Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tarzan voi olla huoleti . En ikinä roiku netissä työaikana .Silloin tehdään töitä . Nyt vain on tilanne ,että traktori on ollut puomi suorana odottamassa seuraavaa työmaata jo kolmatta vikkoa ,eikä niitä tunnu olevan tiedossa ennen kelien kovettumista.
..ja luottamusmiehen velvollisuuksiin kuuluvat edunvalvontatoimet. Nyt on aikaa kirjoitella kehittämiskohteista.
Varsin ikävään tilanteeseen ovat joutumassa ne kokemattomat tai sinisilmäiset yrittäjät , jotka ovat investoineet laitteisiin, jotka soveltuvat vain yllä mainitun kokoisten puiden käsittelyyn.
Maatilan isäntä on hommannut energiabuumin innoittamana kuormaimen puomin päähän virityksen , joilla voi katkoa vain ”luudaksia”. Taloudellista tulosta nillä laitteilla tekee vain koneen valmistaja.Myöhemmin metsäyhtiö nappaa hyödyn , kun laitteen kuoletuksia aletaan hakea isännän tukkimetsästä.
Koneyrittäjät on puoli pakolla laitettu investoiman pienpuun keräilyyn tarvittaviin lisälaitteisiin. Investointeja on tehty uskossa , että vuotuinen työaika kalliilla peruskoneella pitenee. Sitä se tekeekin , mutta keppien keräilyllä ei lisälaiteinvestiointia monikaan pysty kuolettamaan. On tullut aukkokoneille lisää ”elätettävää”…..olisi vain niitä aukkoja , mitä tyehdä.
Metsien tulevaisuuskin on saatu vakavasti uhan-alaiseksi , kun taimikoita on entistä ”aktiivisemmin” jätetty hoitamatta varhaisen energiapuutilin toivossa.
Harvoin olen EU:ta julkisesti kiitellyt , mutta nyt tuntuu siltä , että tuet jäädyttämällä tuetaan parhaiten Suomen metsätalouden tulevaisuutta. Kun tuet poistuvat , on keskityttävä tekemään perusasiat kunnolla.
No ei tullut vastausta.
75 euron tuntihinnalla sen onkivavan 40mm/4000mm tekokustannus on tasan 100€ kuutiolta.
70mm:n /4000mm 30€/m3
100mm:n/4000mm 15€/m3Kustannus muuten nousee, jos puuta on lyhennettävä ja tämän vuoksi tehtävä katkaisu.Tämän takia verrataan vain yhtä pituusvaihtoehtoa kerrallaan. Esim 8 metrin raippa on katkaistava kuljetuksen takia n. 6 metristä.Tällöin latvaosa jää palstalle.
Mitä joukkokäsittelyyn tulee , ei se taivas valkene silläkään menetelmällä. Tartuntoja puun katkaisemiseksi on käytettävä se 2000kpl/päivä eli n 250kpl/tunti. Pitää muuten kiirettä kokenemmallakin tiheässä vitelikossa . Jäljen tarkkailuun ei tuolla vauhdilla jää enää aikaa.
Puut on myös ajettava sieltä metsästä ja sen toimenpiteen kulupuoli on yhtä riippuvainen puun koosta.Sama toistuu haketuksessakin.
Erittäin ikävä tapaus , mutta kun ”bitti menee päässä poikittain ”, on jälki karua. Harrastusta ei pitäisi tuomita näiden poikkeustapausten perusteella. Harvoin mietitään sitä , kuinka monta onnetonta kohtaloa vältetään suuntaamalla ajatukset järkevään toimintaan muiden ihmisten parissa. Monesti tuo harrastajapiiri on jopa turvaverkko , joka estää ihmisiä ajautumasta epätoivoisiin tekoihin. Pahasti sairaisiin tapauksiin sitäkään ei tosin ole aina apua. Tästä on valitettavasti omakohtaistakin kokemusta tutun harrastajaryhmän jäsenen menetettyä malttinsa kohtalokkain seurauksin.
Jos ei ole tuliasetta , käytetään muita konsteja. Kävin juuri viikonloppuna huhuilemassa koiraa hirven jäljiltä talon raunioilla. Sen pihassa oli tapahtunut hengenriisto ja sen jälkeen talo oli tuikattu tuleen. Tapoksi tulkittu teko kohdistui naiseen , joka istui autossa. Tekoväline oli kirves joka iskeytyi naiseen auton katon läpi kohtalokkain seurauksin.
