maa- ja metsätalousministeriö
-riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos
-riistakeskus
-metsästäjäin keskusjärjestöSidosryhmät:
-liikenne
-maa-ja metsätalous…tämä on luettavissa sieltä Nygrenin väitöskirjasta
Näinhän se menee , että SRVA porukka jäljittää kolarihirviäkin . Satoi tai paistoi.Yöllä tai päivällä. Enimmäkseen sateessa yöllä , tai kevättalvella haaroja myöten sulavassa lumisohjossa. Ei toimi lumikenkä eikä suksi. Kuitenkin on niitä , jotka uhraavat aikaansa veloituksetta ja vapaaehtoisesti kyseiseen toimintaan.
Mitä tulee SRVA henkilöiden töiden lisääntymiseen , johtuu lisääntymien kesyyntyneiden petojen poistamiseta tai hätyyttämisestä loitommalle asumuksista. Kuluneen juhannuksen paikallinen SRVA ryhmä vietti karhua hätistellen pois ihmisten pihoista Keski-Suomessa.
Ampua ei saanut , kun kesynoloinen karhu ei käyttäytynyt uhkaavasti.Sinnikkäs otso palasi toistuvasti samoille roskalaatikoille tonkimaan , joten häätökeikkoja oli useita. Tämä on se ilmiö , joka jatkossa työllistää entistä enemmän suurriistavirka-apuryhmiä , ei niinkään hirvet.
Niin..tämä energiavillitys alkoi voimistua noin viisi vuotta sitten. Tuolloin edellä mainitsemani isäntä monen muun ohella julisti , että taimikot pannaan kuntoon energiahakkuin ja taimikoiden hoito saa tämän myötä jäädä . Ei löytynyt tekijöitä koneelliseen taimikonperkuuseen , joten isäntä tarttui toimeen itse ja hankki mielestään sopivat vermeet . Traktori oli jo ennestään.
Se energiapuiden poimiminen taimikosta ei ollutkaan ihan niin helppoa , kuin isäntä aiemmin (ja harjavaltalainen nyt) uumoili. Kuuntelin keväällä isännän harrasta vuodatusta hankinnastaan ”….ei olisi pitänyt…….”. En viitsinyt jälkiviisatella , kuuntelin vain hiljaa , vaikka varoittelin aika selkein sanakääntein työmenetelmän haasteista jo vuosia sitten.
Juu…..ja oikealla motolla tehdään ne hommat mitä jää kesken…ja investointikulujen peittämiseksi on myytävä vähän reilummin metsää…..nimittäin , jos Sampoa meinaat .
Pienenä kuriositeettina voin mainita , että olen tehnyt varsin monessa paikkaa ne energiapuskat , mitä varten mo on hommannut mielestään sopivaa kalustoa . Eräskin isäntä totesi varsin hartain äänenpainoin , että energiavehkeet olisi saanut jäädä hankkimatta.Hyvä puoli tässä oli se , että yhtiömme on saanut puuta ko tilalta ilman suurempaa tinkaamista sopivaan hintaan…ja tulee saamaan vielä pitkään.
Tarkennuksia löytyy seuraavasta ja perusteluja sille ,että pelkästään lupamääriä kasvattamalla eivät hirviongelmat poistu .
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/Riista/vakauden_esteet_ja_mahdollisuudet_nygren.pdf
Kannatta lukea ajatuksella koko juttu.
Selatessani vähän tilastoja eri intressiryhmien suhtautumisesta hirviin oli todettavissa sangen suuri yksimielisyys siitä , että hirviä on liikaa 2000- luvun taitteessa. Mikähän olisi tilanne , jos vastaava kysely tehtäisiin tänä päivänä , kun kantaa on pienenetty voimakkaasti.(viittaus:” Eri intressiryhmät ja sopiva hirvikanta” GLA:lle iltalukemista tästäkin)
Mönkijän kannattavuutta tarkasteltiin keskiverto metsänomistajan (30ha metsää) kannalta.
10 000 eurolla ostelee aika paljon hoitotyöpanoksia metsän hyväksi. Jopa tietä tuolla summalla rakentaa riittävästi ko tilan tarpeisiin. Talvikorjuu takapalstan muuttumien kulkuyhteyden paranemisen myötä kesäkorjuuseen sopivaksi tuo jo merkittävän osan sijoituksesta takaisin. Valmista tietä ajelee sinne palstalle taimia tökkimään vaikka henkilöautolla.
