Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Mehänpoika kirjoittaa asiaa petojen aiheuttamasta hirvieläinten laumautumisesta. Lisäksi pedot pitävät hirvet liikkeellä ympäri vuoden , jolloin kolaririski kasvaa , samoin ahdistettujen eläinten ruokahalu.
Mitenkähän ennen olisi pärjätty , kun tuo jätteiden käsittely oli jonkin verran väljempää ?
Ei noita petoja , ainakaan karhua, tarvitse enää onneksi kauaa pelätä. Jos se ilmestyy nurkille luuraamaan , antaa poliisiviranomainen luvan hoitaa elukka dead or alive jopa alle tunnissa . Soitto 112 :een , ja homma lähtee rullaamaan.
Kuluneen kesän kaksi roskisdyykkarikarhua tuossa lähellä lopetettiin vähän pidemmän kaavan kautta. Nyt ovat luvanneet jostavampaa käytäntöä. Edelleenkin on viitteitä siitä , että nämä jo autuaimmille roskalaatikoille siirtyneet yksilöt eivät olleet viimeisiä laatuaan.
Mikä on tiheä hirvikanta? Olen ilmoittanut omana mielipiteenäni , että 2/1000 ha on sopiva (yl.suos. 2-3). Jos hirviä on enemmän , niitä on kaadettava enemmän .Jos puolestaan on alle 2/1000ha , pyyntiä on rajoitettava.
Lieksassa on varmasti todettu hivikannan KESKIMÄÄRIN olevan liian alhainen , jonka johdosta pyyntirajoitukset ovat astuneet kuvioihin . Jos alueella on petolauma , vähentää sekin lupamääriä jopa 50 yksilöllä. Mikäli alueella ei ole riittävän suurta yhteislupa-aluetta , on ollut turvautuminen rauhoitukseen koko alueella tihentymistä huolimatta.Metsästyskäytäntöjä olisikin syytä muuttaa siten ,että kaatolupia olisi mahdollista lisätä (tai vähentää) hirvien senhetkisen määrän mukaan . Esimerkiksi viimeistään joulukuun alussa olisi voitava suunnata käyttämättömiä lupia alueille , joille on muodostumassa haitallisia tihentymiä.
Mitä nykyisiin kaatolupamääriin tulee , on niitä tarjottu keskimäärin vähintäänkin tarpeeksi. Seurueille on annettu mahdollisuus kaataa otuksia edelleenkin runsaasti kannan lisääntymiskykyyn nähden(=yli vuotuisen tuoton) . Seurueet , joiden alueilla hirviä esiintyy runsaasti , saavat käytettyä lupakiintiönsä . Ne puolestaan , joiden metsästys on saaliseläinten niukkuudesta johtuen ei tuota tulosta , jättävät lupia käyttämättä kannan vahvistamiseksi. Lupien käyttöaste havaintojen ohella vaikuttaa merkittävästi tulevan vuoden kaatolupamääriin. Kaatoprosentin jäädessä alhaiseksi eivät lupamäärät ainakaan kasva.
Tämän päivän metsälehdessä oli prof Kärkkäisen näkökantoja pieniläpimittaiseen puuhun ja sen korjuuseen littyen.(Palstalla-osio).
Hän olisi valmis jättämään joissakin tapauksissa jopa hieskoivikon nmk:n tuloksena kaadetun puutavaran maahan mätänemään , jotta metsään ei syntyisi korjuuvaurioita. Lukekaa juttu. Käytännön toimijana
allekirjoitan joka lauseen!
Mieluummin myöhemmin tapahtuva harvennus , kun ennenaikainen nuoren riukumetsän hävitys!Kun hirviä on liian vähän , lupia ei anota eikä myönnetä , vaikka elikot asuisivat puutarhassa. Viimeiset otukset voivat nimittäin tulla petojen hätyyttäminä ihmisasumusten lähelle turvallisempaan ympäristöön.
…ja nämä Lieksan käytännöt ovat ensi syksynä todellisuutta monessa muussakin paikassa.Jos ei pysty seuraamaan , mitä omassa metsässä tapahtuu , puhumattakaan siitä , että tekisi sen metsän eteen jotakin , on viisainta siirtää metsäomaisuus pystyvämmille.
Hirvi on ”luojan” lähettämä vitsaus niille , jotka ovat syystä tai toisesta kykenemättömiä huolehtimaan metsänsä uudistamisen ja hoidon vaatimista toimenpiteistä. Hirven jäljet taimikossa on merkki siitä , että jotakin olisi tehtävä. Jos taimikko jää hoitamatta , luulisi kirvelevän paljon enemmän huomata tekemättömyyden vaikutukset vasta 40 vuoden kuluttua tai myöhemmin .
Paras apu hirviä ja tuholaisia vastaa on huolehtia metsän kunnosta koko kasvukierron ajan. Mahdollisen ilmastonmuutoksenkin hoidettu metsä kestää paremmin.Ja se juurikääpä… Mikään syy ei pakota enää tänä päivänä käyttämään kasvupaikalle vähemmän sopivaa puulajia. Ei edes hirvi. Kesäaikainen rehevien maiden energiapuusavotointi edistää juurikäävän leviämistä varmasti . Tämän vaihtoehdon suosiminen saattaa johtaa arvaamattomiin seurauksiin .
Maanomistajan oikeus liittyä hirviporukkaan(=osallistua hirvien vähentämiseen ja kannan arviointiin) on käytännössä läpihuutojuttu . Sen sijaan maattoman metsästäjän pääsy seurueeseen on valitettavasti useissa tapauksissa ylivoimaista.
