Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Valtiontalouden aukkoon metsätalouden osalta on paljon isompia syitä , kun harvaksi käyvä hirvikanta. On kyse metsätalouteen kohdistuvasta ja pahenevasta ”toimenpidevajeesta”.( Lukijoiden kuvisaa pari esimerkkiä)
Pedot saattavat vaikuttaa siihen , että hirvet tulevat lähemmäs asutusta ja pelloille . Todennäköisempää on , että mainitun maanviljelijän maille on pesiytynyt emä vasoineen. Makuuksia syntyy muutamassa vuorokaudessa mekoisesti , joten muutama makuus viljapellossa ei välttämättä todista mitään hirvikannan koosta.
Tulevana syksynä on mahdollista käyttää reaaliaikasta sähköistä hirvihavaintokorttia , johon havainnot voidaan kirjata välittömästi. Mikäli hirviseurueilla on voimassaoleva yhteislupakäytäntö , on metsästystä mahdollista ohjata havaintoaineiston perusteella jopa jahtikauden aikana. Mikäli yhteislupakäytäntöä ei ole , tieto vaikuttaa vasta vuoden kuluttua kaatolupien määrään ja kohdentamiseen.
Jos enemmistö kansasta haluaa(???) lisää petoja Suomeen , on niille oltava ruokaakin (itse en halua). Hirvenkaatoluvat ovat jäännöserä , joka syntyy , kun kestävän hirvikannan määrästä vähennetään luontainen poistuma. Pedot kasvattavat luontaisen poistuman osuutta , josta on seurauksena kaatolupaosuuden väheneminen.
Metsästäjiä on turha syytellä juonimisesta . Koiraa harrastuksissan käyttävät eivät ainakaan suuremmin petoja sympatiseeraa . Ne juonijat ovat taatusti jossain muualla , kun metsästysporukoissa.
Katso lukijoiden kuvat sivu 3 ”Tiheä kasvatus , taitolaji vai uhkapeliä”.
Kuvassa tiheässä kasvanutta kontortamännikköä . 180MPY /itään viettävä rinne. Sivu 2.Kuva ”Kaksin kaunihimpi” . Alue , jossa ei vielä ollut kovin paljon tuhoja.Suomalaista mäntyä oli kontortan seassa ja se oli selvästi jäänyt kasvukilpailussa toiseksi. Männyn keskitilavuus oli alle 150 litraa. Kontortasta löytyi jopa 400-litraisia yksilöitä keskitilavuden ollessa lähes 200 litraa.
Laatu ja kestävyys eivät ole kontortan vahvimpia puolia ainakaan Keski-Suomessa. Kokeilumetsät hakataan aukoksi mahdollisimman varhain.
On myös niitä , jotka ovat hypänneet väärään junaan…
Tällä kertaa vastakkain ovat kokemus ja usko . Kannattaa miettiä tarkasti mihin junan hyppää.Olin itsekin vielä kymmenen vuotta sitten sitä mieltä , että nuorien metsien kunnostuskohteilta saataisiin energiapuuta. Sitä kyllä saadaan , mutta viime ajat ovat osittaneet , että se on aivan liian kallista. Työkustannukset ovat kestämättömällä tasolla eikä korjuujälkikään täytä kaikilta osin tavoitteita. Eniten huomautettavaa on ollut juuri energiapuuhakkuiden korjuujäljessä . Raivaussahan oikea-aikaisella käytöllä saavutetaan varmimmin metsän kannalta (ja omistajan kukkaron) paras lopputulos. …ja raiteet sinne metsään syntyvät vasta pari vuosikymmentä myöhemmin.
Suurta murhetta ehti lähistöllä touhunnut susilauma aiheuttaa ennen muuttoaan syvälle…etelään. Hirviä oli vielä siihen aikaan erittäin runsaasti , mutta kaikesta huolimatta petolauma ei pysynyt hirvien kintereillä , vaan tappoi reviiriltään toiselle sadalle nousevan kotieläinten joukon . Koiria ,siivekkäitä , lampaita ….
Lampaat olivat saaneet laiduntaa rauhassa vuosikymmeniä . Kuitenkin eräänä keväänä alkoi tapahtua . Lampaita paimentanut koira katosi yllättäen. Meni muutama viikko ja löytyi useita raadeltuja lampaita laidunalueelta. Sama toistui useita kertoja. Myös toinen lähistön lammastila joutui susien terrorisoimaksi . Kaukaisimmat laidunlohkot oli pakko hylätä . Pihapeltojen ympärille ilmestyi parin metrin korkuinen sähköaita. (ilmestyä on vähän huono termi , aita maksoi paljon ja pystytykseen kului paljon kallista työaikaa.)
Kun susien ja ihmisten yhteiselo ei ottanut sujuakseen , toisen osapuolen oli väistyttävä. Nyt tuosta ajasta on muistona enää se korkea sähköaita.Raivaus ja energiahommat ovat kaksi täysin eri asiaa. Jos riuku kaatuu raivaussahalla, puhutaan raivauksesta. Jos puiden keskitilavuus ylittää 50-60 litraa ja hehtaarikertymä on yli 50m3 /ha , voidaan puhua jo jonkin sortin energialeimikosta. Tätä pienemmät on on syytä jättää kasvamaan tai on kiireenvilkkaa raivattava kasvukuntoon .