Juttu oli harvinaisen realistinen kuvaus siitä , mihin metsänomistajan (keskiverto ei Kärkkäinen) kannattaa panostaa. Moottorisaha ja raivuri ovat ne työkoneet , jotka tuottavat invetstointikulunsa varmimmin takaisin. Isommat investoinnit hyödyttävät vain konekauppiaita.
Tienvarsien pusikoituminen ei edistä liikenneturvallisuutta. Näkemäesteet ovat riski muussakin suhteessa , kuin satunnaisten hirvien kohdalla.
Lisääntynyt maaston peitteisyys , tiheiköt , vaikeuttavat metsästystä ja havaintojen tekoa metsästettävistä eläimistä. Toisaalla jää lupia käyttämättä ja toisaalla kaatokiintiöiden mahdollista kasvattamista edellyttävät havainnot tekemättä hirvien lymytessä risukoissa.
Kun jahti ei tuota tulosta ja havaintojakin on niukasti , on aivan luonnollista , että pyyntilupia myönnetään vähemmän .
..ja mitä vielä tulee liikenneturvallisuuden parantamiseen…KUINKA HYVIN ON ONNISTUTTU VÄHENTÄMÄÄN RATTIJUOPPOJEN MÄÄRÄÄ LIIKENTEESSÄ ? Heidän määränsä ei ole kuluneella kymmenvuotiskaudella osoittanut vähenemisen merkkejä. Riski kuolemaan tai vammautumiseen johtavaan kohtaamiseen rattijuopon kanssa on kuitenkin aika monta kertaa suurempi , kuin että törmäillään viattoman luontokappaleen , hirven , kanssa kohtalokkain seurauksin.
Pohjoisessa Keski-Suomessa karhu pisti 45-päisen hieholauman liikkeelle laitumelta. Vähän toistakymmentä hiehoa oli saatu kotiutumaan eilispäivään mennessä. Suurin osa laumasta vaelsi edelleenkin teillä tietymättömillä (ja joku tod. näk. myös karhun ravintona) . Etsintöjä on tehty parina päivänä jopa lentokoneella ilman ainoaakaan havaintoa.
Karjanpitäjille on tulossa karhusta pirullinen riesa . Mitkään aidat ei pitele karhun tai muun pedon vauhkoonnuttamia kotieläimiä . Kuitenkin direktiivit vaativat pitämään eläimiä ulkona kesäisin.Metsälehti n:o 12 sisältää artikkelit sekä koneellisesta kitkennästä , että manuaalisesta varhaisperkauksesta. Koneellinen kitkentä maksaa n. 450 euroa hehtaarilta , kun taas ”manu” kustannus ruotsalismallin mukaisessa kaksivaiheisessa varhaisperkauksessa on reilusti alle tämän. Vain 10 % raivauskannoista tuottaa uutta kasvustoa kaksivaiheisen raivauksen jälkeen . ”Manu” aiheuttaa varmasti myös vähemmän puustovaurioita koneseen verrattauna. Sateilla koneella ei ole asiaa taimikoihin lainkaan.
Koneellinen taimikoiden perkaus kaatuu mitä todennäköisimmin korkeisiin työkustannuksiin . Nykyisielläänkin raivausta pidetään liian kalliina toimenpiteenä ja työ siksi jää tekemättä. Maksuhaluttomien joukko kasvaa entisestään , kun siirrytään vielä kalliimpiin menetelmiin. Nykyistä aiemmin tapahtuva raivaus on sitävastoin kilpailukykyinen vaihtoehto ja lopputulos on aivan varmasti monin verroin parempi.
Kitkevät koneet tuskin ratkaisevat varhaisperkauksen ongelmia. Perattavaa pitää olla paljon ja palstojen pinta-ala yli 2ha , jotta kone peittoaa miehen kustannustasoltaan ( ,jos vielä sittenkään).
Se , että toimitaan taimikossa riittävän varhain , on se ydinajatus. Jos samassa ajassa pystytään perkaamaan kaksikin hehtaaria yhden asemasta , ollaan lähestymässä oikeaa suuntaa . Tällä hetkellä ani harva tekee perkaukset silloin , kun toiminta on edullisinta ja siitä saadaan paras kokonaishyöty. 10 vuotta myöhässä tai ei ollenkaan , on taimikonhoitojen osalta karua todellisuutta tänä päivänä. Lisää syvyyttä ongelmaan tuo energiantuottamiseen kannustava tukiporkkana , jolla houkutellaan viivyttämään hoitotoimia vielä tästäkin.