Jos on tasaiset ja kantavat mapohjat , saattaa mataloustraktorin käyttö metsätöihin olla perusteltua.Mikään kultakaivos sen käyttö ei tule olemaan. Jos erikseen joutuu harkitsemaan traktorikaluston hankintaa unohtaisin nopeasti koko asian. Metsätalouden tilaa parannataan silläkin rahalla paljon tehokkaammin suuntaamalla rahat esim tiestön ja taimikoiden kunnostukseen.
Olin vajaa 30 vuotta sitten mukana ”maataloustraktrori metsään”- projektissa. Silloin kehitettiin ”kotimaista” metsäkäyttöön. Traktori toimi lähikuljetuksessa ja traktorimotot ottivat ensiaskeliaan. Olen todennäköisesti ollut aivan ensimmäisten joukossa KAATAMASSA ja karsimassa puita traktorilla.
Tie on kuitenkin käynyt varsin nopeasti oikean metsäkoneen ohjaamoon sen tehokkuuden , maastokelpoisuuden ja paremman ergonomian takia. Työllisyyskin on ollut varmemmalla pohjalla.
Varsinkin huonoselkäisten on kierrettävä traktorihommat kaukaa. Selästä saa lopun varsin nopeasti työskentelemällä laitteilla , joita ei ole tarkoitettu ammattikäyttöön metsässä.Huonot työasennot ja varsinkin veto vanhemmissa traktoreissa saattaa koitua selän lopulliseki tuhoksi.Siihen ei saa varaosia eikä kuluneita niveliä korjailla.
Käytin tuota ”tervaroson” konstia 30 vuotta sitten menestyksellisesti puiden kaadossa naapurin rajalta. Naapurin puolella oli tie ja 1,5 – 2,5 motin kuusten oksat olivat kasvaneet pääosin tielle päin(=etelä). Oli talvi ja siihen aikaan oli oikeasti luntakin.Monet rungot olivat täydessä lumikuormassa ja vinksallaan mikä minnekin . Yhtään runkoa ei kaatunut väärään suuntaan. Riittävä pitopuu ja kymppitonnin tunkki pitivät siitä huolen. ……se riittävän iso metallilätkä tunkin päähän on syytä varata aina mukaan , kun lähtee isoille puille, muuten tunkista ei ole apua.
Suurimmat puut (yli 5m3) olen kaatanut motolla. Ne on tehty aukosta viimeiseksi . Tällöin on ollut mahdollista valita riskittömin kaatosuunta.Muutama puu on ollut niin iso ,että se ei ole mahtunut kouran yläterän pihteihin ..Alaterien avauma on ollut riittävä. Tällöin olen sahaillut varovasti kolmelta kantilta(laippa 75cm) toinen yläterä kinni.Viimeinen sahaus on tehty puomin tukemana siltä puolelta , jossa oksakuorma on pienin ja kaato suuntautuu myötätuuleen. Näiden runkojen tyvet on mitattava manuaalisesti, joskus jopa karsinta on tehtävä sahalla.
Puutavaran korjuussa tulisi löytää yhteinen sävel siitä , minkä kokoista puutavaraa on taloudellista lähteä metsästä keräilemään. Energiapuolella asia on ollut erityinen ongelma . Ensiharvennukset ovat olleet sitä jo aikaisemmin.
Olisi hyvä pohtia taloudellisuuden (siitä syntyy kilpailukyky) pohjalta selkeät rajat toiminnalle. Mikä on korjattavan puun minimitilavuus? Mikä on pienin leimikko , jota on järkevää ostaa/myydä?Palstan etäisyys kaukokuljetusreitistä on myös otettava huomioon edellä mainittujen lisäksi. Alueen peitteisyyden vaikutus korjuutapahtuman onnistumiselle on muodostunut jo iäisyyskysymykseksi.Tämäkin asia oilisi jo aika saada järjestykseen.
Kuten edellä monista asiallisista kommeneteista on käynyt ilmi , voidaan metsänhoidolla vaikuttaa myönteisesti siihen , että koko ala menestyy. Kun metsän kasvattaja hallitsee asiansa , ongelmia harvoin ilmenee. Liian väljät toiminnan rajat puolestaan aiheuttavat hankaluuksia silloin , kun toimintaketjuun eksyy liikaa omaa napaansa tuijottavia asianosaisia. Selkeiden tavoitteiden puuttuminen vaikuttaa samoin asioihin perehtymättömien kohdalla.
Rajat ja tavoitteet kohdalleen , niin hommat sujuvat kaikkien osalta paremmin.