Varsinkin kaukaa takametsistä ei ole järkevää yrittää korjata ennergiapuuta. Korjuukustannukset ylittävät tuotot monessa tapauksessa. Se kaukana sijaitseva taimikko on aina edullisinta raivata .
…enkä malta olla kertomatta , että hyvä energialeimikko korjuuta ajatellen on jo metsänhoidollisesti pilalla . Energiapuun kasvatukseen ei kannata heittäytyä metsänhoidon kustannuksella.
Energiapuun hintaan ei ole näköpiirissä korotusta , ellei leimikoiden järeyttä saada kohotettua merkittävästi . Todellisten korjuukustannusten suuruus on tullut monille kokeneillekin yllätyksenä . Nyt kiinnitetään entistä enemmän huomiota kohdevalintaan . Jäykempi puu kelpaa , risukot kierretään kaukaa.
Tanelilla oli loistava ehdotus , PEDONKARKOSUSRETKIKUNTA . Tähän voisivat paikalliset vapaaehtoiset hakeutua . Toimeksiannot tulisivat aluehälyytyskeskuksen kautta petojen seurantapantojen tuottaman tiedon tai karjanomistajan ilmoituksen perusteella . Toiminta olisi samantyyppistä , kun suurriistavirka-apuryhmän toiminta. Jälkimminen ryhmä hoitasi vakavammat , uhreja vaatineet tapaukset ja karkotusretkikunta tulisi hätiin vaaran ollessa ilmeinen.
Suurriistavirka-apuryhmälle tulisi automaattisesti myöntää lupa pedon tappamiseen välittömästi , mikäli kotieläimissä on merkkejä petojen vierailusta. Tuholainen palaa varsin usein takaisin kärkkymään uutta saalista , joten poistamien on helppo kohdistaa juuri oikeaan yksilöön. Nopea toiminta estää myös petoperheen nuorimpien ”koulutuksen” lajiominaisuuksiin nähden epätyypillisen saaliin tavoitteluun.
Tähän asti on käännetty vain poske ja annettu tilaneen pahentua sietämättömäksi . Esim. koko susilauma on oppinut hakemaan ravintoa ihmisen reviiriltä , pihoista ja laitumilta. Lopulta on sitten annettu lupa poistaa YKSI tietty eläin . Tämä operaatio on annettu satapäisen joukon tehtäväksi . Epäonnistumisen mahdollisuudet näin menetellen ovat erittäin suuret . Väärä eläin tapetaan ja ongelmat vain pahenevat. Petojen ennakoiva karkottaminen ja ongelmayksilöiden välitön eliminoiminen olisivat varsin yksinkertaiset lääkkeet nykyisiin peto-ongelmiin .Yksi uusi lisäharmi pedoista on pulpahtanut pintaan vasta viimeaikoina. Petojen karjataloudelle aiheuttamat vahingot eivät rajoitu pelkästään fyysisiin vahinkoihin . Eläimen menetys on aina myös merkittävä taloudellinen vahinko. Vielä merkittävämmäksi talouden kannalta on yllättäen koitumassa eläinten EU-tukien edellyttämän laiduntamisvelvollisuuden toteuttaminen.
Petouhka ei poista laiduntamisvelvollisuutta . Jos eläimet joudutaan siirtämään pedoilta suojaan vaikkapa vain jaloittelutarhaan , joudutaan tukiehtoja rikkomaan ja pahimmassa tapauksessa tila menettää tuet tämän seurauksena. Petoja ei lueta pakottavaksi syyksi , jonka perusteella tukiehdoista voidaan poiketa. Lisätukiin kuuluva eläinten hyvinvointiin suunattu tuki voidaan periä takaisin ja muutkin tilan saamat tuet saattavat kokea saman kohtalon. Karjanomistaja joutuu kahta kautta kärsimään petojen lisääntymisestä Suomessa. Kumpi on pienempi vahinko, antaako karhun tai suden syödä karjaa , vai menettää elinkeinon saamat tuet osittain tai pahimmassa tapauksessa kokonaan?(Aiheesta enemmän Keskisuomalainen 15.9)
Rktl:n olisi syytä pitää ne” koiransa” liekassa! Ainakin 17 lammasta kohtasi matkansa pään , kun pantasusi(det) riehui laitumella Äänekoskella .
Mikä on tutkijoiden vastuu , kun seurannassa olevan pedon tiedetään luuhaavan laitumien tuntumassa eikä paikallisia karjanomistajia edes varoiteta vaarasta??!! Suosittelisin ,että häiriköksi osoittautunut peto hoidettaisiin pikaisesti pois päiviltä ”Utelias”-karhun tapaan . Susien riekaleiksi repimät kotieläimet ovat suuri taloudellinen vahinko ja varsin huonoa mainosta nykyiselle petopolitiikalle.
On naurettavaa , että kehotetaan tarttumaan torviin ja kattilankansiin , kun peto uhkaa kotieläimiä. Aseeseen tarttumien olisi oikeampi ratkaisu . Ei sitten myöhemmin tarvitsisi syytellä , että on eliminoitu väärä yksilö , kun tilanteen käytyä kestämättömäksi joudutaan järjestämään isompi operaatio pedon päänmenoksi. Jos peto on kotieälimen kimpussa , ei pitäisi olla epäselvyyttä vahingon aiheuttajasta .