Seurue , jossa metsästän olisi kuihtunut jo aikoja sitten , jos joukkoon ei olisi otettu aktiivisesti hyvämaineisia ja yhteistyökykyisiä metsästyskumppaneita. Nyt tilanne on sellainen , että vain yksi metsästäjä omistaa maata . Halukkaita maanomistajia on haettu kissojen ja koirien kanssa , mutta kaikki ovat kiireisiä eivätkä vähääkään kiinnostuneita aikaa vievästä metsästyksestä. Vaikka porukka koostuu muista , kuin maanomistajista , on hirvitiheys alueellamme tällä hetlkellä jo alle 1 yksilö/1000ha , vaikka se vielä vuonna 2000 oli lähempänä kymmentä.
Toistankin jälleen kysymyksen : Onko maanomistajavetoisen vai maattomien metsästäjien seurojen hirvenmetsästys lähempänä palstalaisten tavoitteita? Kumpien alueilla hirvitiheys on OIKEASTI alhaisin.
No tuo autoilu johtuu usein siitä , että koira on kohdannut ns. nonstop otuksen , joka saattaa painella kymmenenkin kilometriä tai useita pysähtymättä koiran haukuttavaksi. Raju spurtti ja tämän jälkeen vauhdin kiihdyttäminen , kun koiran läähätys alkaa tulla liian liki. Siinä on monesti koiramiehellä ja avustavilla ”koppareilla” kiire , kun koiran reitti suuntautuu tietä kohden . Kukaan ei halua hirvikolareita eikä arvokkaan koiran joutumista törmäyskurssille auton kanssa.
….lillukanvarsiin sotkeuduttiin jälleen kerran , muutta lukekaa se Kontron pääkirjoitus . Siinä ei ole mainittu hirvistä halaistua sanaa. On varsin omituista , että joidenkin mielestä sanoma on epäuskottava pelkästään sen vuoksi , että sattuu harrastamaan hirvenmehtuuta.
Se hirvikannan rjähdys alkoi jo 90 luvulla , arviointi vain ei ollut ajan tasalla. Jo 80 luvun puolessa välissä toimiessani koiranohjaajana jahti päättyi viimeistään marraskuun puolessa välissä . Pyyntilupia oli enemmän kuin viime vuosina ja käytössä oli vain yksi koira ja mies saattelemassa hirviä passimiesten tähtäimeen.
Nyt jahtikausi kestää kolme kuukautta (vieä 90 luvulla 2 ) . Koirien käyttö on yleistynyt ja niiden käyttö on erittäin tehokasta paikannusvälineiden ansiosta. Koirien , niiden ohjaajien ja metsästäjien liikkeistä on mahdollista saada reittikartat ja havainnot reitin varrelta varsin nopeasti sähköisesti tallennettaviksi.
Jahdin suunnittelussa tästä on merkittävää hyötyä. Jahdin johtaja tarvitsee periaatteessa vain toimivan läppärin ja puheliyhteyden , joilla hän pystyy ohjaamaan tehokkaasti jahdin etenemistä vaikka kotisohvalta käsin.
Kun punainen ”täppä” syttyy haukun merkiksi metsässä kulkevan koiran sarakkeeseen , voi passituksen ohjata sopiviin paikkoihin lähistölle odottelemaan saalista. Tänä syksynä vain noita punaisia pisteitä ruudulla on ollut huomattavasti viime vuosia vähemmän . Koiria ja metsässä kulkevia miehiä on kuitenkin 4 kertainen määrä 80-90 määrään verrattuna ja laatukaan ei ole ainakaan huonontunut.
…että tästä vain päättelin , että hirviä on hyvin vähän ….40 vuoden kokemuksella.Pientä täsmennystä:
Ilmaisuni jahdin lopettamisesta kesken oli hieman epätarkka. Totta kai jahtia jatketaan siellä , missä on hirviä . Jos tilanne on kuitenkin sellainen , että hirvitiheys on 0, ? yksilöä /1000ha lienee GLAkin sitä mieltä , että jahtia ei ole tarpeellista jatkaa.
Arvostamani Kärkkäinen puhuu pääosin asiaa , mutta tietämys metsästystoiminnan yksityikohdista ja tämän päivän toiminnasta ei ole aivan ajan tasalla. Esimerkiksi toimet hirvikannan leikkaamiseksi olivat aktiivisia nimenomaan riistahallinnon taholta . Metsästäjät ja yksityiset maanomistajat eivät olleet läheskään yhtä innokkaita , kun hirvien tehometsästys alkoi.Kanta-arvioiden oikeellisuus 70- luvulta aina 2000-luvun alkuun on ollut hyvinkin kyseenalainen. Vasta viime vuosina tarkkuutta on saatu parannettua. Tosin edelleenkin ollaan metsästäjien hankkiman tiedon varassa. Maanomistajat voisivat varsin hyvin täydentää näitä tietoja hirvien esiintymisestä esim . riistakameroita sijoittamalla ja vahinkokohteista tiedottamalla. Näin saataisiin arvioinnit lähemmäs totuutta.
Metsästysseurueiden ilmoitukset hirvien esiintymisestä voivat valitettavasti olla hyvinkin itsekkäistä ajatuksista kumpuavia. On totuttu ylenpalttisen runsaisiin saaliisiin ja varmuuden vuoksi ilmoitetaan hirvikanta ”riittävän” suureksi , että tulevana vuonnakin päästään jahtiin. Eri asia kuitenkin on , mahdollistaako hirvien todellinen määrä jahtiin ryhtymisen.
